Lepoa, nälkää ja vaaranpaikkoja

Lämpimiä tai kylmiä päiviä, niin aina on päiväunet otettava. Samaan kiipeilypuuhun mahdutaan tällä kertaa. 

Sam tuli kyläilemään.  Sekin tykkää kiipeilypuusta. 

Eräällä sitä vastoin riittää virtaa!  

Eräs toinen  pitää velvollisuutenaan huolehtia siitä, että ruoka tulee kuppiin ajallaan, tai mieluummin jo ennen aikojaan. 

Sam ei ole oikein ulkoilijatyyppi, kuten toiset, mutta viihtyy terassilla lekottelemassa.  Se ei tarvitse edes narua valjaisiinsa, koska pysyy lähellä muutenkin.  Sitä jännittää kaikki vieras. 

Mökillä neulotut jämälankasukat, kotona päätellyt ja kuvatut.   Taisivat olla 7 -veikkaa. Painoa niille kertyi 106 grammaa.  Vain ruskeaa lankaa jäi jäljelle hyvin pieni nöttönen.  Sukat ovat isoa kokoa kaikin puolin. 

Naapuri laittoi viestiä, että oli nähnyt meidän vastapäisen naapurin pihalla yhtenä iltana ison ketun!  Onneksi kertoi, että osataan varoa!  Ketuista sanotaan, että ne metsästävät pääasiassa hämärässä ja öisin.  Siitä huolimatta täytyy kissojen ulkoilua nyt päivälläkin valvoa tarkemmin!    Merri ei etenkään voi käsittää, miksi se ei pääse ulos juuri silloin, kun se haluaa.  Koko ajan ei ehdi olla vahdissa.  Onneksi tulee "pian" talvi, eikä kissoja huvita niin kovin ulkoillakaan. 

Hei mutta nythän mä hokasin, että on viikonloppu! Hyvää viikonloppua sitten vaan! 

3 kuvaa elokuulta

 Kristiina K:n haaste 3 kuvaa kuukaudelta on elokuun, eli E -alkuisten asioiden äärellä.  

Mökkirannasta vesi ETÄÄNTYY. Liekö peräti vastarannalle asti.  Me saamme tilalle hiekka-/ kivikkkoerämaan.  Tuosta rannalta on kymmenien vuosien varrella heitelty kiviä muualle, mutta aina vesi tuo niitä lisää tullessaan. 

ELÄINhän se siinä venyttelee. Frodo harrastaa yhtä lempilajeistaan, eli soralla pyörimistä. 

Mikä olisikaan parempi lahja synttäripäivänä, kuin 200 000 EUROA!   No ehkä 200 001 EUROA olisi parempi 😂

Elokuu ei enää ennätä erikoisemmin empimään. 

Oksankänkkyröitä

 Päivälämpötilat ovat olleet lämpimiä, mutta yön viilennys ja luonnon kosteus alkavat selvästi viitata syksyyn päin.  Uimassa tarkenee vielä mökillä käydä, etenkin hikisen sienikierroksen jälkeen.  

.

Aiemmalle  mökkireissulle olin jo varannut kaikenlaisia jämämaaleja kotoa. Oli kalkkimaalia, akryylimaalia, vanhoja lakkoja yms.   

Vajan vieressä on ollut kaikenlaista vuosikymmenten varrella kertynyttä puuta.  Yksi laatikko on pitänyt pintansa KAUAN. Siinä on ollut isän keräämiä oksankänkkyröitä. Vähän säälitti pilkkoa saunanuuniin noin hienoja känkkyröitä. Päätin tehdä niistä jotain. Alussa ei ollut ihan selvillä mitä, mutta kyllä se loppua kohti sitten alkoi selkiintyä.  

Aloitin maalaamalla ison määrän oksia kalkkimaalilla valkoiseksi. Aluksi käytin suihkutettavan maalin ja jatkoin sitten purkista.  Maalasin telineen täydeltä, koska PALJON ON PALJON!  😂 

Osa jäi vielä laatikkoon maalaamatta.....

Oksista on aiemmin tehty ovenkahvoja moneen oveen.  Vajassa, saunanovissa, jopa mökin ovessa on känkkyräkahva.  Mihinkähän isä oli noita loppuja suunnitellut?  Oliko ehkä aikeissa hankkia lisää ovia? 😀

Aloitin ruskealla, ajatuksena tehdä maanläheisiä kuvioita.  Kuvioista tuli niinkin monimutkaisia, kuin raitoja suurimmaksi osaksi 😂

Maanläheisyys katosi seuraavien olemassaolevien väripurkkien myötä.   Vähän harmittelin tuota laiskuuttani yksityiskohtaisempien kuvioiden tekoon. Maalattavaa oli niin paljon, että lamaannuin taiteellisen tuotannon suhteen. 

Joitain juttuja kuitenkin sain ohuella pensselillä maalattua. 

Vetelin vanhasta lakkapurkista lakan kepakoiden pintaan ja jätin yöksi kuivumaan. 

Arttu ja äiti olivat mukana mökillä.  Artun kanssa käytiin lenkillä joka päivä.  Artulla oli vähän erilaista ihmeteltävää, kuin kotopuolessaan.  Se kävi lenkkien päätteeksi "uimassa", eli kastautumassa vatsaa myöten.  

Tässä ihmetellään järvessä olevaa vaahtoa. Minäkin ihmettelin/ ihmettelen. 

Yöllä oli pakko ottaa kuva salamavalon kanssa. Arttu majoittautui minun sänkyyni, kun kerran Merriäkään ei ollut.  Arttu änkeytyi tuonne sängyn ja seinän väliin. Siellä onkin varmaan vähän viileämpää, kun tuo on muuriseinä. 

Seuraavana päivänä tuli takapakkia.  Katsoin jo lakatessani, että on aika sameaa tämä lakka, mutta ajattelin sen kirkastuvan kuivuessaan. Purkin kyljessä luki kuitenkin kirkas.  Hyvästi kaikki värit! 

Kyllä harmitti!    Mietin, että vedänkö uudelleen kalkkimaalin pintaan.  Kokeilin maalata uudelleen lakan päälle nuo kuviot ja ainakin ne tarttuivat.  Annoin kuivua ja vedin löytämästäni suihkutettavasta lakkapullosta uuden lakkapinnan.   Pinta kuivui aika hitaasti ja jätinkin kepulat kuivumaan seuraavaa mökkikertaa odottelemaan. 

Huomasin seuraavalla kerralla, pari päivää sitten, että oksat ovat kuivuneet!   Hämmästyttävää.  Tartuin projektiin, joka oli kehkeytynyt mielessäni. Porasin oksiin reikiä, joista rautalangan sai pujotettua läpi. 

Lopulta kaiken äheltämisen jälkeen minulla oli kasassa jonkinlainen mobile, tai tuulikello.  Vajasta löytyi vielä tuollainen valkoinen kettinki, jolla sain koko komeuden ripustettua vajan kulmaukseen.  Piti varttua aamuun, että sain kuvattua kunnon valossa. 

Kuvakulmat ovat hankalia. Aina on jotain muutakin kuvassa, kuten huussi, komposti ja vajan lamppu 😂

Koska PALJON ON PALJON, niin oksia jäi reilusti ylikin.  Teen näistä joku toinen kerta jotain muuta, tai sitten samantyyppisen jutun kotiin. 

Samaan aikaan toisaalla - sanonta muuttui Toiseen aikaan samassa paikassa -sanonnaksi!  Voi hyvänen aika, mitä näin juuri ennen kotiinlähtöä!!   Ihan tuossa samaisen vajan nurkalla luikerteli ihan hyvän kokoinen musta kyy!  Sinne se meni vajan alle!!  Voi itku!  En ole ennen nähnyt kyitä mökin tontilla. Olin sentään nytkin parin päivän aikana rämpinyt lähimetsässä ja mökin pihalla.   Pari rantakäärmettä olen tämän kesän aikana nähnyt.    

Nyt toivon, että kyy oli vain läpikulkumatkalla ja kulkee vain oikotietä vajan alitse suoraan naapurin tontille.....   

Heti tuli mieleen, että Merri on ollut monella mökkireisulla pihalla.  Se tietysti yrittäisi näyttää kärmekselle kilinkikkelit, mutta pelottava taistelupari tuo olisi ja huonosti voisi käydä.  Nyt on pidettävä silmät auki!  Olen kyllä tähänkin asti aika tarkkaan katsellut maahan kävellessäni.   

Onneksi on loppua kohti ihan kivakin kuva. Löysi kanttarelleja tälläkin mökkireissulla. Tavallisia sieniä ei ainakaan vielä näkynyt. Tatteja en edes yritä kerätä, kun en osaa.  Lehdessä luki, että tänä vuonna ei perussieniä oikein tulekaan. 

Milloin olet viimeksi nähnyt käärmeen luonnossa? 

Pari näyttelyä

 Aika pitkään olen haudutellut kuvia parista näyttelystä.  Ensimmäisenä tulee Verlan  Kollamakasiinissa, eli pahvitehtaan pahvipaalien varastorakennuksessa esille laitettu ryijynäyttely. Se oli ajoitettu alkamaan suunnilleen samaan aikaan, kuin neulekilpailun päätöspäiväkin. Se puolestaan oli aiheenmukaisesti Villapäivänä. 

"Vinski Valos on monialainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä ja Berliinissä. Hänen historiasta, filosofiasta ja kielitieteestä inspiraationsa saavat työnsä sisältävät tuftattuja ryijyjä, maalauksia, sekä 3D -animoituja videoita ja kuvia. "

Alla mm. Punos ja Etymologia -nimiset työt. Tuftatut ryijyt. 

Perinteisempien ryijyjen osasto. Tuo vuosiluvun työstäminen ryijyyn oli hieno idea.  

Melissa Sammalvaaran Suopursu on tehty kierrätystekstiileistä. Hän inspiroituu työssään luonnosta ja sammaleista. Hän toteuttaa ryijyjään monipuolisesti käsin kutomalla, tuftaamalla, neulomalla solmimalla.

Nora Komonen on päätynyt tekemään ryijyjä puolivahingossa yrittäessään tuhota villasukkalankavarastoaan.  Alla hänen töitään Omenapuu kukkii, Pionit, Taikametsä, Taikayö, Unikkopenkere ja Tulppaanien kuiske.

Alla Aune Vuorinen-Peipon Vuohet viidassa, Terttu Tomeron Pälvi ja Sirkka Könösen Tähtipolku (yhden nimi on valitettavasti jäänyt katsomatta). 

Kymen Paviljongilla kävin katsomassa Merja Hämäläisen Melko todenperäisiä hyvänmielenkuvia -näyttelyn.  Se on näköjään vieläkin auki kuukauden loppuun asti. 

Töiden nimiä en valitettavasti tullut tallentaneeksi. 

Osa maalauksista oli lasitettuja ja meikäläinenkin taitaa heijastella kuvien taustalla 😂

Työt ovat moninpaikoin todella pikkutarkkoja ja yksityiskohtaisia, hassujakin. Värejä on runsaasti ja ovat kirkkaita. 

Alla oleva keppihevosarmeija on minusta paras. Jostain syystä tästä tulee mieleen Hamina Tattoo 😃

Päivät kuluvat huimaa vauhtia. Työpäivät menevät kelloa tuijotellessa ja vapaat siitä irrottautuessa.  Tänään menen mökille etsimään sieniä ja keräämään puolukoita ja tekemään yhtä merkillistä juttua, josta näette kuvia, jos jotain järjellistä kehkeytyy 😂 

Pari soittokeikkaakin on jo ollut.  Säännölliset harjoitukset pyörähtivät myös käyntiin, mutta minulla on juuri parin viikon ajan iltavuorot harjoituspäivinä. Vuorotyö on ärsyttävää, jos pitäisi sitoutua johonkin viikottaiseen juttuun.   Toiveita voi esittää kokonaista 3 kolmen viikon listaa kohti, joten harjoitusten takia en oikein voi niitä käyttää. Luotan sattuman voimaan. Se on välillä minulle suotuisa, välillä vastainen.  Toisille harjoituksissa kävijöille se  saattaa olla minua koskien päinvastainen 😂 Mistäs minä sen tietäisin ?  😅

Mukavaa tiistaita juuri Sinulle! 

Koukuttavaa

Mökillä on kesän aikana tullut neulottua kaikenlaista.  Pipot oli jo virkkaamalla tehty ja koukku jäi käteen vielä senkin jälkeen.  Pinterestistä löytyy aika hauskoja ideoita. Niitä voi toteuttaa ainakin pienessä mittakaavassa, jos on rajoitettu määrä lankaa tarjolla.  Puuvillalankoihin tulee harvoin koskettua, mutta nyt nekin saivat osaltaan kyytiä. 

Talouspaperille piirtäminen on ihan hyvä vaihtoehto, jos ei ole muuta lähellä 😄 

Löysin tällaisen kaavion, jonka mukaan oli virkattu tuollaisia lyhyitä nk. liivejä.  Minulla oli lanka sen verran ohuempaa, että lisäsin joka sivulle 8 aloitusketjusilmukkaa.  Sen päälle sama määrä pylväitä ja tuleviin kulmauksiin 3 ketjusilmukan lenkki.  Seuraavalla kerroksella lenkkiin virkkasin 2 p+3kjs+2p.  Näin tekele alkaa suurentua. 

Koukku taisi olla 3½ ja lankaa kului vaivaiset 109grammaa! 

Lanka ei siis voinut olla pelkkää puuvillaa, koska oli niin kevyttä. Tässä kerässä oli vyöte, muissa ei ollut. Osa oli jopa hieman ohuempaa, mutta ei haitannut.  

Aluksi oli tarkoitus tehdä lyhyempi versio, mutta lankaa tuntui riittävän, joten jatkoin vielä jonkin matkaa.  Lopuksi virkkasin vielä tummansinisellä kerroksen pieniä ketjusilmukkalenkkejä reunojen ympärille. Alahelmaan sain pujoteltua näihin lenkkeihin hapsut.  Liivi on tarkoitettu tyttöselle, mutta voisihan tällaisen tehdä aikuisellekin.  Olen oikeastaan havahtunut Pinterestiä selatessa siihen, että kaikenlaisista neliöistä yms. saa tehtyä muuntelemalla vaikka minkä muotoisia juttuja. 

Nyt pitää oikein suurentaa tämä alakuva, että virhe kävisi vielä kirvelevämmäksi!  Yhtenä iltana leikkasin innoissani loput langat hapsuiksi. Ajattelin, että aamulla laitan hapsut kiinni.  Virkatessa oli  tunne, joka aina tulee jämälankahommissa, että riittääköhän lanka loppuun asti....  

Todellakin riitti! Ja nämä reppanat, pätkityt langat jäivät yli!  Niin paljon niitä näytti olevan, että otin ne vielä talteen 😅 Jos vaikka johonkin joskus laittaisi taas hapsuja....

Tuo aiempi vuodatukseni ikävistä kommenteista face -sivun videoihin oli kai vaivannut minua oletettua enemmän.  Nyt taidan päästä taas niistä yli...    Kiitos teidän mukavien kommenttienne!  Olette kyllä bloginpitäjälle sen suola ja sokeri 💖 Kiitos! 

Pohdintoja

Me ollaan mietitty. 

Miksi heinä on niin hyvää?  Miksi ihmiset eivät usko sitä? Voisivat ihan hyvin maistella. Sitten voisivat oksentaa kaikki pahat asiat vatsasta pois.  Tekee hyvää! 

Miten kalat voivat olla veden alla?  Minä en sinne menisi! Omaa kuvaa on kyllä kiva peilailla veden pinnalta. Ompa komea kissa!  

Frodon kanssa me ollaan mietitty sitäkin, miksi ei voitais aina oleilla näin lähekkäin?  Onko pakko ottaa kilpajuoksuja ja kisailla parhaiten lämmitetystä paikasta sohvalla? 

Tätä ei minun, Merrin, tarvitse sen kummemmin pohtia!  Minä tykkään nukkua mamman sängyssä!  

Frodollakin on asiaa.  

Miksi olla sisällä, kun voi olla ulkona?  

Miksi pahvilaatikot ovat niin kivoja?  

 

Sehän on pohtimattakin selvä, että tämä on minun paikkani 💖

Sellaistakin me mietitään, miksi jotkut ihmiset on niin negatiivisia.  Meidän lyhyet ja hassut videot Silmukka soikoon -facesivulla on saaneet viime aikoina joitain tosi ikäviä kommentteja.   Ne eivät edes liity videoihin, vaan joku jo olettaa,  miten asiat luultavimmin ovat, eli huonosti.     Meillä on kaikki hyvin ja meitä rakastetaan tosi paljon. 

Teitä me halutaan kiittää kaikista kivoista ja positiivisista kommenteista, joita te aina meille annatte.  Täällä blogien puolella ei koskaan tule mitään ikäviä kommentteja.  

Kiitos Ystävät! 

Lyhyesti Tattoo -päivästä

 Lauantaina  pääsimme naapurin kanssa Haminaan ajoissa ennen puistokonserttia. Vettä alkoi tulla kuin sieltä kuuluisasta Esterin peräpuolesta. Aivan hirveä vesisade ja ukkonen.  Vaatetuksesta ja sateenvarjosta huolimatta kengät ja sukat kastuivat saman tien.  Niissä sitten kuljettiin  koko päivä.  Missäpä niitä olisikaan kuivatellut 😅. Vesi singahteli jopa sateenvarjosta läpi ja putoili ämpäreittäin erään teltan katolta, jonka alle pääsimme hetkeksi pitelemään sadetta. 

Vesi valui pitkin Tattoo -katua ja pulppusi viemärikaivosta ylöspäin. 

Puistokonsertin läheisyydessä oli kerrankin tilaa katsojille 😂 Nurmikenttä oli kuin pieni järvi.  Katoksen alla esiintyi rohkeasti The United States Army Field Band Marylandista.   Kaikki kunnia iloisille soittajille, jotka soittivat upeasti. Tosin Finlandian kuuleminen tuossa tilanteessa nostatti lisää vettä, silmälasien sisäpuolelta.  Tuo lempikappaleeni oli kerta kaikkiaan hienoa kuultavaa.  Soittimista kajahti myös Säkkijärven polkka. Hienosti  tuo toiselta puolelta maapalloa tullut orkesteri soitti meidän kansalliskappaleitamme muiden kappaleiden lisäksi.  

Suuria tunnelmia ja soittamisen iloa!  Myös kuuntelemisen iloa 💖 Tattoo -viikon aikana tässä on ollut joka päivä eri soittokunta esiintymässä. Olisin halunnut paikalle muinakin päivänä, mutta työt haittaavat ikävästi vapaa-aikaa. 

Kahvia, suolaista ja makeaa, sekä kellaritunnelmia.  Mietin, nousiko vesi kellarikahvilaankin, mutta ei näkynyt. Mitenkähän nuo kellarikerroksen käyttötilat on suojattu vesitulvilta?  

Kivasti sisustettu tuo Huovilan konditorio-kahvila.  

Haminan hywät asukkaat taas vauhdissa ja kuvauksellisina.  Lauantai oli myös kansallispukujen tuuletuspäivä, järjestäjinä Etelä-Kymenlaakson Kalevalaiset naiset ja haminalainen Suoman ompeluseura.

Marssishow oli upea! Aiheena oli tänä vuonna Pohjoinen ulottuvuus.  Se on johdettu siitä, että Suomi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa tattoilemassa Naton jäsenmaana. 

  Kovin montaa kuvaa en ottanut, koska esitys on parasta paikan päällä.  Alakuva on otettu ihan Stanstaa ajatellen.  1500 -luvulla perustettu Ruotsin ratsuväen soittokunta soittaa edelleen hevosten selässä istuen. Osa hevosista kerrottiin olevan tuoreita musiikkimaailmassa ja taputtaminen orkesterin saapuessa ja poistuessa oli kielletty.  Muutama hevonen tosiaan olisi halunnut kävellä ajoittain jossain muualla, kuin järjestelmässä.  Ihmettelen, miten hevosten korvat kestävät soittamisesta koituvat äänet.  Merrillä ja Frodolla olisi selvästi jotain opittavaa näiltä hevosilta 😅

Lopussa kaikki soittokunnat esiintyivät yhdessä. 

US Army Field Band, Maryland (soittavat kaikkea marssimusiikista klassiseen ja jazziin)

Koninklijke Muziekkapel van de Gidsen, Belgia (Kuningasta palveleva edustussoittokunta, sisältää 19 trumpetistin fanfaariryhmän)

Hans Majesty The King´s Guard, Norja (edustussoittokunta, näillä oli kaikkein paras yksittäisesitys!)

Musique de l`Infanterie, Ranska ( jalkaväen soittokunta, yksi Ranskan kuudesta ammattimaisesta, sisältää vain lyömä- ja vaskisoittimia)

Livgardets dragonmusikkår, Ruotsi ( yksi kolmesta ruotsalaisen henkivartiokaartin kokopäiväisestä orkesterista)

Lapin sotilassoittokunta (Suomen ainoa ammattipuhallinorkesteri, EU:n pohjoisin orkesteri)

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta (soittokunta ja kivääriryhmä, varusmiespohjalta, eli jatkuvasti uusiutuva)

Kaartin soittokunta (tasavallan presidentin edustusorkesteri ja puolustusvoimien edustussoittokunta) 

Ukkonen paukutteli ja vesi lensi kaarena telttakatoksen kulmista.  Katsomossa oli kuivaa ja lämmintäkin 😍

Seuraava Tattoo jälleen 2 vuoden kuluttua.