Juhannus

 

Tämän värisillä kukilla on nyt pöytää täytetty. 

Ei ollut mikään ilon juhla tänä vuonna tuo juhannus.  Isä nukkui pois juhannusaattoyönä, pitkällisen sairastelun jälkeen.  Oli vaikeaa katsoa, miten läheinen ihminen katoaa.  Kipulääkitys oli kuitenkin hyvä ja isä nukkui viimeiset päivänsä alusta loppuun. 

Monet  muistot tulevat mieleen vähän väliä.  Näissä tilanteissa havahtuu siihen, miten katoavainen onkaan tämä elämä. 

Elämä jatkuu, mutta toisenlaisena, itse kullakin. 

Helteinen viherpiha

 Pahimmalta paahteelta pääsee suojaan menemällä riipparaidan alle majailemaan, kuten Merri. Siellä on muutenkin hyvä päivystää, sillä ylemmässä kerroksessa on siipiveikkojen kokoontumisajot.

Ensin oli tarkoitus kuvata vain tuo keltainen kuva, mutta siili ja leppäkertutkin halusivat kuvaan.  Tuli maalattua noita kiviä pari, kolme vuotta sitten aika runsaasti 😊 Jopa niin paljon, että en ole kaikkia vielä edes kantanut esille. Pingviinit viettävät vielä vajahotellilomaa näin helteillä. 

Luottokasvini, ruusupapu, joka kasvaa aina reippaasti. Sitä kasvaa myös isossa padassa, jossa on metallikehikko kiipeämistelineenä.  Pavut eivät näköjään täysin pahastuneet, vaikka Merri yritti käyttää tuotakin kaukaloa huussina.  Yllä oleva amppeli oli aluksi pieni ruukku, jonka istutin tuohon isompaan astiaan. En oikeastaan uskonut sen yhtään rehevöityvän, mutta onhan se jo laajentunut.

Lämpötila on ollut huikea! 

Siitäkin huolimatta, että sisällä on ilmalämpöpunpun takia huomattavasti viileämpi, on Merri halunnut olla melkein koko ajan ulkona. Se makaa ihan reporankana eri paikoissa, etsiskellen varjoa. 

Vasemmalla potaatit kasvavat ainakin vartta. Tämä oli hauska kokeilu.  Astioita on vielä toisessakin paikassa, joten näistä saataneen riittävä sato vaikka torimyyntiäkin ajatellen 😁  

Herneet pelkäävät kissaa ja niille onkin tehty suojaa kahdelle sivulle. Ihan täysin ne eivät ole kissavaaralta välttyneet.  Mietin, miten laitan tukia, kun muistin nuo puiset kepit, jotka olin haalinut askarteluhuoneeseen!  Ne olivat menossa muka polttopuiksi, mutta otin ne talteen parempaa käyttöä varten. Nyt niille sitten oli käyttöä! Aina kannattaa säästää asioita 😂

2 kasvusäkkiä. Toisessa päässä pari työkaverin antamaa tomaattia(jotka eivät oikein tykänneet minun pienestä kasvihuoneestani, tai sen antamasta yösuojasta viileämmillä ilmoilla), omat kasvattamani paprikat (joita jakelin sinne sun tänne ja osa on edelleen pikkuisissa ruukuissa..), sekä hetken mielijohteesta ostetut 2 kesäkurpitsaa.  Laitoin säkit niin kauas terassin lähistöltä, että Merrin naru ei sinne yletä.  Eteläisellä seinustalla oli nurmikkoa, joten keksin laittaa tuota juurikangasta reilusti säkkien alle, jos vaikka tulisi ihan valtavasti satoa, niin se ei menisi nurmikolle ja sitten vetäisin leikkurilla yli!

Meidän piha ei edelleenkään ole mikään pihakilpailualue.  Tänä vuonna olen puutarhablogejanne katsellessa innostunut mylläämään enemmän,kuin vuosiin.  Olen aloittanut siistimällä kukkapenkkejä ja pensaiden alusia. 

Vasemmalla luottokasvini varjolilja. Olen istuttanut nuo tuohon siksi, että keskeltä on kauan sitten kaadettu koivu, jonka kanto on niin kovaa ainetta, että se ei koskaan lähtenyt kokonaan. Kasvipöheikkö peitti sen hyvin. Nyt keskiö tuskin on kovin koholla enää, mutta penkki on jäänyt. 

Oikealla hevoskastanja, jota olen yrittänyt tappaa jo muutaman vuoden, kun olen kyllstynyt siihen valtavaan lehtimäärään, mikä siitä putoaa syksyllä.  Kahtena peräkkäisenä vuotena olen sahannut ja pätkinyt sen aivan kaljuksi, ja mikä on lopputulos? Joka vuosi sen on pörheämpi ja rumsaampi!  Olkoon nyt sitten tällainen. Yhtään kukkaa siinä ei nytkään ole.  Hevoskastanja on ollut tuossa jo silloin,kun muutimme tähän taloon, yli 30 vuotta sitten.  Se on tehnyt ehkä 2 kukintoa siinä ajassa. 

Pelakuu on söpön värinen.  Aioin ensin viedä sen hautausmaalle, mutta ei se sinne oikein sopinutkaan, joten laitoin sen tuohon.Sitä vastoin tuo  violetinsininen kasvi on tosi söpö. Ostin noita useamman. Pienuudestaan huolimatta juuri sopiva myös hautausmaalle.  Oikeanpuoleinen ruukku on vuosien takaisten betonitöideni tuotos, aina vaan toimintakuntoinen. 

Betonisia raparperinlehtiä olen myös varjellut jo vuosien ajan talvisäilössä.  Lintu kököttää paikallaan ja vahtii varjoliljojen kasvua. Piti laittaa  näkyviin myös tuo miehen tekemä letkuteline, auton vanne. 

Paikka on vaihtunut, mutta aktiivisuustaso sama. Aivan rento katti. Toinen jalkakin jäänyt tuonne kiikunjalan taakse. 

Tämä se vasta oli ponnistus  Tätä tehdessä nämä helteetkin vasta alkoivat. Hiki päässä piti lapioida pitkää kukkapenkkiä. Ensin lapioin nurmikon pois, sitten laitoin suojakangasta reunoille. Multaa olen ostanut säkeittäin ihan valtavat määrät. En uskaltanut mitään kuormaa ottaa meidän pihaan, kun tämä minun pihanhoitoinnostus heräilee vain kerran 10 vuodessa.  Kuorman myötä olisi into varmaan lopahtanut ja olisin ihmetellyt, mitä teen lopulla mullalla. 

Tuo kymmeniä vuosia vanha liljojen pyöreä penkki jäi tämän kukkapenkin toiseen päähän. Siitä tänne päin on siirrettyjä, toisenlaisia liljoja. Keskiosassa 3 eriväristä atsaleaa ja päässä norjan angervopuska.  Oikeassa sivussa pari siirrettyä kärhöä (minimaalisia) ja vasemmassa sivussa 2 uutta, tummaa varjolilaa. En halunnut täyttää tätä penkkiä liikaa.  Jotain sipuleita voisi ehkä syksymmällä istuttaa. 

Pieni kukkapenkki, josta siirsin liljat pois, jäi tyhjäksi. Siihen istutin syyshortensian. 

Helteen tiristellessä nahkaa olen puhdistellut myös marjapuskien alusia. Mies kävi jo yhdessä vaiheessa ihmettelemässä, olenko ihan järjissäni, mutta kun kyselyllä ei ollut mitään tehoa, paineli sisälle. 

Vielä olisi jäljellä 2 marjapuskan alustaa, jotka pitäisi siistiä ja laittaa tuet paikoilleen. 

Muistelin tämän puskan olevan myöskin tuota syyhortensiaa, mutta sitten näin yhden kuvan netissä ja tajusin, että tämähän olikin lumipalloheisipuska (?), joka kukkikin jo alkukesästä. Siinä on nyt lehdistössä tämän näköistä. Oikeastaan kysynkin nyt teiltä viisaammilta, miksi lehdet ovat ihan reiälliset ja haperot? Pensas näyttää muutenkin vähän ränsistyneeltä, vaikka onkin kasvanut jo aika isoksi. 

Sitten on tämä  parin vuoden ikäinen luumupuuni, joka on täynnä jotain kirvoja tms. Voiko sille tehdä jotain tähän aikaan vuodesta? Ei kai ainakaan myrkyttää, jos luumuja sattuisi tulemaan. 

Jos minulle iskee kerran kymmenessä vuodessa pihanhoitoinspiraatio, on rautaa taottava niin kauan, kuin se on kuumaa!  

Oikeastaan nyt ymmärrän, miksi tämä piti tapahtua.  Tykkään tehdä pihalle aina jotain erikoista käsilläni, mutta hoitamattomat penkit yms. eivät oikein innosta tekemään mitään ylimääräisiä krumeluureja sinne joukkoon.  Nyt, kun olen saanut penkit hoidettua melkein kokonaan, olen päässyt toteuttamaan niitä hurjia inspiraatioita, joita minulla oli jämälautojen varalle.  Helteessä on myös ihastuttavaa sahata, ruuvata, maalata jne.  Inspiraation iskiessä helle ei tunnu missään!   Vielä on vähän keskeneräisyyttä, joten en voi näyttää  kyhäelmiäni, mutta tulossa on!  Joku saattaa vielä muistaa muutaman vuoden takaisin lavakauluskyhäelmäni ja voin taata, että tämä on jo vähän "kehittyneempää" juttua 😅

Ai niin! Hyvää juhannusta Teille!

Murhan kivoja juttuja!

 Loma on ohi, mutta kesästä voi silti nauttia monin tavoin.  Kahvilareisu hyvässä seurassa ja kierros lähimaastossa.   Vesi virtaa. Sen tuoksun tuntee ilmassa ja mieli tekisi heti uimaan.  Virtaava vesi ja sen  ääni on rauhoittava, jotenkin hypnotisoiva.

Tähänkin kuvaan sain tallentumaan monta kaunista asiaa; voimakkaasti virtaava vesi, joka kevyen putouksen jälkeen valuu kivikkoon pärskymään. Rannalla kalliota, rantaheinikkoa ja luonnon pyöreiksi muovaamia kiviä, jotka ihmiskäsi on nostanut kuin patsaaksi päällekkäin. 

Vieressä  löytyy jonkun maahisen tai menninkäisen luola... ei ollut kotona. Liikkuu varmaan vain pimeällä. 

Aurinko paistaa, vesi pärskyy ja hienoinen tuuli tuntuu iholla. 

Suomen kesä!  Lyhyt, mutta vähäluminen 😅

Taidenäyttelyssä voi pyörähtää muun palaveeraamisen ohella. 

Kovin veikeitä lintusia on Margit Hakanen saanut aikaan. Tuo fakiirilintu on paras!

Kissa antaa hiirien temmeltää!  Liekö laitettu ihan lapsenvahdiksi pienille vipeltäjille.

Neulahuovutetut korppi ja skorpioni ovat vaikuttavia. Sen verran olen kokeillut tuota neulottelua, että vaikeaa on. Miten ihmeessä nuo muodot saa kohdilleen? Sen tietää varmasti Miia Karhu, joka on nämä pistellyt taidokkaasti. 

Onhan minulla kotonakin näitä lintuja.... 😂

Oikein tarkkoja kun ollaan, on tämäkin lintu ostettu tuolta samaisesta Taideruukista. Se on ollut pihalla useita vuosia kesät ja talvet. Puu on edelleen yllättävän hyväkuntoista.  Harakka on vaan yrittänyt luoda nahkojaan. Otin kuvan, että muistaisin, miten värit olivat, jos tulisi hiottua ja maalattua uudelleen. 

Kotoa löytyy myös tämä kuuliainen puutarhavahti.  Tällä kertaa varjopaikka on löytynyt peräkärrin alta.  Kaiva sinä vaan mamma niitä puskan juuria, niin minä katselen täältä kauempaa...

Välillä on käytävä sisällä vilvoittelemassa ja tarkistamassa, mitä posti on tuonut.  Tässä on selvästi koiran hajua...olisiko se Väinö??

Minä ihastelin paketin pääliosia.  Ihanaa, kun paketti on päältäkin kaunis. Joku on selvästi nähnyt vaivaa paketoinnin kanssa. Itse tulee kiedottua lähetykset ties minkälaisiin käärösiin... 

Liisa se minua oli muistanut paketilla! Voitin taannoin arvonnasta tuon sukkakirjan! Uudet inspiraatiot ovat aina tervetulleita. Kylläpä minulla kävi hyvä säkä! Tai mäihä!  Tai lykästi ihan murhasti (murha sanaa käytetään täällä päin herkästi kuvaamaan sanaa "todella" , kuten "murhan iso tai murhan hieno"). 

Kerta kaikkiaan mahtiska juttu! 😂

Lisäksi paketissa oli kaunis kortti ja vihko, jota varmasti aion käyttää neulosten muistiinpanovihkona. Kiitos Liisa! 

Olen tehnyt kirjaan vain pikakatsauksen, kun haluan vielä pitää jännitystä yllä.  Kun saan nykyisen neuloksen valmiiksi, otan täältä jonkun ohjeen työn alle. 

Tänään vielä iltavuoro, sitten onkin jo hujahtanut 5 työpäivää loman jälkeen.  Helteistä huolimatta pää ei ole pehmentynyt sitä tavallista määrää enempää.   Pian pääsee taas parille vapaalle. 

Simpsakkaa sunnuntaita kaikille!

Hyvä ruoka, parempi mieli

 SAM: Missä Merri on? 

MAIA: Ei näy, eikä kuulu, vaikka itse kutsui meidät koolle! 

SAM: Odotellaan nyt vielä vähän aikaa. Ota sinä Maia vaikka nokoset, niin minä valvon. 

IHMINEN: Kuka se siellä kurkistelee? Mamman murunenko? 

MERRI:  Häh! Paljastuinko? Arvasin, että nuo hölösuut herättävät ihmisten huomion ja minunkin vakoilutehtäväni paljastuu.  

MAIA JA SAM: Ai missä Merri on? Ei me olla nähty! Eikä ainakaan sanota, vaikka oltaisiinkin. 

MAIA: Suu säkkiä myöten nyt!

SAM: Niin! Ruokasäkkiä.... 

MERRI: No niin!  Peli menetetty.  Tässä sinulle vähän kehräystä ihminen, että luulisit, että olen vaan leikkimässä. 

IHMINEN: Oletpa sinä suloinen poika siellä putkessa!  Taidat olla piilossa? Menehän nyt leikkimään Maian ja Samin kanssa. 

MERRI:  Hyvä että pääsitte paikalle. Tilanne on hyvin vakava!  Jotain on keksittävä!

SAM:  Mistä on kysymys?

MAIA: Niin! Mistä on kysymys?

MERRI: Ruokakuppi on ollut tyhjänä jo useita minuutteja!  Ehkä jo tunnin!

SAM: Me syötiin kotona lähteissä. Vatsa ei vielä viestittele mitään.  Sulatellaan vielä entisiä. 

MAIA: Aina ruoka mielessä...  

MERRI: Mutta se on minun kuppini ja minulla on nälkä!  Auttakaa nyt ihmeessä! 

SAM: No on minulla yksi ehdotus... se on joskus tepsinyt.  Menet tuonne ruokakupin viereen ja tekeydyt kuolleeksi. Ihminen hätääntyy ja antaa sinulle heti ruokaa.  

MAIA: Ei tuo toiminut sinulla,Sam, viimeksikään!  

SAM: Merrin ihminen saattaa uskoa! Kokeile Merri!

MERRI: Lähden heti kokeilemaan! Kiitos neuvoista kamut! Kannatti pitää hätäpalaveri!

MERRI: Ai näin vai?  Näyttääkö aidolta?

SAM:  Näyttää hyvältä, mutta ei kannata maukua! 

IHMINEN:  Voi kissaparka! Oletko kuollut ruokakupin viereen?? Olet varmaan syönyt itsesi taas ihan ähkyksi ja nyt et pysty liikkumaan! 

MERRI: Etkö tajua?? Anna ruokaa!  Edes pari nappulaa! Tai edes yksi..... 

SAM: Eikö toiminut?  No ei toiminut minullakaan omassa kotona. 

MAIA: Voi pojat, mitä juttuja.......

Melko omituisia sukkia...

 Jos ei muu auta, niin sitten vasta luetaan ohjeet!  Tämä vanha viidakon sanonta toimii niin keittiössä, laitteiden käytössä, kuin neulomisessakin. 

Pari vuotta sitten käytiin Pärnussa ja kotiin lähtiessä vielä Karnaluksissa. Jostain lankaliikkeestä hamusin mukaan tämän todella upean langan, josta piti tulla aivan maagiset sukat. Hintaa kerällä oli sen verran, että en raaskinut kahta kerää ostaa, kun myyjä ja paketti vakuuttivat, että sukkapari tulee yhdestä kerästä. 

Kerä seisoi lankakaapissani. Välillä pyörittelin sitä käsissäni, mutta neulomiseen asti ei kipinää riittänyt.  Viime aikoina minulla ei ole ollut mitään pyyntöjä, eikä tarvetta mihinkään suuntaan neulomisessa, mutta silti on vaan neulottava, koska on se diagnosoitu neuloosi! 

Ajattelin tehdä ohuemmasta langasta kesäsukat.  Kaapissa tuijottelin ja pyörittelin aikani noita lankoja ja sitten osui silmä taas tuohon "niin kalliiseen" kerään, joka vieläkin odotti käyttäjäänsä.  Nyt oli tartuttava härkää sarvista. Kerä käyttöön ja heti! 

Ohje laikkusukkiin löytyi vyötteestä, tosin englannin kielisenä...  Ei riittänyt into ja kiinnostus alkaa sitä  lukemaan silmukka silmukalta. Päätin, että nyt neulotaan sukat, tuli mitä tuli.  Tein 16 silmukkaa/ puikko ensin resorin ja siitä sileää oikeaa eteenpäin, ihan perussukkaa. Aika vitsikästä on tuo väriasia, kun sukat alkavat täysin eri värisinä.  Epäilin nimittäin, että yhdestä kerästä ei tule sukkaparia, tai jos yritän, niin lanka loppuu kesken ja mitä sitten?? Näillä uhkakuvilla tein aivan päättömän ratkaisun ja aloitin toisen sukan samanaikaisesti kerän sisältä tulevalla langalla.  Mahdollisuus kahteen samanlaiseen sukkaan oli siis täysin mahdoton.   Keltainen lanka (joka löytyi myös kerän keskeltä) oli varmaankin merkkilanka, että aloita tästä.  No en varmasti aloita! Säännöt on tehty rikottaviksi....ja tässä on lopputulos.  

Olen joka käänteessä kertonut tekeväni värillisistä langoista aina symmetriset sukat, jos mitenkään mahdollista.  Kaikkihan tietävät, että poikkeus vahvistaa säännön, vai kuinka?

Joka tapauksessa sain itselleni ohuet kesäsukat (puikot kokoa 2½). Painoa sukille tuli 50g. 

Lankaa jäi siis vielä ylikin, vaikka kuvitelmissani se loppuisi kesken.  Olin jo niin kypsynyt tähän lankaan, joka aina vaan pyörii kaapissani, että aloitin saman tien lasten sukat loppulangasta. Eihän se niihin riittänyt, mutta jatkoin toisella jämälangalla. Riemunkirjavaa siis kerrassaan.  

Pikkusukat silmukkamäärällä 12/ puikko. Langankulutus 40g. 

Missä ja millä rekvisiitalla voi ottaa kuvan näin omituisen värisistä sukista?  Kävisikö valkoinen tausta ja olohuoneen pöydällä valmiudessa oleva valomiekka? (Kaikillahan on oma valomiekkansa, eikö?). 

Löytyisikö ulkoa mitään sopivaa taustaa...

Raparperipuska on valtava...

Mitä siellä taas tapahtuu mamma??  

Merri on uskollisesti osallistunut pihakiihkoiluuni, olemalla henkisenä tukena. Se on asettunut viisaasti varjoon ja ihmettelee, miksi tuo sileäihoinen mammuskainen polttaa itseään auringonpaisteessa ja toimii kutsujana hyttys- ja mäkäräisjoukkueille. 

Koko lomani on ollut sään puolesta niin ihana, että ei parempaa olisi voinut toivoa.   Terassilla kiikussa istuminen ja neulominen, pieni tuulahtelu (hyttysten karkottelu), Merrin kanssa puuhastelu. Siinä ovat olleet ne parhaimmat hetket. Yhtään en ole kaivannut mihinkään matkoille tai muihin rientoihin. Ihana rauha!  Huomenna on työpäivä ja tiedän jo nyt, että rauha ei ole oikea sana kuvaamaan kotihoidon arkea.  Aikamoisia helteitäkin on luvattu.  Miten mahtaa sujua maskin käyttö yli 30 asteen lämpötilassa. Nostaa hien pintaan jo ajatellessa.  Onneksi on vielä 2 pientä lomapätkää tulossa loppukesästä, on jotain mitä odotella.

Nautinnollisia kesäpäiviä, missä sitten niitä vietättekin!

20 kysymystä kesästä -haaste

Jansku Valokuvaajan silmin -blogista haastoi minut vastailemaan kesäkysymyksiin.   

Haasteen saa ottaa vastaan kuka vain haluaa, tai olla ottamatta 😊 

1. mekko vai housupuku

Ensimmäisenä tulee mieleen kysymys: mikä on housupuku?  Jos tällä tarkoitetaan sellaista yhtenäistä, nk. haalarimaista vaatetta, niin EI. Toisaalta tämä voi ehkä tarkoittaa sellaista jakkupukuakin?  EI.  Mekkoa käytän aika harvoin, korkeintaan sellaista kotimekkoa, joka päällä en luultavimmin lähde porttia kauemmas.  Näistä kahdesta päädyn siis tuohon housuvaihtoehtoon, mutta irrallisen yläosan kanssa. 

2. shortsit vai hame

No näissä onkin jo helpompaa valintaa, joskin molempi parempi!  Minulla on pätkiä shortseja, vanhoista farkuista leikattuja, tai sitten polven kieppeille ylettäviä malleja. Hamekin on ok. Sellainen rento, mieluiten taskullinen, ei mikään vesirajapituinen versio 😄

(vanha kuva blogistani: tuunattu hame)

3. lippis vai lierihattu

Näissä on aika selvä vastaus: lippis.  Harvoin tulee sitäkään pidettyä. Viimettäin on pihatöissä ollut aurinkolippis, jossa tärkeintä on se lippa, että ei häikäise. Pihatöitä tuntuu vähän hoopolta tehdä aurinkolasit päässä. Näkeekö siinä edes, mikä on rikkaruoko ja mikä ei? 

4. pehmis vai jäätelöpallot

Jäätelö on aina jees!  Näistä kahdesta valitsen kuitenkin pehmiksen. 

(vanha kuva blogistani, Kotka)

5. mansikat vai herneet

Molemmat.  Minulla on amppelimansikka, josta olen jo 2 mansikkaa syönyt.  Ensimmäiset ostomansikat ovat aina odoteltavia asioita ja maistuvat ihanilta.  Herneitäkin minulla kasvaa lavakauluksessa. Olen laittanut siihen esteitä, että Merri ei pääsisi, mutta kissa löytää tiensä, jos se oikein haluaa... nyt vaan odotellaan, miltä kakkaherneet maistuvat...onneksi vaan yhdellä kulmalla...

6. palju, poreallas vai järvivesi

Järvivesi ehdottomasti.  Kävin heittämässä talviturkin noin viikko sitten. Vedessä oli niin paljon männyn siitepölyä, että taisin saada tilalle siitepölykoltun.   Ihmiskeittimessä en ole käynyt. Poreallasta olen kokeillut vain uimahalleissa.  (vanha kuva blogistani)

7. grilliherkut vai kesäkeitto

Riippuu grilliherkuista... näin näkemättä sanoisin, että kesäkeitto.  Grillissä voi silti valmistaa esim. maissintähkiä, tai muita satunnaisia herkkuja. Makkara ja pihvit eivät hirveästi houkuttele 

8. mökki vai teltta

Mökki. Lapsena ja nuorena telttailu oli kivaa ja jännittävää. Sittemmin mukavuus on vienyt voiton.  Näiden välissä voisi olla vaihtoehtona vielä asuntovaunu, jonka kyllä voisin valita. Sen ympäristöä voisi vaihdella, toisin kuin mökin. 

(vanha kuva blogistani: Merri mökillä sohvan alla piilossa)

9. varjo vai auringonpaiste

Varjo.  En tykkää ottaa aurinkoa, vaikka siltäkään ei voi aina välttyä. Olen nähnyt riittävästi auringon aiheuttamia vaurioita. 

10. kesäsade vai kesätuuli

Sade on tärkeä kasveille, ei tarvitse kantaa vettä kannuilla.  Ihmiselle mukavampi on tietysti kesätuuli. 

Kuva uudesta kukkapenkistäni, jonka juuri ja juuri rohkenen näyttää.

11. lavatanssit vai festarit

Ensin ajattelin vastata, että ei kumpikaan, mutta sitten ajattelinkin asiaa toiselta kannalta.  Mikäli olisi soittokeikka, niin kallistuisin lavatanssien puolelle.    

Sitten on tietysti esim. Hamina Tattoo, jossa käyn aina kun se järjestetään. En ehkä lukisi festareiksikaan?  (vanha kuva blogistani)

12. roadtrip vai riippumatto

Roadtrip mukavaan kohteeseen on kiva. Tykkäisin käydä esim. lähikaupungeissa kahvilla, eikä tarvitsisi mennä edes toiseen kaupunkiin. Pikku ajelu kävisi hyvin.   Riippumattoon voisi asettua mökillä, mutta ne HYTTYSET! . Nyt inhoan niitä taas yli kaiken. 

(vanha kuva: auton katsastusta Lappeenrannassa roadtripillä)

13. myöhään nukkuminen vai aikaiset aamut

Myöhään nukkuminen. Illalla valvominen... Se tapa talon hävittää, vai miten se oli 😁

(vanha kuva blogistani, yksin ei tarvitse valvoa)

14. ravintola vai picnic

Näistä ehkä kuitenkin tuo ravintola.  Kävelyretkille en koskaan muista, enkä välitäkään ottaa eväitä mukaan, hyvä jos edes juomista. 

15. päivä rannalla vai huvipuistossa

Ei ainakaan rannalla!  Ahdistaa jo pelkkä ajatus 😬 Huvipuistoja on lasten kanssa kierretty aikanaan vaikka kuinka paljon. Sitä aikaa on toisaalta ikävä. Lapsenakin kävin usein Linnanmäellä  vanhempien kanssa. Ensimmäisenä tulee mieleen se tuoksu; hattarat, popcornit, kaikki.  Viuhuvat laitteet, hiukset hulmuaa, jännitys tihenee korkealla...      Voisihan sitä nykyäänkin käydä vaikka vain kahvittelemassa tai syömässä huvipuistossa ja imemässä itseensä huvipuiston tunnelmaa. 

(vanha kuva blogistani: Linnanmäki talvella, Peacock -teatteri -reissulla)

16. matkailu kotimaassa vai ulkomailla

Valitsisin kotimaan vaikka ei olisi koronaakaan.  Suomessakin on niin paljon pieniäkin kohteita, joista ei tiedä mitään, ennen kuin vahingossa niihin osuu.  Taide, kulttuuri, historia, luonto, nähtävyydet....kaikki kiinnostavat. 

(vanha kuva blogistani, Porvoo)

17. trampoliini vai löhötuoli

Löhötuoli varmaan....  vaan jos pihalla olisi tramppa, niin ehkä tulisi hypittyäkin. Jossain huvipuistoissa on tullut testailtua. 

18. sandaalit vai tennarit

Sandaalit. En tykkää tennareista, ainakaan tuossa perinteisessä tarkoituksessa. Niissä on liian ohut pohja ja hiostavat jalassa 😂

19. hehkuva kesämeikki vai ilman meikkiä

Ilman meikkiä kesällä.. syksyllä... talvella ja vielä keväälläkin 😎 Vain äärimmäisissä erikoistapauksissa vähän meikkiä.  Rasvoja ja muita ei lasketa meikiksi. 

20. kukkien istuttaminen vai kasvimaan lannoitus

Kukkien istuttaminen.  Ja kasvimaan lannoitus, jos sellainen olisi.  Vähän sellainen kuitenkin...

Pienoiskasvihuone on jonkinlaisessa käytössä. Kiinanruusun alkukin on päätynyt ulos haukkaamaan raitista ilmaa ja aurinkoa.  Yhdessä purkissa tilliä ja alhaalla salaattia. Ihan vaan, jotta pömpelillä olisi käyttöä 😉  Parille tomaatintaimelle ja muutamalle paprikalle ostin pari kasvusäkkiä. Kahteen reikään upotin ostamani kesäkurpitsantaimet ihan vaan kokeeksi.  Minulla taitaakin olla sellainen kokeileva puutarha. 

BONUSKYSYMYS (ihan oma... 😂): 

kissa vai kukat lavakauluksessa?

KISSA!  Huomatkaa miten voimallisin vedoin ja perustellisesti siellä siistitään jälkiä. 

Ruohosipulit tuossa oikealla ovat vähän nuupahtaneet.  En ole vuosiin viitsinut putsailla niitä heinistä, mutta tänä vuonna kaivoin koko paakun ylös ja putsasin. Pelkät pikkuiset sipulipää-ruohosipulit istutin takaisin parempaan kasvumaahan. Eivät ole vielä toenneet järkytyksestä, kun symbioosi heinien kanssa yht´äkkiä päättyi. 

Tällainen juttu tällä kertaa. Olipas mukava pengata vanhoja blogikuviakin 😀

Kesätoivotukset jälleen Merriltä ja minulta!