Mansikkapipot

Kiitos kaikille osanotoista ja viesteistä. Elämä on ollut jotenkin pysähtynyttä. Kirjoittaminenkin on tuntunut vaikealta, varsinkin aloittaminen.  

Käsityöt ja etenkin neulominen, ovat olleet minulle aina stressin karkoittamiseen sopiva keino.  Arki unohtuu ainakin hetkeksi.  Olen myös lukenut tavallista enemmän.  

Mikä olisi mukavampaa, kuin mansikkapipo? Tai se,että joku pitkästä aikaa toivoo jotain. 

Yhtä pipoa mukavampi on tietysti 2 pipoa!  

Myssykät ovat pienille, 7kk ja 2 vuotta ikäisille tyttösille.  

Toiveena oli kesäpipo, mansikkainen. Langaksi löytyi  Novitan Cotton soft. Valkoinen lanka on kotoa löytynyttä puuvillalankaa.  Langankulutus pienemmässä 35g ja isommassa 45g.  Puikkosuositus 3½-4, mutta käytin kokoa 3. 

Mallia etsiskelin netistä ja vastaan tuli kaksikin, jotka ovat eri lehdissä, jotka minulla sattui olemaan kotona. Päädyin Kauneimmat käsityöt 3/2008 -lehdestä löytyneeseen.  Vaihtoehtoina oli rullareunainen tai joustinneulereunainen. En oikein innostunut kummastakaan. Joustin löystyy aina puuvillalangan kanssa ja rullasta en tykkää.  Muistin tehneeni omille lapsilleni  alla olevan kuvan mukaisia myssyjä. Niissä on tuo nyöri alareunassa, eikä haitannut yhtään, vaikka hattu olisi ollut vähän iso.  Mietin jo sitäkin, etttä tekisin tällä mallilla punavihreän pipon.  Lopulta kuitenkin lehden malli voitti. Tästä alemmasta pipomallista otin nyt vain tuon nyöriosuuden mansikkapipoihin. 

Tämän mallin ohje löytyy Novita 2/ 1992. Olen tehnyt nuo vuonna 2012.

Ohjeessa oli käytetty ohuempaa lankaa ja puikkoja. Tein ensin tuon pienemmän, että näin minkä kokoinen tulee eri paksuudella.  Pienempi on tehty pienimmällä ohjeella (5 vaihtoehtoa) ja isompi keskimmäisellä koolla. 

Merri himoitsee aina pääsyä naapureiden puolelle. Mikä ilo ja onni oli viimein päästä naapuriin. Piti tutkia pihan paikkoja. Parhaaksi osoittautui tämä kivi. 

Voitaisko me mamma viedä tämä kivi meille? Jooko, jooko??  

Gizmo tyytyi katselemaan kauempaa, mutta ei väistänyt, vaikka Merri kävi haistelemassa senkin kuonokarvat.  Gizmo näyttää aina yhtä iloiselta ja ystävälliseltä. 

Järjestelyt ja suunnittelut ovat ihmisen kuoleman jälkeen valtavan runsaat.  Lisäksi niistä ei tiedä kunnolla, eikä kukaan opasta.  Äipän kanssa mietittiin, että olisipa hienoa, jos iäkkäiden ihmisten hoitopaikoissa olisi antaa jonkinlainen tiedote, miten pitäisi toimia.   Hoito oli isänkin tapauksessa kiitettävää, sitä en kiellä.  Sen sijaan 

odotimme turhaan hautauslupaa useamman päivän. Hautaustoimistoon voi mennä ilman lupiakin.  

Hautaustoimistossa sen sijaan on töissä henkilöitä, joilla täytyy olla todella laaja tietopohja asioista, jotka täytyy hoitaa ja miten asioita kannattaa hoitaa.  

Tilannetta ei helpota yhtään se, että korona on taas röyhähtänyt, ja meidänkin kaupunkimme on julistettu uudelleen kiihtymisvaiheeseen.  Turhan aikaisin lopetettiin sulut ja rajoitukset.  Loppukesä onkin sitten taas selvä siltä osin.  Töissäkään ei päästä maskeista ikinä eroon. Varmaan pidetään vielä vuosi sen jälkeen, kun viimeinen korona on todettu.  Pessimisti ei pety -sanonta kuvailee tämän hetken fiiliksiä. 

Kiitos vielä kerran teille kaikille, olette minulle tärkeitä, vaikka en olekaan teitä koskaan nähnyt 💖