torstai 29. huhtikuuta 2021

Vappu

 Vappu on kautta aikojen merkinnyt ihmisille suuria asioita.  Sitä on vietetty  monissa maissa hieman eri nimillä ja sisällöillä.  Nimi vappu, tulee 700 -luvulla eläneestä abbedissa Valburgista.  Suomessa vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1.5., mutta tätä ennen on juhlittu kevään alkamista  keväällä samoihin aikoihin, eri nimikkeillä.  On poltettu kokkoja, tehty taikoja, juotu simaa, tanssittu jne. Lehmät ovat päässeet usein ensikertaa laitumelle. Oi sitä villiä menoa! 

Vappu on leimautunut ylioppilaiden juhlaksi. Nykyään ammatti- yms. opiskelijatkin saavat omanlaisiaan hattuja, joita on tapana laittaa vappuna päähän.  Itse olen ollut vähän jupottaja, enkä ole käyttänyt yo-lakkiani kertaakaan sen saamisen jälkeen. Ehkä se johtuu pitkälti siitä, että olen ollut soittamassa lähes joka vappu ja soittajilla on ollut paraatipuvut päällä.  Kahta hattua ei ole voinut pitää. 

Vappu on myös työväen juhlapäivä, sekä suomalaisen työn päivä.  Työväki -käsite on nykyään laajentunut siitä, miten se on ennen käsitetty.  Muutkin, kuin varsinaiset työväenpuolueet ovat järjestäneet omia vappujuhliaan.  70 -luvulla vappumarssijoiden määrä on ollut erittäin runsasta ja siitä lähtien hiljalleen vähentynyt, tai ainakin muuttanut muotoaan. 

Vappua on liputettu Suomessa 1979 vuodesta lähtien. 

Suomen lipun väreissä syntyivät myös nämä sukat, jotka ovat saaneet alkunsa joskus viime vuonna ja näköjään vapun kunniaksi valmistuivat. 


Sukissa on käytetty 2 erilaista sukkalankaa, puikoilla nro 3½. Painoa sukille tuli 110grammaa. Sukat sopivat jalkaan kokoa 38. 

Vappu on myös lapsille tärkeä juhla. Kaikenlainen vappukoristelu on pysynyt melko samanlaisena jo pitkään. Nykyisin tietysti kaikkea on enemmän, niin kuin joka asiassa, kun ei osata hillitä itseä tavarapaljouden keskellä.  Vappuviuhka oli ainakin minulla vappuna tärkeä.  Lisäksi oli sellaisia kepin päässä olevia tuuliviirejä, serpentiiniä, markkinapalloja, pillejä,  ilmapalloja. Joskus oli kaasupallojakin. Ei kuitenkaan näitä foliopalloja mielestäni ollut vielä lapsuudessani.  Foliopallot eivät hajoa ikinä. Kun ne alkavat lutistua, niihin voi puhaltaa pillillä ilmaa. Palloista tulee raskaampia, eivätkä ne nouse enää niin ylös.  Ne alkavat vaeltaa kotona ilmavirran mukana. Omien lasten ollessa ilmapalloikäisiä, nimitimme näitä kulkevia palloja Vaeltajiksi.  

Vapun juhlijat ja bilettäjät viettävät vappua jo vapun aattona, kuten vietetään joulua ja juhannustakin.  Minulle vappu on aina ollut pääasiassa vapunpäivänä, jolloin olen ollut soittamassa.  Aamulla kello 8 aloitimme useana vuonna vappumarssien soittamisen.  Aamut ovat usein kylmiä ja soittopuvun alle on täytynyt laittaa lisävaatetta sen mukaan, mtä sinne on mahtunut. Käsiin mustat sormettomat sormikkaat, joilla pystyy soittamaan piccoloa.  Tuo soitin on se kaikkein kimein ääni kulkueessa 😆  Ennen kuin opin soittamaan huilua (ja piccoloa) kunnolla, soitin muiden nuorten tavoin pikkurumpua.  Olen soittanut sitä jonkun kerran myös aikuisena ja ihmetellyt, miten ihmeessä pienenä likkana jaksoin mokomaa jötikkää kantaa, kävellä samaan aikaan ja huitoa kapuloilla!?  

Valokuvakansioita selatessa tuli vastaan lehtileikkeitä, joista bongasin nämä kuvat. Toinen on ainakin vuodelta 1981, toisessa ei lukenut mutta varmaan jommalta kummalta puolelta tuota aiempaa vuosilukua on tämäkin.  Huilun soittamisen olen aloittanut 9 -vuotiaana. En muista, minkä ikäisenä soitin sitä sitten ensimmäisen kerran kulkueessa.  

Vappu on minulle siis sellainen aika vuodesta, jolloin mennään soittamaan. Paitsi tänä vuonna....paitsi viime vuonna...    Tämä ei ole minulla koskaan liittynyt mihinkään polittiisiin asioihin, vain soittamiseen. En silti kiellä, etteikö noissa tilanteissa olisi saanut kuulla, nähdä ja kokea paljon myös työväen asioihin liittyvää toimintaa.  Onhan orkesterimmekin alun perin työväen soittokunta, nimi vain on muuttunut matkan varrella. 


Tällä viikolla on ollut aika raskaita työpäiviä ja tänään kroppa sanoi seis.  Aivan massiivinen migreenipäivä.  Siinä pään jyskytyksessä ja vessassa laattaa heittäessä tuli yht´äkkiä ajatus, että onneksi ei ole korona! Se ei varmaan ihan näin lyhyessä ajassa lähtisikään, eikä henkikään ehkä kulkisi kovin hyvin!  Nyt illalla alkaa olo olla helpompi, joskaan ei normaali (olenko koskaan normaali...😊). Ruoka pysyy ainakin jo sisällä, eikä päätä jyskytä, vain puristelee.  

Merri on ollut koko päivän niin hengessä mukana ja seurannut minua joka paikkaan. Se nukkui yöuniensa jälkeen vielä toiset samanpituiset unet minun vieressäni, välillä nousten katsomaan, mikä hätänä. 

Ulos jaksoin raahautua vasta iltapäivällä ja siitä Merrikin ilahtui kovasti. Se oli kuitenkin niin väsynyt hoitamisesta, että piti ottaa vähän aurinkoa alkajaisiksi. 


Hyvää vappua kaikille! 


tiistai 27. huhtikuuta 2021

Raitalanka kuvioina

Väriä vaihtavan langan yhdistäminen yksiväriseen lankaan on näiden sukkien aihe. 

Oleellisinta on aloittaa kumpikin sukka samasta raitalangan kohdasta, niin sukista tulee samannäköiset.  Mikäli siis haluaa sukista täsmälleen samannäköiset. Minulle se on vähän niin kuin pakkomielle 😂 Äärimmäisen harvoin neulon värit miten sattuu. 



Ohje näihin sukkiin löytyy Novita 2/21 -lehdestä.  Nämä sukat ovat viime syksynä järjestetyn suunnittelukilpailun kolmen parhaan joukossa.  Näiden suunnittelija on Anna-Kaisa Nissi. 
Lanka on valkoista Muumia ja 7 -veljestä   raidallinen (en muista sävyä..). Langankulutus 200g. Puikot kokoa 3½. Tein isomman ohjeen mukaan. Nämä sopivat jalkaan kokoa 39-40. 
Tätä mallia olisi kiva kokeilla useilla eri raitaväreillä. 


Eipä tietenkään yksin tarvinnut näitäkään sukkia neuloa.  Joku puski aivan kupeeseen loikoilemaan 💝


Voi tuota pörheää vatsaa!



Täällä vaan odotellaan ja odotellaan... koska ne kaapit oikein tuleekaan... 
Sillä välin käydään töissä, palaudutaan, käydään lenkillä, palaudutaan, neulotaan, nukutaan, syödään (ei palauduta), tiskataan muutama astia kerrallaan retkimeiningillä jne. 
Odottavan aika on pitkää 😃

Tiivistä, touhukasta tai täsmällistä tiistaita teille kaikille tarpeen mukaan!




sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Keittiöremontti osa 3

 Remontti on edennyt hyvää vauhtia!  Maanantain tyhjennyksestä tähän päivään, tai oikeastaan perjantaihin. Eilen ei ole tapahtunut mitään kovin oleellista. 

Kahdelle seinälle tuli eristelevyä.  Kattoon uudet koolaukset, koska vanhat olivat liian harvalla välillä. 

Keittiössä on tosi vaikea kuvata kunnolla, kun siellä ei ole valoja ja vastaavasti kahdella seinällä on ikkuna, joka aina vaikeuttaa kuvan ottamista. 


Kattoon tuli levytys.  Keittiö on jo heti vaaleampi sävyltään! Ennenhän katto oli puun väristä lankkua. 


  Säälittelin niin sitä vanhaa tapettia, joka oli mieleinen.   Ajattelin, että nyt on varmaan laitettava hillitympi sen kirjavan tilalle...    Olin jo vähän asennoitunut tasaiseen, neutraaliin kuviointiin, kunnes löytyi tällainen lintutapetti!  Eipä tarvitse aamupalapöydässä ihmetellä, jos on tunne, että joku tuijottaa 😁  Tapetti tuli niille seinien osioille, jotka jäävät näkyviin kaappien asentamisen jälkeen. 


Tästä ei oikein tiedä, mikä vuodenaika on kyseessä, kun värisävy on näin tasaisen harmaa-valkoinen. Puissa näyttää kuitenkin olevan lehdet.  Pöllöt ja palokärjet pesivät näissä metsissä 😉 Hyvin näyttävät tulevan toimeen keskenään. 


Huvittaa tuo pöllön ilme. Merrillä on välillä sama ilme, kun se tuijottaa. 


Ikkunan pielet on alustavasti laitettu kuntoon.  Vain reunuspuitteet vielä puuttuvat. Ikkunat on vaihdettu muutama vuosi sitten, joten ne saivat olla paikoillaan. Reunat piti laittaa uusiksi sen takia, että eristelevy siirsi seinää muutaman sentin sisäänpäin. 

Iso muutos ulkonäöllisesti tuli tästä ovesta, josta astutaan keittiöön eteisen puolelta.  Vasemmasta reunasta lähti noin 15 cm pois, eli aukko suureni.  Tässä vanhassa talossa oli näitä oviaukkoja ja ovia useampia. Keittiön ja olohuoneen, eli entisen makuuhuoneen (makuuhuoneen ja olohuoneen väliseinä on kaadettu aiemmassa remontissa) väliltä, sekä eteisen ja olohuoneen väliltä ovet on poistettu jo aiemmin. 

Ennen tuossa heti vasemmalla oli kulmakaappi. Tulevan keittiön kaapisto alkaa jatkossa aivan suoralta seinäosuudelta. 
Heti vasemmalla oli myös aikoinaan ovi keittiöstä olohuoneeseen, mutta jo aiemmassa keittiöremontissa se otettiin pois käytöstä ja jätettiin ylä- ja alakaappien välinen aukko jäljelle (kurkistusaukko).  Nyt tuo aukkokin peittyy kokonaan, kun siihen kohtaan tulee korkea komero. 


Lattiaan tuli vinyylilankkua.  Ajatuksena oli ensin, että laitetaan samaa laminaattia, kuin olohuoneeseen on laitettu.  Oikeaa sävyä ei kuitenkaan enää löytynyt ja tämä materiaali kestää kuulemma hieman paremmin kosteuttakin, joten päädyimme tähän. Valinta oli ihan oikea. Eihän olohuoneen ja keittiön tarvitsekaan näyttää samoilta, vaikka ovatkin vierekkäin. 
Tuohon valkeaan aukkoon "istutetaan" pakastin ja kaapistoa. 


Meillä on ollut Ruut -koira hoidossa muutaman päivän.  Siitä voin kertoa myöhemmin lisää 😊
Poseerauskulmassa Ruut esittelee sekä tapettia, että lattiaa. 





Jahas! Toinenkin koira!  Ruut lähti kotiin ja Gizmo naapurista tuli kylään. Gizmokin esittelee tuota nurkkausta, tosin se ei  tiedä mitä siltä oikeastaan odotetaan, eikä se arvaa nostaa korviakaan pystyyn. 



Kissoilla on sellaista sisäistä viisautta, jonka Merrikin taitaa.  Se tietää, että lattia ja tapetti eivät kaipaa mitään esittelyä. Katsokoon jokainen ihan itse!  Parempiakin paikkoja keittiöstä löytyy. 


Perusasiat alkavat olla hyvällä mallilla keittiössä. Kaapistot tulevat kuitenkin vasta vapun jälkeisellä viikolla, joten siihen asti eletään edelleen tätä "leirintäalue-elämää". Toistaiseksi siinäkään ei ole ollut mitään vikaa.  Olohuoneen ikkunasta näkee suoraan ohikulkevalle tielle, joten kukaan ei pääse salaa ohitse, jos istun pöydän ääressä 😂

Lomaviikko vetelee viimeisiään ja töihin paluu on edessä maanantaina.  Keittiön odottelu tekee silti elämästä jännittävää. 

Arvauskisa (TÄÄLLÄ) on vielä voimassa 1.5. asti, mikäli haluat osallistua, etkä vielä ole sitä tehnyt. 

Mukavaa viikonloppua Teille Kaikille!  Ja tervetuloa joukkoon, uudet lukijatkin 💝


torstai 22. huhtikuuta 2021

Pieni sydän

Aika moni meistä on käynyt joskus sydänfilmissä. 
Aika moni on myös tulkinnut sydänfilmejä. 
Aika moni tuntee sydämen rakenteen.
Aika moni on hyvä työkaveri 😊
Aika moni muukin ansaitsisi omat sydänkäyräsukat. 


Pohjaksi tarvitaan tavalliset perussukat. Tällä kertaa lankana Nalle ja puikot kokoa 3. Langankulutus 80g.  Sukat jalkaan, jonka koko n.41. 


Halusin sukkiin jotain pientä lisäefektiä, joten neuloin resorin valepalmikkona ja tein kantapään ristikkokuviolla. 


Virkkasin sydämet ja ompelin ne kiinni sukan ulkosyrjään. Keskelle kiinnitin pienen, kiiltelevän helmen.  Sitten alkoikin taas se minulle vaikein osuus, eli päälipistely. Minulla oli jonkinlainen kuviomalli käyrästä ja sitä lähdin pistelemällä toteuttamaan. Eihän se mennyt taas niin kuin Strömsössä, mutta kokonaisuus on ihan mukiinmenevä.  En osaa sanoa, onko tämän käyrän omistajalla rytmihäiriöitä,  mahdollista hapenpuutetta, tai kenties jopa sydäninfarkti.  Tarkoituksena oli kyllä kuvata ihan vaan sydämen sykettä. Sydän on mielletty myös tunteiden kuvaajaksi.  Toivon sukkien omistajalle mahdollisimman tasaista ja rauhallista sykettä, ehkä ajoittain pienellä jännityksenpoikasella evästettynä 💖


"Kuinka paljon mahtuu pieneen sydämeen, pieneen sydämeen
rakkautta , kaipuuta?
Kuinka mahtuu tähän pieneen sydämeen 
suuri maailma
koko planeetta"

(Sakari Kuosmanen)

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Keittiöremontti osa 2

 Vanhat kaapistot ammottavat tyhjyyttään ovet levällään.  Kaikki tavarat on pakattu olohuoneen puolelle ja osa muuallekin. . Tulee vähän haikea olo, kun katselee näitä vuosikymmenten ajan hyvin palvelleita  kaappeja. Muistuu mieleen, kun ne hankittiin. Kohtuullisen hyvin ne ovat säilyneet pinnoiltaan. Jossain näkyy vähän enemmän käytön jälkiä, kuten tiskikaapissa, laatikostossa, roskakaapissa. 

Koko keittiö on ollut pitkälti puun värinen. Kattokin on puulankkua.  Värimaailma on vaihtunut hieman tapettien ja lattian osalta matkan varrella. 

Tähän taloon muutettaessa keittiössä oli valmiina puuhella, pieni "postilaatikon" kokoinen tiskikaappi ja  alakaappi. Nurkissa oli erittäin jykevät, talon rakentamisen aikaan tehdyt komerot, jotka oli aikanaan vaikea saada pois, kun ne olivat osa taloa.  Talo on rakennettu vuonna 1960.  Tunsimme myös naisen, joka talossa asui. Hän oli puolisonsa kanssa rakentanut talon.  Nainen oli hyvin pienikokoinen ja tiskikaapisto oli sen mukainen 😂 

Nyt on tuosta meidän tekemästämmekin keittiöremontista kulunut jo 30 vuotta!  Enpä olisi uskonut, että se tehdään vielä kerran uusiksi. 



Jääkaappi, pakastin ja hella viettävät nyt sulassa sovussa aikaa olohuoneessa, kaappikellon vieressä. 
Ainakin  aluksi on ihan hauskaa asua näin leirimuotoisesti 😉 Tulee mieleen aika, jolloin kiertelimme kotimaata asuntovaunu perässä.  Leirintäalueilla oli aina omat toimintonsa tiskauksille ja ruuanlaitoille. Astiat ja kaikki muutkin tavarat olivat näppärästi ja järjestyksessä pakattuina pieniin tiloihin.  
Nytkin on tiskaus, veden käyttö, astiat, mikä milloinkin mietittävä tarkkaan, miten tekee ja missä.


2 miestä purkasi kaapistot ja toinen vei ne mennessään. Mukaan lähtivät myös kaikki lamput, hella, tiskikone, liesituuletin, altaat ja hana. Myös kattolaudat olivat mieluiset. Hän aikoo tehdä niistä lampolaan katon.  🐏
Voitteko kuvitella, kaapistot lähtivät yhteen 100 vuotta vanhaan museotaloon?! Nyt menivät niin hyvään kotiin, että vanhojen kaappien puolestakaan ei ollut enää haikea mieli.  Lisäksi hakija olikin tuttu mies, vaikka ei etukäteen ollut tiedossa.  
Lehdessä oli juuri juttua tuosta museotalosta ja siellä toimii ilmeisesti kesäkahvilakin? Mikäli näin on, pääsen ehkä vielä näkemään kaapistomme joskus. 


Merri oli koko ajan yläkerrassa. Se oli aivan hämmästynyt, kun kotona selvästikin tapahtui jotain, eikä se päässyt katsomaan. Yläkerran rapuista se pääsi kuitenkin ulkohäkkiinsä ja sitä kautta myös valjaissa ulos. Minä  sain kuin sainkin haravoinnin käyntiin! Nyt on 1/3 pihasta haravoitu.  Lisäksi sain poistella vähän tapetteja ( juuri kun pääsin vauhtiin, poistettavat osiot loppuivat) ja irrotella nauloja laudoista. Iltapäivällä taas ostoslistan kanssa kauppaan. Olen surrut noita vanhoja tapetteja, kun ne ovat olleet niin mieleiset.  Uudet tapetit löytyivät ja nekin ovat ihanat! Tykkään niistä jo nyt. En tiedä tykkääkö tapetoitsija, kun niissä on niitä kohdennuksia... 

Tyhjältä näyttää keittiö. Merrikin pääsi viimein ihmettelemään tuloksia. Tuolla takana vasemmalla se hiipii katsomaan tilannetta. 


Tikkaiden kanssa riitti ihmettelyä. 


Kaikki muukin oli hämmentävää. Minne kaikki tavarat on viety?? 


Uudesta aamusta on hyvä taas aloitella uusin haastein. Aurinko paistaa kirkkaasti. Vielä on aika viileää ulkona.  Jännittävää nähdä, mihin pisteeseen remontti päivän aikana etenee 💗


Yritin olla avuksi monessakin asiassa, mutta avuntarve oli hyvin vähäistä.  Eväätkin oli remonttimiehellä mukanaan!    
Niinpä sitten sulkeuduin välillä Merrin kanssa yläkertaan.  Mitään neuletta ei ollut kesken, joten aloitin ihmettelemällä, mitä kummaa voi tehdä langoista, jotka ovat aivan omituisia.  Nappasin tämän turjakekerän ja aloin neuloa Revontuli -huivia. 



Upeaa kevätpäivää kaikille!

lauantai 17. huhtikuuta 2021

Arvauskisa

Irrottelin kuivuneet tuijanoksaniput viime syksynä värkkäämästäni joulupuusta.  Mietin jo silloin tehdessäni, että montakohan nippua tähän uppoaa. Tein puuta vähän kerrassaan, kiinnittämällä aina 10 nippua kerrallaan metalliverkkoon.  Sormet kipeytyivät, eikä kovin montaa kymmentä jaksanut yhdellä istumalla tehdä.  Nyt purkaessani oli helppo laskea, montako niitä oli 😄

Kysynkin nyt teiltä, montako arvelette niitä olleen?  Lähimmäs arvannut saa palkinnon. 1 arvaus / henkilö.


Eli montako havunippua meni tämän puun rakentamiseen metalliverkon päälle?  Jos haluat lisäkuvia, niin niitä löytyy TÄÄLTÄ. 


Arvuutella voi 1.5. iltaan asti. 


Arvaukset tämän jutun alle kommentteihin ja jonkinlainen yhteystieto (linkki blogiisi tai muu yhteys, jolla saan voittajan kiinni). 

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Kaukaisia galakseja ja taikasauvan heilautuksia

Ihmiselle tulee ajoittain outoja mielitekoja.  Heräteostoja kerrassaan...  
Näin Instan puolella kuvan näistä kirjoista, jotka joku oli jo ostanut. Ihastuin oitis ja kävin tutustumassa myyjän sivuilla.  Tein tilauksen ja otin halvennettuna kylkiäisenä tuon ylimmäisen, jota äkkimältään luulin kirjaksi, mutta sehän onkin tuollainen tarvikepaketti. Kyllähän se sellaisen pienen kirjasenkin sisälsi.  Aloin siitä sitten virkkaamaankin tuota Yoda -amigurumia, mutta se oli minulle niin "mielenkiintoinen" homma, että on vieläkin kesken... 

Nämä molemmat aiheet kuuluvat suosikkeihini elokuva- ja kirjamaailmasta.  Siksi kai päädyin tilaamaan. 


Merri oli oikein tyytyväinen tilauksen ulko-asuun.  Sen kanssa riitti touhuttavaa joksikin aikaa.  Kirjat eivät sitä kiinnostaneet. 


Kukapa ei haluaisi kaukaisen planeetan otusten käyttämää karvakorvahuppua??  Ewokit ovat suloisen näköisiä karvaturreja, mutta yllättävän sisukkaita ja porukassa myös vahvoja. 


Yoda on koko Tähtien sodan kestosuosikkihahmoni.  Jedivillapaita kuvastaa monia Jedeille tärkeitä aiheitä, kuten valomiekat, räjähtävät tähdet ja jedijärjestystä kuvaava kuvio. Yoda oli mahtava Jedi. 


Nämä lapaset ovat sekoitus kaikkea hyvää ja pahaa, jota voi tavata kaukaisella galaksilla.  Näissä on niin paljon aiheita, että joutuu oikein keskittymään, että näkee kaiken.  Mukana mm. sympaattiset hahmot R2D2 ja C-3PO . 


Lupasin miehelleni, että teen hänelle nämä upeat sormikkaat! Jostain syystä ei  oikein innostunut... 
Pitänee olla kolmisorminen, kuten Yoda, että nämä ovat sopivat. 
(Yoda -sukat olen joskus tehnyt TÄÄLLÄ. )


Darth Maul näyttää pelottavalta ilmestykseltä kaksipäisen valosapelinsa kanssa.  Lapasissa kuvio hieman sekoittuu pohjaan. Valitsisin toiset värit.  Veikkaan kyllä, että Darth Maulillakin ote lipsuisi sapelilla, jos kädessä olisi lapaset. 



Kirjan lopussa vielä minivillapaitoja esim. joulukuuseen koristeiksi! Kaikillahan meillä on joulukuusessa villapaitoja, vai mitä?? 
Löytyy ainakin Darht Maul, tasavallan sotilas ja Darth Vader. Olen muuten tehnyt joskus Darth Vader sukat (TÄÄLLÄ). 



Sitten toiseen aiheeseen.  Kaikkien neulojien taikaäiti mahtanee olla Molly Weasley. Hänellä puikot käyvät jatkuvasti, tosin ilmassa itsekseen neuloutuen.  Kaikki hänen läheisensä saavat jatkuvasti uusia villapaitoja ja kaulaliinoja. Rintamuksessa komeilee käyttäjänsä etunimen kirjain, ehkäpä selvyyden vuoksi, koska Weasleyn perheessä on niin paljon lapsia.  Oma perhe ei enää jaksa paidoista niin innostua, mutta Harrylle villapaita on mieleen. Kukaan ei ollut ennen neulonut hänelle villapaitaa. 


Harryn taikaeläimeksi valikoitui kaunis tunturipöllö Hedwig. 


Hermionen ajankääntövillapaita.  Tähtioppilas Hermione halusi oppia enemmän, kuin aika antoi myöten. Hän sai käyttöönsä ajankääntäjän, jonka avulla pystyi olemaan läsnä useammilla oppitunneilla yhtäaikaa. 


Vasemmalla H.P:n velhomaailman villapaidaksi nimetty tuotos.  Siinä on nähtävissä lajitteluhattu, kultainen sieppi (myös kuva oikealla), Koukkujalka, silmälasit, salamat,  taikajuomapata, sekä Kolmivelhoturnajaisten pokaali. 


Kirskuristajat ovat pieniä, mutta riiviömäisiä kiusanhenkiä . 



Vasemmalla Professori Pimentoa kuvaava neuleenesittelijä. Pimento rakastaa kissoja. Herkästä  puolestaan huolimatta hän on ilkeä noita, joka ei arkaile käyttää ikäviäkään keinoja päämääränsä saavuttamiseksi.  
Beauxbatonsin taika-akatemiassa pukeudutaan tällaiseen juhlapukuun.  Liekö kyseessä Kolmivelhoturnajaisiinkin osallistunutta Fleur Delacouria kuvaava henkilö, jossa virtaa seireenienkin verta. 


Odotum suojelius!  Vahva suojelusloitsu, joka luo kullekin loitsijalleen  omannäköisensä suojelijahengen.  Harrylla se on hopeanhohtoinen uroshirvi, kuten isälläänkin. 
   


Amigurumimaisesti voi neuloa myös muita hahmoja  ja luoda itselleen mobilen. Aiheina voi käyttää  lajitteluhatun antamia tupahahmoja; Korpinkynsiä, Luihuisia, Rohkelikkoja tai Puuskupuheja. 


Tunnustan, että tämä setti oli kyllä aikamoinen heräteostos....  Enemmän visuaalisessa mielessä katseltava, kuin neulomishaluja herättävä. Etenkin Star Wars -kirjassa kuvat ovat jotenkin epämääräisiä. Mietin, onko värivalinnoilla suuri vaikutus lopputulokseen. Tulisiko selkeämpää kuviota, jos vaihtaisi kunnon kontrastivärit? 

Taikamaailmasta löytyy oikeastikin paljon neuleita eri muodoissa. Niihin on kirjassa toteutettu ohjeet.  Tähtien sota kirjassa on muunnettu muita vaatteita, suojavarusteita yms. neuleiksi mielestäni aika onnistuneesti.  Neule on saatu näyttämään saman näköiseltä, kuin alkuperäinen asuste. 

Tällaista höpinää tällä kertaa 😊  Juttu ei taida oikein aueta heille, jotka eivät ole näistä aiheista kiinnostuneet. 

Olen minä itsekin neulonut, joskin hitaasti.  Joka päivä en edes kerrostakaan.   Yhdet sukat ovat ihan loppusuoralla,  mutta kärjet puuttuvat. 

Lunta on muuten vieläkin pihalla....ei siis vielä haravointia 😂 Onhan siellä tosi märkääkin, ainakin alapihalla.  Ensimmäisen kerran vein pyykkiä ulos kuivumaan pari päivää sitten. Se on aina jotenkin hieno tunne ja pyykeistä tulee kivan tuoksuisia.  
Eilen kaivoin myös kesälenkkarit lenkille lähteissä jalkaan. Sekin tuntuu ihanan kevyeltä, vaikka jalat vierastavatkin taas aluksi vähän aikaa.  Aurinkolaseja tulee käytettyä tihenevästi. Aurinko paistaa kirkkaana kevättaivaalta.  
Mikä hienointa, enää yksi iltavuoro tänään ja sitten on viikon loma!  Mikäli sitä nyt lomaksi voi kutsua, kun remontti pyörähtää käyntiin. 

ODOTUM INSPIRAATIUM!   😁