lauantai 31. elokuuta 2019

Lähtikö mopo käsistä?

Työasiat unohtuvat parhaiten, kun lähtee kotoa pois lomalla. 
Me seikkailimme Pärnussa 5 päivää. Kerta oli molemmilla ensimmäinen, joten ihmeteltävää riitti. Suomalaisia oli paikoitellen ruuhkaksi asti, mikä ei luo parhaimpia kokemuksia ulkomailla oleskeluun. 
Pärnu on Viron kesäkaupunki, joka kerää turisteja upealla hiekkarannallaan ja useilla kylpylöillään. Sen historia juontaa jopa 1200 -luvulle, jolloin sen nimi löytyy ensimmäisen kerran kirjotettuna. 
1918 se liittyi Viroon ja itsenäistyi. Tämän jälkeen historia onkin kaikkien tiedossa ja uusi itsenäistyminen tapahtui 1991. 



Hiekkarannalla ihmisiä liikkuu aamusta iltamyöhään ja varmaan yölläkin. 


Hotellissamme oli yhteys Estonia -kylpylään, jossa kävimme lillumassa kertaalleen. Se oli elämäni ensimmäinen kylpyläkokemus, eikä suinkaan aluksi mitenkään houkutteleva. Kävellään kylpytakeissa pitkin hotellin käytäviä! 😂 Ensimmäistä kertaa kylpylään menijä kaipaisi lisäksi hieman tarkempaa ohjeistusta siitä, mihin on nenänsä pistämässä. Varvastossut tms. olisivat aika kivat...
Hengissä kuitenkin selvittiin ja kokemus oli lopulta ihan mukava. Kylpylä oli erittäin siisti. Erilaiset saunat olivat kokeilemisen arvoisia. Oli höyrysaunaa, kuumaa saunaa, aromasaunaa, infrapunasaunaa, suolasaunaa ja lapsillekin oli oma sauna. Viskisauna oli poissa käytöstä. 

Yksi hierontakin käytiin kokeilemassa.  Hintaluokka on samaa kuin kotimaassakin. 


Viikon aikana tuli tietysti syötyä hyvin...


Ihania jälkiruokia ja ...hmmm...  ei niin kovin tuoreen näköistä hampurilaista 😂 Oli kyllä ihan hyvä ruoka. Jollain vihreällä värjätty tuo sämpylä. 


Viron kieli on erittäin hauskan kuuloista. Nauratti useampaankin otteeseen kuunnellessa. Pärnussa tosin hyvin moni osaa myös Suomea, ainakin palveluammateissa. Kaikissa ruokapaikoissakin oli ruokalistat monella kielellä. 


Pärnun turistikaupunginosa on paljolti tämän näköistä. Paljon puurakenteita.  Tuli aluksi mieleen ihan Lännen kaupunki elokuvista. 


Joukkoon mahtuu myös paljon hienoja, linnamaisia taloja, joista osa uusia, osa tosi vanhan näköisiä. Remonttia ja entisöintiä tehtiin monissa rakennuksissa.


Kaupungilla oli hienoja, värikkäitä muraaleja. 


Pärnu -museossa kävimme ihailemassa mm. näitä pyöreitä kiviä, tykinkuuliksikin mainittuja. Tuli heti mieleen, kun vuosia sitten etsimme kiviä kukkapenkkiin. Löysimme niitä erään maatalon pihasta. Isäntä sanoi niiden olevan kaupan, mutta ei mainnnut hintaa. Vasta kun kivet olivat peräkärrillä alkoi hinta valjeta. Isäntä silitteli kiviään ja sanoi niille hinnan. Oli muuten aika kallis kivikuorma. Olivat niin painavia, että ei niitä voinut enää takaisinkaan viskellä. 😁


Museon yläkerrassa oli valokuvanäyttely. Se käsitteli Euroopan kaupungeissa tapahtuvaa rakennusten rappeumaa. 


Ja hupsista, mitä muuta sieltä löytyi, useita hämähäkkipersoonia!


Olemme liikkuvaista sorttia. Vuosia sitten reissasimme asuntovaunun kanssa ympäri Suomea ja liikkuminen oli asiaan kuuluvaa. Päätimme nytkin lähteä Latvian puolelle Riikaan, kun kerran omalla autolla olimme liikenteessä. Riikan vanhakaupunki oli omalla tavallaan kiehtova. Liikenne oli aika vauhdikasta, mutta mies selvisi siitä hyvin. Itse en olisi uskaltautunut ratin taakse. 
Kuuluisin rakennus tuolla on varmaan tuo kissojen talo, eli Mustapäiden talo. Mikäli oikein ymmärsin, on talo saanut nimensä katolla olleista kissapatsaista.  Yllättävää oli, että talo oli oikeastaan melkein uusi! Se vaurioitui sodan aikana ja myöhemmin jopa purettiin. Uudelleenrakennus tapahtui 1990 -luvulla. 



Kissoja oli monenlaisia pitkin vanhaa kaupunkia. 


Tämä kissa oli paras. Samaa kokoa kuin tuo olkinainen. Olisiko näitä pitänyt ostaa kotiin tuliaisiksi?



Pasuunankukka on aina näyttävä ja kuvan arvoinen. Olen itsekin useana vuonna näitä kasvattanut, mutta en ole saanut talvetettua.


Riikan kaupungille (ainakin siellä missä kuljettiin) antoi oman leimansa useat, talojen seinillä ja katoilla olevat patsaat. 


Pärnuun palasimme vielä samana päivänä. Autolla ajelu turistialueen ulkopuolella paljastaa suuret ja modernin näköiset kerrostaloasutukset, teollisuusalueet jne. 

Kotiin palattiin Tallinnan kautta, kuten mentiinkin.  Ehdittiin käydä paljon kehutussa Karnaluks kaupassa. Pysäköinti oli lievästi sanoen haastavaa. Paikallisilta ei apua herunut, mutta apu tuli suomalaispariskunnalta, joka oli osunut paikalle. Puhelimella piti ladata pysäköintisovellus. Tästä ei ollut mitään opasteita liikennemerkeissäkään. Yksin ei varmasti olisi onnistunut. Ihanaa, että osuimme paikalle tuon avuliaan pariskunnan aikana! 

Karnaluksin kävijöille tämä on tuttu näky, mutta muille voin näyttää tämän kuvakoosteen, joka käsittää vain murto-osan siitä kaikesta, mitä talo pitää sisällään!  Kauppa on kaksikerroksinen ja siellä on kaikkea maan ja taivaan väliltä myynnissä hyllytolkulla; vetoketjuja, helmiä, ompelutarvikkeita, lankaa, ristipistojuttuja, askarteluasioita, kankaita, nauhoja, ihan kaikkea!  
Mieskin oli niin hämmästynyt, eikä ilmeisesti palautunut tästä vielä kassallakaan, koska päätti maksaa ostot. 😂


Alla kuvia omista ostoistani matkan aikana: 

Lankaa on kotonakin ihan riittävästi, mutta himoitsin tuota liukuvärjättyä vironvillaa 8/2. Sitä löytyi halvimmalla Pärnusta (40e/kg) ja ostin vielä Karnaluksin vastapäisestä Wollen -kaupasta lisää (45e/kg). Karnaluksissa ei vironvillaa ihmeekseni edes myyty. 
Nämä ovat kaikki n.200g vyyhtejä. 2 sävyä tuli vahingossa samaa. 




Karnaluksista ostin myös nämä Regia cotton color Tutti Frutti -langat. Taka-alalla hieman vahvempia ompelulankoja rullissa. Etualalla kangasvärejä.


Oikean kuvan tavarat: ompelumerkit, vetoketjut, koneneulat, hakaneulat ja nuo miehen valitsemat jättisakset niin ikään Karnaluksista. 
Vasemman kuvan  musiikilliset ja jouluiset askartelukartongit Pärnusta. 





Pärnun eräästä käsityöliikkeestä tarttuivat mukaani nuo soljet ja tuo "taianomaisesti" sukkaa värjäävä Regia -lanka.


Sisustuskangasta, nk. vahvempaa laatua, löysin Karnaluksista halvalla ja ostin keittiön tuoleja varten. 


Aika paljonhan näitä ostoksia tuli tehtyä... toisaalta MIKSIKÄS EI??  😂😅

Merrikin sai tällä kertaa tuliaisia; PAKSUN piipunrassin ja kissojen nameja. 



Merri oli matkan ajan hoidossa. Se vietti laatuaikaa Maian ja Samin kanssa. Maialla on oma mietintävaihe aina menossa, mutta Samin kanssa riitti painia ja leikkiä. 


Oletko sinä Sam joku avaruuskissa vai mitä sinulle on tapahtunut??


Eiköhän pidetä painitauko kuvauksen ajaksi. 




lauantai 24. elokuuta 2019

Puutarhanhoitoa

Minulla tuppaa tuo puutarhapuoli jäädä joka kesä vähän huonolle hoidolle.  Alkukesästä vielä jaksaa vähän aikaa myllätä, mutta innostus katoaa aika äkkiä. Kukkien kastelukin keskittyy lähinnä terassilla oleviin ruukkukasveihin.
  Yksi syy on varmasti laiskuus, toinen ovat raskaat työpäivät, joiden jälkeen ei edes huvita katsoa kukkapenkkeihin päin.  Jokaiselle ovat tärkeitä ne asiat joita arvostaa eniten ja joiden parissa viihtyy. Joskus jopa toivon, että puutarhanhoitokin kiinnostaisi, mutta kun ei, niin ei.  Nurmikon leikkaus on ainoa säännöllinen, läpi kesän toistuva toimenpide.

Tänään voin sanoa hoitaneeni puutarhaa näin:

Puutarha - villasukat.  Ohje Novita 1/2019.
Lanka Nallea, puikot kokoa 3. Langankulutus 105g.
 Tein molempia rinnakkain, niin sukkapari valmistui yhtäaikaa.

Kai tätä voisi jonkinlaiseksi jämälankatyöksikin sanoa. Vain pohjaväriä oli enemmän, muut värit ovat kaikki jotain pieniä eriä, joista ei yksinään saa mitään neulottua.

Puutarhastani löytyy näkemykseni mukaan jotain lehtiä, kirsikoita, perhosia, voikukkia, tulppaaneita,  jotain vieraslajiketta (en tunnista nimeltä), porkkanoita ja punaisia viinimarjoja.

 

Ainakin kahdessa Facebookin villasukkaryhmässä olen nähnyt ihmettelyä sen suhteen, miten langanpäät pitäisi päätellä. Joku oli solminut päät yhteen ja jättänyt loppulangat roikkumaan sukan sisälle.  Tähän en nyt kommentoi sen enempää, kun en tiedä, mitkä ovat tekijän taustat. Voihan olla, että neula ei vain pysy käsissä tms. 

Oma kirjoneulesukkani näyttää valmiina nurjalta puolelta tämän näköiseltä.  Langanjuoksutukset teen aina maksimissaan 2 silmukan välein, että ei jäisi pitkiä lankalenkkejä. Jos joudun vaihtamaan värejä sukan teräosassa, pidän aina kerroksen vaihtumiskohtana sukan sivua. Toisin sanoen, jos perussukassa kerroksen vaihtumiskohta on kantapään keskellä takana, niin minulla se on 1 ja 2 puikon välissä.  Näin vältän langan päättelykohtien jäämisen jalkapohjan alle painamaan.  Monissa ohjeissahan määritellään kerroksen vaihtumiskohta ohjekohtaisesti.  Mikäli sauma kuitenkin määritellään pohjaan, niin vaihdan sen tuohon sivulle. 
Jätän päättelyvaraa  vaihtelevasti, kuitenkin niin, että saan langan ujutettua neulansilmään ja pujoteltua neulokseen. 


Merri hoitaa pihaa omalla tavallaan....


Mamma katso miten surkeasti minulle on käynyt. Tule pian auttamaan minut pois tästä ansasta. Tuo lintu sen aloitti, en minä. Ja vannon, että en käynyt pisulla tuossa kukkapenkissäsi....

keskiviikko 21. elokuuta 2019

Ilmavaa metallia

Hamstrasin muutaman palan Merrin ulkohäkin metalliverkkoaineksia aiemmin.
Nyt silppusin niistä yhden tähän muotoon.
Metalliset siivet, ilmavat, kuka lie tiputtanut selästään. Siivetön enkeli kai....


Siivet on nivelletty kahdesta osasta rautalangalla. 
Pujottelin reunoihin tuollaisen kapean, yksinkertaisen nauhan.  Rautalangalla kiinnitin sinne tänne läpinäkyviä helmiä. 


Siivet roikkuvat nyt ikkunan edessä läpinäkyvällä siimalla.  Kuvaus on vähän hankalaa ikkunaa vasten. 
Sanoin miehelle, että siivet on tehty Merrin kissaverkosta. Mies kysyi, että onko siellä häkissä nyt tuon muotoinen aukko??? 


Merri tässä tarkastaa, onko jossain siipien muotoinen pakoreitti.......


maanantai 19. elokuuta 2019

Tähtilapaset

Ihan käsiinmenevät lapaset syntyivät hetkellisestä neuletyhjiöstä. 


Selailin vanhoja lehtiä, joissa on kyllä tosi kivoja malleja, mutta ne katoavat aina, kun jotain kiinnostavaa yrittää etsiä.  Näissä lapasissa herätti huomion tuo väritys, joka omassa neuleessani on autenttinen ohjeen väreihin (kerrankin löytyi oikeat langat ja värit ihan tuosta vaan! ). 

Ohje löytyy lehdestä Novita 6/2003. 
Lanka 7 -veljestä. 
Puikot 3½ ja 4.
 Langankulutus 70g.
Koko: naisen käsi, kapea


Tiedättekö sen hetken, kun seuraat ohjetta ja toista lapasta tehdessä huomaat tehneesi virheen ensimmäisessä?  Ensin hämmästyy, sitten tuskastuu omaa lukihäiriötä.  Onneksi ei ollut korjausta vaativa. Lapasen suuhun piti tulla resoria, mutta minä tein vain oikeaa. Ei haittaa valmiissa lapasessa, reuna pysyy melko hyvin noinkin. 
Peukaloita en tehnyt ohjeen mukaan, vaan jätin ne hieman persoonallisemmiksi. Rivien välistä voi lukea, että en osannut kohdistaa kuvioita.....


Merrillä on välillä niin paljon vauhtia leikkiessä, että sillä taitaa mennä omakin pää aivan sekaisin. 


Liisan tekemä kalahan se siellä aiheutti vauhdin huumaa! 


Riittävän vauhdin jälkeen voi ottaa unoset. Kalan vieressä. Molemmat nukkuu. 


torstai 15. elokuuta 2019

Voi veljet mikä huivi

Tämä huivimalli on ollut viime aikoina todella suosittu ja ihastuin itsekin siihen värikkyyteen, joka huiveissa oli. Päädyin  kuitenkin vähän hillitympään värimaailmaan ja aloittelin vain kahdella värillä.


Kyseessähän on Villapesusiskot, joka löytyy ilmaisohjeena TÄÄLTÄ. 
Minun huivissani on niin paljon virheitä ja muunnoksia, että tätä ei ehkä voi enää samalla nimellä kutsua....  voisiko kyseessä olla villapesuserkut, kenties? 
briossi oli vaikeatajuinen, mutta ymmärsin tekniikan kuitenkin nettivideoiden kautta, kunhan hakukone suostui tajuamaan, että kyseessä ei ollut mikään pulla.  Kokeilin vähän matkaa tekniikkaa huiviinkin, mutta en saanut kahta väriä asettumaan millään järjestykseen. Tässä vaiheessa ajattelin purkaa koko huivin ja tehdä jotain muuta.  Keksin sitten tehdä koko briossi -välin nostetuin silmukoin.  Lopputuloksessa on jopa hieman samaa näköä (omasta mielestäni...). 

Useammassakin kohtaa joko luin väärin, tai sitten en ymmärtänyt ohjetta. Pidin kiintopisteenä kuitenkin kunkin pintakuvion jälkeen ohjeessa olevaa silmukkamäärää.  Siksi esim. ensimmäinen pitsikuvio on pitempi, kuin ohjeessa. 

Mielenkiintoisin kuvio minusta oln tuo ohut vaakapunos, jonka olen tehnyt joka kerta valkoisella langalla.  Se jää koholle muusta neulepinnasta. 


Valkoinen lanka on Ilves konelankaa ja punainen Novitan Venlaa. Langankulutus oli 160g. Neuloin 3½ pyöröpuikoilla. 
Kastelin huivin ja neulailin sen yön ajaksi venytykseen.  Lopullinen siipiväli huivissa on 176cm. 
Päätin useammankin kerran huivia neuloessa, että tämä jää viimeiseksi laatuaan. 
Nyt kun katson valmista huivia, olen vähän heltynyt ja saatan tehdä toisenkin. 
Helma jää kivasti laineille. 


Tila otettu haltuun! 


maanantai 12. elokuuta 2019

Taidepläjäys

Yksinäinen , rohkea orvokki kasvaa sitkeästi hiekkapihalla.  Saakoon siitä palkinnoksi ensimmäisenä kuvana esiintymisen.




               Taide on kuin mansikka kakussa,
               viimeinen silaus.
               Se keikkuu niin kuin sulka hatussa,
               jos sille on tilaus.
               Kaikkien aistien myötä
               sieluusi hiipii,
               hentona tekee työtä
               tai suurena sisintä riipii.
              Anna korviesi aueta
               silmiin, iholle  päästä,
              huolten kauas raueta
               sydän sulata jäästä.
                       Sartsa -19




Kävin Taiteiden yön tapahtumassa Ruukinportilla. Bongasin näin ihastuttavan, ison taulun! Taulun nimi on osuvasti Satulintu ja taiteilija A-M Laaksonen. 
Voi kumpa sille olisi meillä tilaa, voisin kerrankin oikein ostaa taulun. Se ei kuitenkaan sovi mihinkään 😕
Tämä vanha tehdasrakennus on täynnä taidenäyttelyitä. Kerrassaan sopiva paikka Taiteiden yön tapahtumapaikaksi. 


Yllä puutaidetta. Jos tuo olisi minun, en voisi välttyä maalaamasta sitä eri väreillä 😂

Auki olivat myös monet pikku myymälät, joissa jokaisessa omat erikoisuutensa myynnissä. 
Minulla ei varmaan riittäisi sisu näiden kassien kanteluun. 


Nämä hienoudet sen sijaan pistivät positiivisesti silmään.  Kyseessä siis aterimille pikku tasku kattaukseen.  Tätä voisi varmaan käyttää kahvipöydässäkin; pikkulusikka ja servetti.  Kiva idea ja luomuvärit.


Tällaisia taideasukokonaisuuksia nähtävillä.  Tuli mieleen, että olenko tällä planeetalla ollenkaan 😉

Huhuu! Onko siellä naamarin takana joku...?


Taiteiden parista taas elämän oleellisuuksiin,  eli neulontaan! 
Ystävän parvekkeelta on ihanat näkymät, joten oli pakko ottaa yksi tällainen "taidekuva". 


Missä sitä taidetta oikein on??? Ei näy mitään! Voisiko joku nyt kertoa, että missä?...ja mikä se edes on??