Huhtikuun bingo

 Julkaistaanpa  Repolaisen huhtikuun bingoruudukon tulos, että ei jäisi viime tippaan 😃 Tämä oli tämän vuoden vaikein ruudukko. Aluksi en keksinyt kuin muutaman kohdan. Nyt olen loppua kohti tiristänyt loputkin kuvat. 

HUHKIA

Alkukuun sairastelujen jälkeen ensimmäiset päivät ulkona olivat aika raskaita, kun viileä ilma kävi henkeen.  Hissukseen Merrin kanssa saatiin osa kukkapenkkiä jo parempaan kuosiin. Tuon lopun laitoin vähän myöhemmin. 

HAPUILLA  

Viikonlopun mökkireisulla käydessä tajusin, että hapuilu voi tarkoittaa sitä, että ei oikein kunnolla näe, kun  on niin hämärää.  Tässä ollaan poistumassa vessasta loppuillan tunteina 😂

HARJOITELLA liittyy konserttiimme. Ennen konserttia kävimme vielä joitain kohtia läpi varmistaaksemme ne .  Konserttia varten oli harjoiteltu edellinen vuosi. 

HILJAINEN on kylätie... vai pitäisikö sanoa mökkitie. 

HUOLETON

Olen aika huoleton petaamisen kanssa, etenkin, jos ei ketään muita edes ole mailla halmeilla. 

HERSYVÄ

Miten kuvata hersyvä??  Mietin, että mihin se liittyy. No ainakin nauramiseen. Muita naurajia en nyt löytänyt kuvattavaksi. Kuvissa Frodo ja Sam. Poikamaisen hersyvät naurunremakat!

HÄNNÄLLINEN

Oiva kehonosa tuo häntäkin on. Se tasapainottaa, ilmaisee tunteita ja on muutenkin komistuksena.  Tässä häntäänsä esittelee Merri.

HEHKEÄ

Kevään ensimmäiset kukkijat ovat todellakin hehkeitä!  Talven jäljiltä maasta  nouseva kasvu  ihastuttaa ja lämmittää mieltä. 

HAVINA

Olen jo pitkään suunnitellut ostavani tämän laitteen, kuin näin vastaavan yhdellä asiakkaalla.  Sillä harjoitetaan vastapainehengitystä.  Se on tarkoitettu erilaisten hengitysoireisten sairauksien sairastajille, mutta myös  vaihtoehtona nk pulloon puhaltamiselle, jonka tarkoitus on irrottaa limaa syvältä hengitysteistä.   Itsellä tuota limaa tuntuu olevan nieleskeltäväksi päivittäin. Limahan ei siis tietenkään mene laitteeseen, vaan se auttaa yskimään limaa pois. Siihen ajattelin tätä laitetta kokeilla.  Vasta-aiheitakin tietysti on ja niihin kannattaakin tutustua, jos aikoo laitteen hankkia. 

Laitteeseen puhallus saa aikaan vastuksen ja  laite värisee/havisee. Tämä värinä tuntuu kehossa ja herättelee niitä pienimpiäkin keuhkorakkuloita usein toistettuna, eli sama vaikutus tosiaan, kuin sillä pullopuhalluksella, mutta värinä on voimakkaampi.  Laitteessa on  asteikko 1-5 vastuksena.   Olen vähän hämmästynyt, miten 10 puhalluskerran jälkeen hieman huimaa, vaikka olen puhaltanut huilua kymmeniä vuosia.  Vastus on ollut vain ykkösellä.  

Haittavaikutuksissa mainitaan mm. klaustrofobia, joten nähtäväksi jää, mihin tämä elämä tästä nyt muuttuu 😅

Tämä ei ollut mikään maksettu mainos. Halusin vain näyttää, että tällainenkin vekotin on olemassa.  

Lopulta sain  kuin sainkin kaikki bingon kohdat täyteen alkukuun epäuskosta huolimatta.  Parin päivän päästä hypätään jo seuraavan bingoruudukon kimppuun. Vaikeutuukohan tämä homma jatkuvasti vuoden loppua kohti... 

Oksalla elämänpuun

Näiden sukkien kuviointi herätti kiinnostukseni jo jokin aika sitten. Löysin ohjeen ilmaisena Novitan sivuilta.  Ohjeen sukat on tehty 7 veljestä Nummi -langasta.  Minä kaivelin omaa lankakaappiani ja löysin mieleisen väriyhdistelmän tavallisesta valkoisesta ja Lapin taika sinisestä.  Näissä kuvissa tuon sinisen kimalteisuus ei näy juuri lainkaan.  En tiedä, miksi olen kierrellyt tuota lankaa varastossani. Tähän se tuntuu sopivan oikein hyvin.  Lankaa kului 207 grammaa, puikot kokoa 3½, sukan koko 38-39.  En tehnyt tuohon teräosaan jälkipistoilla enää tuota rastikuviota. 

 Resori on ohjeessa tehty kaksivärisenä. 

"Minttu Wikberg lähestyy neulesuunnittelua muotoilijan silmin. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut suunnittelija kokee, että parhaat työt syntyvät aina, kun suunnittelun taustalla on joku syvempi ajatus, idea tai tarina, jolla on itselle merkitystä. Muotoja, värejä ja kuviota taidokkaasti töissään yhdistelevä Minttu pitää erityisesti kirjoneuleiden tekemisestä. Herkän kauniit Oksalla elämänpuun -sukat ovat saaneet inspiraation Aale Tynnin samannimisestä runosta".

(Lainaus sivulta Novita.com, ohje https://novita.com/patterns/novita-7-veljestae-nummi-oksalla-elaemaenpuun)

Olen aiemminkin tehnyt tämän suunnittelijan neuleita.  Melkein voisi sanoa, että hänen nimensä takaa aina kauniin lopputuloksen. Minäkin tykkään eniten kirjoneuleiden neulomisesta, joten ei ihme, että  synkkaa 😍 Kuvion neulominen oli yllättävän hidasta, vaikka lanka oli paksua. Syy oli osittain siinäkin, että en viitsinyt suurennella tulostamaani ruudukko-ohjetta.  Se tulee ohjeessa todella pienenä. Pitäähän sitä nyt asettaa itselleen kaikenlaisia haasteita, kuten miniruudukon sihtailu 😉

Älkää kuvitelko, että minulla olisi aina kamera käden ulottuvilla, vaikka nappasinkin tämän kuvan heti aamutuimaan 😂 Maisa tuli herättämään ja saatiin nähdä, että sängyssä oli kaikessa rauhassa kaikki 3 kissaa. 

 

Loma on mennyt hyvin. Aluksi en tehnyt "mitään", mutta nyt olen  saanut tehtyä monta itselleni tärkeää juttua. Terassin pesu ja öljyäminen olivat paras juttu.   Olen pessyt myös kaikki ikkunat! Verhot kun vielä joku laittaisi... mutta sillä ei liene kiirettä.   Tänään meinaan mennä ainakin käymään mökillä.  Ei huvittaisi kovin mennä, kun tietää, että sielläkin on siivous odottelemassa.  Jostainhan sekin olisi aloitettava. 

Simpsakkaa sunnuntaita juuri Sinulle! 

Kissamaisuuksia

 Merri ja Frodo ovat jo omat ruokansa syöneet ja kärkkyvät nyt Maisan eväitä oikein porukalla.  Frodokin, joka ei useinkaan syö edes omaa kuppiaan tyhjäksi 😂

Maisa ei näköjään pienestä hätkähdä, vaan syö kuppinsa tyhjäksi. Ei se viitsi edes sähistä pojille, kun se tietää, että ne odottavat nätisti vuoroaan. 

Merri taitaa näyttää Maisalle kieltä ja Maisa on aika pöyristynyt tuollaisesta käytöksestä.  

Yhteinen harrastus tuottaa kahden kerroksen leikit.  Jossain selvästi tuoksuu joku hyvä ruoka! 

Maisa on alkanut viihtyä ulkoilutilassa.  Joskus se on siellä jopa aamun ensimmäinen, mikä on saavutus, sillä Merri on yleensä ikkunan takana jonossa jo heti, kun joku herää. 

Maisa ottaa rennosti, vaikka saattaa silti pelästyä kovia ääniä autotiellä, joka on talon takana.  Maisa on myös joitain kertoja juossut ovelle, kun toisia on laskettu ulos. Haluaako se todella ulkoilemaan?  En ole uskaltanut kokeilla, vaikka luulen saavani sille valjaat päälle ilman taistelua.  Se ei ole tottunut valjaisiin.  Pelkään sen myös pelästyksissään karkaavan tietymättömiin, mikä olisi erittäin ikävää, kun se on meillä hoidossa. 

Merri viettää ulkona valjaissaan tuntikausia. Se ei koskaan yritä irrottautua valjaistaan, vaan asettuu odottamaan, että joku päästää ohuen narun jumista.   Se nauttii kukkapenkissä makaamisesta (tässä kukkapenkissä saa maata, ei kaikissa), kiikuttelusta, tai muuten vaan aikaa kuluttaen. 

Frodokin on halunnut lämpimien päivien lisäännyttyä päästä ihan oikeasti ulos.  Se hiippailee Merrin touhuja ihmetellen, mutta etsii myös omia reittejään. Mikäli se jää jumiin, on sen ratkaisu melko välittömästi jättää hyvästit valjailleen.   Sitä ei viitsi jättää ulos itsekseen vahtimatta, koska lopputulos on herkästi se, että joutuu hiippailla naapurin pihalle sitä hakemaan.  Kovin kauas se ei mene, mutta silti. 

Laitoin sadevesitynnyrit paikoilleen. Niissä on nuo kissaturvalliset kannet, joiden päällä kissat sitten usein istuvatkin, ihan kuin uhallaan. 

Frodo: Mitä luulet Merri, tuleeko sieltä kohta sadetta, että saadaan tynnyreihin vettä??

Merri:  Ei tuolta ylhäältä rännistä ainakaan vielä mitään tipu. Pilviäkään ei oikein taida olla. Odotellaan nyt vielä vähän aikaa. 

Merri: Hei! Näitkö tuon? Tiellä kulkee koira!

Frodo: Nähty on. Se ei nähnyt meitä. Koirat ei koskaan huomaa. 

Neulottu ja virkattukin on, mutta laitetaan nyt välillä vähän "kevyempää" settiä tähän juttuun 😂

Kevyt osio on nyt ohitettu. Raskas osiokin on osittain suoritettu, nimittäin terassin ja kalusteiden pesu! Ihan mahtava tunne!  Terassin ikkunat jätin vielä pesemättä, ei niitä joka sivulla edes ole.   Kohta lähden kauppaan ostamaan puuöljyä. Minun hommani on aina siivota ja öljytä terassi. Viime vuonna jätin väliin, mutta muuten teen tuon homman joka vuosi.   Sen jälkeen voin aina hyvällä omalla tunnolla istuskella neulomassa pihalla tai ottaa päiväunet keinussa. 

Merri auttoi kovasti tuossa pesuhommassa. Se halusi välttämättä olla siinä märällä osiolla ja sitten kuljettaa tassunjälkiään joka puolelle.  Tuli ihan  mieleen sisätilojen siivous. Merri on aina siinäkin tarkkailijana, vaikka imuri huutaisi vieressä.  

Eipä muuta tällä kertaa, joten hellurei! 

On pullaa ja sitten on pullaa

 Maisa on Merrin lailla hoksannut, että käsityöhuoneen pöydälle voi tulla notkumaan, kun olen huoneessa.  Se tulee seuraa pitämään ja nauttimaan yhteisestä ajasta! 

Mitä seuraavaksi?  Pitäisikö virkata tällaisia pieniä lappusia....   ne voi sitten päätellessä nipistää keskeltä ruseteiksi. 

Lautaselle sujahtaa rusettipastaa, joka myös  Farfallenakin tunnetaan.  10 kappaletta raakoja rusetteja painaa 4grammaa.  En muistanut punnita keittämisen jälkeen 😂

Kuka nyt pelkkää pastaa söisi?  Lautaselle voi nostella vaikka kaksi kevytgrillimakkaraa, yhteispainona vain 10 grammaa!  Tästä eivät kilot riehaannu!  Laittaisitko sinä tähän ketsuppia vai sinappia, vai söisitkö ilman niitä? 

Yllätys, yllätys! Seuraava otos on ihka oikea!  Minä, joka en ole mikään pullaleipuri, sain taas vuosittaisen herätykseni tehdä pullaa.  Pitkään ja hartaasti mietin, millaista pullaa ja mitä laittaisin väliin.  Ehkä tuo jämälankailu, jämäruokailu ja muukin jämäily on tehnyt tehtävänsä, sillä päädyin voitelemaan taikinapohjan margariinilla, päälle banaanit, joita kukaan ei ollut syönyt pöydältä. Kaappia penkoessa katse osui Corn Flakes -pakettiin, joten siinähän sitä täytettä sitten olikin! Pieni ripaus sokeria vielä ja sitten taikina rullalle.  

Voitelun ja raesokerin jälkeen paistoin pullat pystypäin silikonisessa muffinssivuokassa, osan teflonisessa.  Nyt oli se vuosi, kun pullat onnistuivat omasta mielestä hienosti!  

Eivät tietenkään ihan kaikki pullat. Osa jäi likilaskuisiksi ja hieman pieniksi. Jopa niin pieniksi korvapuusteiksi, että keksitkin ovat jättikokoisia niiden rinnalla.  Toisaalta kahta korvapuustia, jotka painavat yhteensä vain 13 grammaa, saa etsiä ihan suurennuslasin kanssa, jos kaupoista lähtee etsimään. 

Merri pomppasi pöydälle vakiopaikalleen, vetoketjupussukkaan. Maisa hieman säikähti ja sähisikin, kunnes tilanne tasaantui ja molemmille oli tilaa.  Vain Frodo ei ole kiinnostunut käsitöistä.  Pitäisi kokeilla, onko se enemmän puukäsityökissoja. 

Talviloman ensimmäinen päivä on alkanut samoissa merkeissä, kuin muutkin päivät. Se tarkoittaa sitä, että Maisa, Suuri Herättäjä,  aloittaa  herättämisen jo 5 aikoihin. Tällä kertaa Merrikin ehti kerran käydä kokeilemassa onneaan. Vaikka yrittäisi olla nukkuvinaan, niin kunnon unta ei enää tule ja lopulta on pakko nousta ylös.  Aamusta päivä alkaa!  Niinhän se on 😅

Hellurei ja hellät tunteet!  Mukavaa uutta viikkoa juuri Sinulle! 

Frendit

 Lämpimien päivien myötä Merri on löytänyt taas lempiharrastuksensa, eli keinussa torkkumisen.  Siihen voi äkkiä pöllähtää myös naapurin Gizmo!  Merristä se on ihan kiva juttu, mutta Gizmo on aina vähän väistelevä. Se tulee vauhdilla, mutta vauhti hiljenee, kun paikalla onkin Merri.  Kyllä ne välillä ovat ihan nenäkkäinkin haistelemassa, mutta useimmiten Gizmo väistelee.  

Sairastellessa ei paljon ulos voinut mennäkään, joten oli aikaa tikutella aina, kun päiväunilta jaksoi ja ehti.  Sairaus alkaa olla hyvällä mallilla, mutta edelleen rintakehässä painon tunnetta ja pientä yskää. Ulkoilma käy lämpimänäkin vähän henkeen.  Töissä olen jo ollut tämän viikkoa. 

Palataanpa siihen tikutteluun 😍 Ostin  alkuvuodesta Lankajengistä  Irkun  (Sairaasti sukkaa -blogi) suunnittelemien Frendit -säärystimien ohjeen. Syitä oli kaksi: Olin utelias näkemään, tuleeko ohjeen mukaan nyt kuva (eli testiosto 😀) ja lisäksi pintakuviointi on minusta aika vekkuli. Säärystimien tekeminen on  ollut muutenkin mielessä.  Irkun mallissa oli resorit tehty vastavärein, mutta minä tykkäsin tehdä nämä yksivärisinä. Vihreä väri on sattumoisin valittu lankakaapistani, mutta huomasin sen olevan erittäin sopiva näihin säärystimiin.  kuviointi tuo nimittäin erehdyttävästi mieleen lehtikuvion! 

Ohjeessa on kaksi kokoa. Vaaleat ovat pienemmät.  Tummat ovat isommalla silmukkamäärällä ja tein lisäksi  yhden mallikerran enemmän. 

Kuviosta tulee mieleen pensaiden lehdet. ainakin jasmikkeessa on tuollaiset.  Seurasin ensimmäisen mallikerran ohjeen ruudukosta, mutta se oli lopulta helppo muistaa ulkoa.   

Lanka on 7 -veljestä ja sitä kului vaaleisiin 174 grammaa ja tummiin 208 grammaa. Puikot olivat kokoa 3½ -4, vaihdellen. 

Meillä kävi pitkästä aikaa muutama virpoja.  Saadulla vitsalla päätin virpoa Frodonkin.  Nyt se on virvottu tuoreeksi ja terveeksi, minä sain palkaksi silitellä sitä 💖 

Frodo on meidän korikissa. 

Maisa  -kissa on muuttunut Suureksi Herättäjäksi.  Se on nyt monena aamuna aloittanut meidän herättämisen jo ennen viittä.  Maisa on vahva ja sen töniminen, tarpominen, toisen päällä kävely ja makaaminen ovat ihan konkreettisen herättäviä. Lisätään tuohon vielä jatkuva kehräys ja se, että se tuo naamansa ihan omiini kiinni.  On pakko liikahtaa, kun pelottaa, että se lipaisee sillä pehvanpesukielellään minua naamaan 😂 

Tänä aamuna Merrikin oli uskaltautunut tuota herättelyä ihmettelemään. Se on paljon hienovaraisempi herättäjä, kun on sen herättelyvuoro.  Nyt se taisi vaan katsella suu auki tuota Maisan touhua.   Maisa ei nuku meidän sängyssä muuten, mutta sen Sisäinen Herättäjä herää henkiin heti aamuyöstä. 

Tänään on vähän kalseamman näköinen keli, kun ei aurinko ainakaan vielä paista. Eilen  neuloin ensimmäisen kerran keinussa terassilla. 

Mukavaa pääsiäistä! Joo, ihan juuri Sinulle siellä ruudun takana!  😄😸😸😸

Kuvan perusteella

Merri pehmopallukka Kissanen uskaltaa olla putkessa piilossa, näkemättä mitä vastustaja suunnittelee sen pään menoksi 😸

Kohtaamisia.  Frodoa kiinnostaa Maisa, joka on oppinut hillitsemään sähinänsä. Maisa jopa vain lekottelee katsellen, mitä Frodo oikein aikoo.  Hetken päästä Frodo poistui paikalta hitain ja harkitsevin liikkein. 

 

Ohituksia. Osat ovat vaihtuneet, samoin, kuin osa kissoista.  Kulmauksen raapimispahvi tuntuu olevan suosikkipaikka.  Maisa katsoo, Merri vastaa katseeseen. 

Vihdoinkin voin laittaa tänne pipon, jonka tein jo muutama viikko sitten.  Kaikki lähti siitä, kun soittajakaverini kysyi, osaanko tehdä pipon hänen naisystävälleen.  Siinä sitten pähkäiltiin muutama viikko, että minkälaisesta  piposta voisi olla kyse. Tein jopa kokeeksi pari pipoa, ihan vain senkin takia, että saisin jonkinlaisen tuntuman pipon anatomiaan, kun en ole pitkään aikaan niitä tehnyt.   Alustavasti tuli puheeksi hirvet ja porot aiheena.  Nämä mallipipot eivät olleet oikeanlaisia, joten jäin edelleen odottelemaan.  

Selvisi, että tämä naisystävä asuukin Bulgariassa ja asian selvittämiseen meni siksi aikaa, että viestit risteilivät kahden ei-neulovan-henkilön välillä maasta toiseen.  Mikäli ei tiedä neulomisesta mitään, voi toivoa ihan mitä vaan 😂

Lopulta sain oikein kuvan!  Arvatkaa naurattiko?   Mainio piirustus kaikkine yksityiskohtineen! Eniten kiinnitti huomiota tuo yläosan kuusi- ja porotiheikkö.  Korvaläpät piti olla ja niissä 7 sydäntä. 

Kuten kaikki oudot jutut, alkoi tämäkin kierrellä mielessäni, vaikka aluksi nauratti.  Mietin, miten tällaista pipoa oikein pitäisi lähestyä.  Ainakin lanka pitäisi olla riittävän ohutta, jotta kuviot näkyisivät.  Päätin kokeilla! Tietenkin 😀 

Aluksi etsin pipomallin, jossa oli käytetty Nalle -lankaa.  Katsoin silmukkamääriä aloituksessa.   Päätin rohkeasti aloittaa sillä silmukkamäärällä. Sitten mietin tuota kuviointia. Alaosan sahalaita oli helppo toteuttaa.  Porojen ja kuusien sokkelo sen sijaan haasteellisempi.  Ajattelin, että vähän voi varmaan olla järjestystäkin tässä hässäkässä ja mallailin ruudukkoon rivistöt kuusia ja poroja.  

Pipon syvyys on aina vähän hankala osio, vaikka olihan minulle annettu senttimitat päänympärykseen ja niska-otsapituuteen...     Neulos venyy ja paukkuu, joten sentit eivät paljon lohduta.  Sain onneksi vahingossa hatun korkeuden joten kuten oikeaksi. 

Seuraavaksi päätin virkata kerroksen pylväitä tuohon reunaan. Siinä ei ollut lainkaan resoria, joten virkkaus veti kivasti kasaan löysyyden.  Neuloin tasona kaksi korvaläppää, joihin olin laskeskellut nuo sydämet kohdilleen, alaosaa kohti hieman pienentäen.  Ompelin neuleen pussiksi ja kiinnitin korvien paikkeille.  Oikeasti korvat jäävät tuonne pipon sisään ja nämä roikkuvat siinä alapuolella.  En näköjään osannut niitä korvien päälle sijoittaa, mutta ei taida haitata. 

Porot pomppivat ja kuuset kasvavat.  Pipossa haettiin yhteyttä Bulgarian ja Suomen välille. 

Virkattu reunus oli hyvä ratkaisu. 

Korvaläpät ovat kerta kaikkiaan omasta päästäni ja sen kyllä huomaa! 😂

Aloittaessani tupsuja, katsoin vielä tuota oivaa kuvaa "sillä silmällä".  Se oli hyvä silmäys, sillä olin huomaavinani tupsuissa myös valkoista!  Viestiä menemään taas ja tarkennus tulikin nopeasti. Laitetaan valkoista sekaan, jos vain onnistuu. No onnistuihan se. Ylös vähän isompi tupsu ja alas pienempiä tupsuja.  Värit näyttävät oudoilta sisävalossa. 

Valmis pipo, osa 1 ! 

Mielestäni pipo vastasi hämmästyttävän hyvin tuota alun piirustusta!  Meni monta viikkoa, ennen kuin pääsin tapaamaan tuota soittokaveria ja esittelemään tuotokseni. Olisiko pipo sittenkään mieleinen?

Kuva vielä edestäpäin.   Kuvia on monta, koska tämä oli niin hauskaa neulottavaa ja nyt oli homma paketissa. Ainakin luulin niin. 

Mainitsin aiemmin kahden maan kohtaamisen.   Aluksi näyttää siltä, että tämä on jouluinen poropipo. Värit tulevat kuitenkin Bulgarian lipun väreistä!   Saanen esitellä: Suomi-Bulgaria poropipo!  

Lopulta vein pipon innoissani pyytelijälle ja mietin mielessäni, millaisen vastaanoton se saisi.  Oikein hyvältä näytti, mutta.....     Mies laittoi piposta taas kuvan Bulgariaan ja tulikin lisätoive!   Niskaa aina palelee, joten pipoon pitäisi vielä saada pidempi niskaosio 😀

Pipon neulomisesta oli jo sen verran aikaa, että korjaaminen tuntui aika puisevalta hommalta. En meinannut heti löytää tuota lankaakaan kätköistäni.   Nopeastihan tuo takaosan läppä sitten syntyi, kun vaan sain sen alulle.  Keräsin pyöröpuikoille silmukat pipon takaosasta, puolivälistä korvaläppiä ja niiden välistä. Neuloin tuollaisen läpän kaksinkertaisena . Se ei ole kiinni korvaläpissä.  Täytyy sanoa, että näin erikoista pipoa toiveineen en ole kyllä koskaan tehnyt!   Nalle -lankaa kului 155g. Varsin kevyt siis  kuitenkin! 

Valmis pipo osa 2!

Pipo miellytti haasteen antajaa kaikkine läppineen ja tupsuineen, poroineen ja kuusineen 😃 Tuntuu aika kivalta, että minun tekemäni pipo matkaa jossain vaiheessa Bulgariaan!  Siellä sitten ihmetellään suomessa juoksevia poroja ja metsässä kasvavia kuusentaimia.  Mitä nuo tarkoin määrätyt sydämet sitten tarkoittavat? Se jää arvoitukseksi 😉

 Uusia haasteita odotellessa, mukavaa päivää juuri Sinulle! 

Marjat ja muut

Merri on saanut taas iloita siitä, että on päässyt kanssani yläkerran käsityöhuoneeseen tekemään ihmeellisyyksiä. Sen osalta se tarkoittaa nukkumista vetoketjukopassa.  Makealta näyttää oleminen 😍

Tuoreita vadelmia tähän aikaan vuodesta! Kukapa olisi uskonut! Kävin vain vähän pihalla ja siellä ne iloisesti punoittivat. Poimin talteen 7 grammaa, eli 10 kappaletta.  Ei ollut yhtään matoakaan niissä, vaan puhtaita marjoja kaikki. 

Näillä marjoilla osallistun myös Kristiina K:n kuukauden haasteeseen "pieni ja punainen". 

Kävin katsomassa myös pensasmustikkapaikkani. Mitä siellä olikaan!?  pensasmustikkaa, kypsiä ja pulleita!  Niiden paino on vain 3 grammaa (yksi gramma lisäksi täytteisiin). 

Sopivat Inkiväärishotti -purkit löytyivät säilytykseen. 

Sitten vaan maistelemaan ja haaveilemaan kesästä!  Näistä ei paljon pakastettavaa jää. 

Olisiko tässä sopiva yhdistelmä seuraavaan projektiin? Joko voi nuolaista?

Erittäin vaikea kuvattava. Etenkin pehmytjäätelö meinasi koko ajan valua pöydälle. 

Pikainen kuvaus ennen pakastimeen siirtymistä.  Jäätelötikut (15grammaa) eivät pääse ketään lihottamaan, vaikka yläosaa peittääkin herkullinen, suussa mukavasti paukkuva suklaamassa. 

(Tikut oikeista jäätelöistä, liimakiinnitys, täytteenä kevyttä pakkausmuovia). 

Pehmisjäätelöt 25grammaa, samoilla täytteillä. Makuina vanilja. 

Saatoitte luulla, että Maisa on vain lyhyellä visiitillä, mutta hoitoaika lähentelee kuukautta. Maisan kotona on remontti. 

Merri on enemmän, kuin kiitollinen siitä, että Maisa on alkanut pitää huolta ruoka-ajoista. Merrin ei enää itse  tarvitse jatkuvasti siitä muistutella.   Maisa oppi nopeasti, että liukuoven ääni tarkoittaa ruokaa. Se on äänekkäin ja fyysisin ruoan perään kyselijä. Välillä se on saanut mau´uttua ruokaa jopa ennen aikojaan koko porukalle.  Toki se käy sitten tarkistamassa muidenkin kupit, olisiko jäänyt jotain, jos ei Merri ehtinyt jo Frodo -parkaa siinä välissä hätyytellä.  Frodo on ainoa, joka tuntee kohtuuden rajat. 

Ruokailujärjestys on nyt tämä. Frodon on pitänyt oppia ylätason ruokailuun, Merrin viereen. Se pääsee sinne itsekin, mutta useimmiten odottelee pöydän vieressä, että se nostetaan.  Maisan ruokapaikka on pöydän alla.  Olen muutaman kerran nähnyt sen yrittävän pöydälle, mutta ei päässyt. Toki on välillä myös päässytkin. Maisalla on ikää 11 vuotta. Se teki ennen valtavia loikkia korkeuksiin, mutta nyt ovat lonkkanivelet alkaneet vaivata. Sillä onkin kipulääkitys päivittäin.  

Tämä on aika harvinaislaatuinen kuva. Siitä näkee, että kaikki ovat mahtuneet yhtä aikaa ruokailemaan! 

Hyvää viikonloppua juuri Sinulle! Syö marjoja ja jäätelöä luettuasi tämän jutun! 😂