maanantai 26. maaliskuuta 2018

Kuulumisia

Viime viikko on ollu aika hidastemponen oman jaksamisen ja käsitöiden kanssa.  Aiemmin oli tarkotus tehä kahelle pikkutytölle sukat. Ihan ekat oli liian pienet ja tein nää nyt niiden tilalle. Ihan samanlaisia en halunnu tehä. Se on tylsää.
Nää on nyt erilaiset lehmäsukat. Lanka Nallea 70g, puikot nro 3. Silmukoita 12/puikko, jalan päällä 11s/ puikko.


Toinen tyttö saa nyt lehmäsukat, toinen kukkosukat. Koot 32 ja 29.


Olkkariin löyty ihqu peili Pentikiltä! Tykkään siitä tosi paljon.  Tykkään myös tosta punasesta sohvasta, jota en tietenkään vaihtais mihinkään. :)  Siellä nurkassa sitä on kuulkaas paras neulontapaikka!  Jotain keväisempiä tai kesäisempiä tyynyjä vois hiljalleen alkaa suunnittelemaan. Katsastan  viimekesäiset pääliset ja jos ei nappaa, niin teen uusia. Nää valkoset karvatyynyt on ollu tosi mieleiset. 


Meillä kävi sentään yhet tyttöset virpomassa. Ikävä kyllä enempää ei tullu ja loput suklaat piti syödä ite...  Ens viikonloppuna minul on 4 vapaata!! Se on ihan juhlaa. En oo ees toivonu ja silti olen ne saanu.  Nyt tuntuu ihan siltä, että ne tulee ihan tarpeeseen; voimainkeräysviikonloppu. 

Nyt lähen tästä pähkäilemään, mihin käsityöhön tarttuisin seuraavaksi.  Mukavaa pääsiäisaikaa jo etukäteen kaikille.


maanantai 19. maaliskuuta 2018

Kirppistelyä

Tykkään käydä kahvittelamassa eri paikoissa lähi-ihmisten kanssa. Tänään käytiin äipän kanssa kahvilla ja päädyttiin samaan rakennukseen kirppiskierrokselle. Siellä on huonekalujakin ja oikeastaan katsastin, löytyiskö jotain hyllykköä meiän olkkariin. Se vois olla valmis tai sitte joku tuunattava versio, joku vähän erilainen. Semmosta ei nyt kuitenkaan löytyny. 
Vaan löyty kuitenkin jotain! 😊  Näköjään pitää kantaa kirpparilta kotiin päin tavaraa, kun olen netissä jaellu tavaraa lahjotuspalstalla poispäin. 

Löyty HALVALLA Ihana -lehtiä muutama. Olen aika hyvin osannu olla ostamatta käsitöihin viittaavia lehtiä, kun niitä on jo ennestään vinot pinot ja netistä löytyy kaikenlaista. Kirpparilta ostettuna nää oli kuitenkin niin halvat, että voin hyvin laittaa ne taas kiertoon, kun en enää tarvii. Pääsiäistabletti menee iloksi tuttavalle. 

Oven pieleen löyty kiva kranssi ja saatoin nyt vaihtaa jo sen jouluisen version kellariin jemmaan. Toivoa sopii, että linnut ei tykästy noihin koristeosiin...


Nappasin mukaan myös kahvikuppikukkaruukun. Taidan olla vähän heikkona niihin. Älkää nyt millään muotoa päivitelkö tota ruskehtavaa kasvia tossa. Se on vain rekvisiittana. Tarkotus on ostaa joku tuoreempi versio tilalle. 😀


Pääsiäisjutut innosti minua kaivelemaan kellarista muitakin pääsiäisjuttuja jo esille. Kovin paljoa en pääsiäistä koristele, mut jotain pientä on kiva olla ihan fiilistelyn vuoksi. 


Tiput pääsi meiän äitin tekemän suodatinpussikukkakranssin syliin.  Kranssia voi pitää seinällä tai pöydällä, eikä se ole vain pääsiäiseen liittyvä. 


Löyty myös toinen pääsiäiskranssi, jonka vein lasivitriinini oven päälle ulos. 


Ei oo nyt ihan töihinlähtötunnelmat, mut ehkä se tästä illan mittaan kohenee.😊

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Kevät, kevät, kevät...

Hyvä ihme mikä kevätbuumi! Pian taas kaikki paljastuu lumien alta. On tietysti huonojakin puolia... kuten haravointi ja nurmikonleikkuu, kitkeminen... mut ei niitä vielä aattele sillä mielellä. 😉
  En oo mikään kovin innokas kasvattelija. Laitan jotain kukkajuttuja, mut yleensä haen taimia. Min äiti on aina ollu kova kasvattelemaan taimia siemenistä ja muistan, miten niitä sitte kasteltiin ja kiikuteltiin lämpimämpiin paikkoihin, välillä ulos ja välillä sisään. Tilaakin ne vei kamalan paljon.

No nyt olen lukenu vissiin liikaa noita puutarhablogeja, niin yht´äkkiä huomasin ostaneeni 2 pussia mustasilmäsusannaa siemeninä!! No mut hei! Kuka noi oikein istuttaa??  Toi oli kyl tilapäinen mielenhäiriö. Vartun vielä istuttamisinspistä... 😀Herneiden istuttamistakin olen jo AJATELLUT. Haluaisin syödä niitä varsia.

Sil aikaa voi vaikka neuloa.


Nalle -lanka 75g. Puikot kokoa 3. 12s/puikko ja terässä päälipuikoilla 11s.  Nää on paitsi maatilasukat, niin myös pääsiäisaiheiset.  

Miä sain itteni liikkeelle ja kävin Yön konsertissa. Se oli sinänsä hämmästyttävää, että minusta on ihan valtavan vaikea varata mitään etukäteen, kun työvuorot ja lomat on aina niin epämääräsiä. Ei voi koskaan olla varma, pääseekö varmasti, vaikka on liput ostanu.  Jos voi lähteä ihan ex tempore, niin sitte ok, mut silloinkin aika nihkeesti. 
Yö on ollu nuoruudessani aika kova juttu, joskaan ei min ihan kaikkein suosituin bändi. Se on aina ollu Eppu Normaali. 😊
Konsertti oli kuitenkin ihan hyvä ja muutama nostalgiabiisikin mukana. Niitä oisin tahtonu kuulla enemmänkin. En tajunnu, että Yö on tehny niinkin paljo ihan uutta musaa.  Hattua täytyy nostaa, jos joku on noinkin kauan jaksanu rallatella ja vieläkin on menossa mukana.  

Sanoinko jo, että kevät on jo melkein käsillä.....😁

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Ammuu

Voi hyvänen aika, miten vaikea on tehä oikean kokosia sukkia, vaikka on mitat paperilla vieressä!
Toisaalta purkaminen on aika syvältä, joten tekaisin sitte nää sukat varastoon.  Minusta on kiva kokeilla erilaisia kuvioita. Lehmä löytyi neulekuviona netistä ja muu on omaa.
Lanka on Nallea 60g, puikot nro 3. Alussa oli 12s/puikko. Nilkassa 10/puikko ja terässä kavennettu vielä päälipuikoille 9s.



 Täytyy sanoa että meillä ei kyllä mielikuvitusta säästelty, kun tavaroita kannettiin uuteen makuuhuoneeseen remontin tieltä. Pahvista voi tehä mm.tälläsen moniosaisen hyllykön. 



Tällänen palapeli selätettiin pari päivää sitten.  Pakko oli alkaa kasaamaan, kun ei mahtunu enää ohi kulkemaan. 

Tämmönen kaappi niistä syntyi, tai oikeastaan kaksi.  Ihanaa! Minul ei oo koskaan ollu näin väljästi tilaa vaatekaapissa!  Yks haaste näkyy vielä tuola nurkassa.😊  Kello ja yöpöytäkamat (mm.iltalukemiset) mahtuu kivasti tuohon kaapin alahyllyille, mut vanha yöpöytälamppuni ei mahukkaan. Tilapäisratkaisuksi löysin ton punasen laatikon.  


Tilattiin mittatilauksena aiempi kaappi, sekä myös tää aiemmin rempattuun olkkariin tilattu 4 ovinen, iso kaappi. Siinä on 2 peiliovea.  Sinne sain purettua tungosta mm. keittiön kaapeista. Ja nyt! Minulla on 2 roskiskaappia keittiössä! Ihan mahtavaa. Nyt voin vihdoin kerätä muovia ja pitää biojäteastiaa normiroskiksen, kartonkijätteen ja poltettavien roskien lisäksi. Metalli- ja lasiroskat on muualla ja lehtikeräyspussi tietysi.  Olen ihan järkyttyny tosta muoviroskan määrästä nyt, kun se eritellään. 


Rempattu olkkari on vielä vähän autio ja sielä on mukava soittaa, kun kaikuu. 😉

Uuessa makkarissa on vielä tällänen kaappiaarre. Se on tosin täynnä kirjoja... kun en oikein keksi mihin ne voisi laittaa. 



Mut hei!! Vielä lähipäivien kerrassaan mahtavin uutinen!!  Kaikkien aikojen pistesaaliin vuonna 2009 Euroviisuissa keränny Alexander Rybak on täällä taas! Hän osallistuu taas Norjasta Euroviisuihin. Minusta tuntuu, että voittaja on löytynyt jo ennen kun kisat on ees laulettu. 😊
Monen muunkin maan edustaja alkaa olla jo valittu. Niitä voi käydä kuuntelemassa täällä.
Jos Saara nyt onnistuu laulamaan itsensä kakkoseksi, kuten muissa laulukisoissa, niin hattua täytyy nostaa. Sekin ois jo tosi kova saavutus. 
Ootan jo ihan innolla Euroviisuja. Se on nimittäin se min lemppaohjelma.  Semit on 8. ja 10.5. Finaali nähdään 12.5.

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Sinisiä sävyjä

Vihdoin sain puhtia neuloa näihin sukkiin kantapäät ja terät.  Minulle väitettiin, että 10s/ puikko riittää terässä. En meinannu millään uskoa. Tein kuitenkin, kuten pyydettiin ja tässä nää nyt on. Sinisiä sävyjä oli myös toiveena ja anelmaismaista. Sitä mallia en nyt enää jaksais tehä, kun olen tehny niitä niin paljon. Päädyin tälläseen irtokuvioiden sekamelskaan; osa netistä, osa omasta päästä.


Nauhakujaa ei saanu laittaa ja pituus polveen asti. Jalan koko 37-38. Silmukoita oli aluksi 14/puikko, kaventuen nilkkaa kohti 11 silmukkaan. Kiilakavennuksissa jäi jäljelle se 10/puikko.  Lanka on 7-veikkaa, kulutus 170g ja puikot kokoa 3½.  Tosi siroon jallkaan.  
Näistä väreistä tykkään kyllä itekin, joten pitänee laittaa korvan taakse, jos vaikka omaankin jalkaan... 

Mies on löytäny itelleen uutta käsityötä. Tämmönen  Dodge Coronet 1970 löyty Kaliforniasta. Saapui tilattuna Suomeen noin neljässä kuukaudesssa. 



Siitäpä sitte tulevana kesänä syntyy taas jotain uutta vastaavaa. 😊

torstai 8. maaliskuuta 2018

Tuntuu kuin henki kulkis taas

Tiiättekö sen tilanteen, kun loma on alkamassa. Työt tuntuu ihan samalta kuin muulloinkin, mut kuitenkin niissä on sellasta loppukirin tuntua.  Vielä viimeset "pinnistelyt", jonka jälkeen voi hyvällä syyllä jättäytyä vapaalle. Samaan aikaan kropassa tuntunu väsymys pamahtaa päälle. Se, jota et oikeastaan oo ees noteerannu aiemmin. Joka tuntuu kuuluneen vaan ikuisiin aamuherätyksen tuomiin haittoihin.  Elimistö jotenkin vaistoaa, että nyt ei tarvii enää pinnistellä. Ja pam!  Sulla on migreeni ja kurkkukin tuntuu pahalta.
En oo ollut tosi pitkään aikaan missään flunssamaisissa oireissa ja nytkin kurkkukipu tuntu helpottavan.  Kunnes! Kuin kirkkaalta taivaalta tulee vuosisadan nuha!  Ihan kamalaa. Kuumetta ei laisinkaan, silmät ja nenä vuotaa ihan solkenaan. Elämä tuntuu epätoivoiselta. Mieskin totes jo, että minul taitaa olla miesflunssa. 😉  3 päivää samaa menoa.  Ei pystyny ees neulomaan, kun ei nähny, eikä jaksanu keskittyä.
Vaan eilen illalla alko näkyä valoa tunnelin päässä! Jopa jaksoin vähän virkata lisää noita "mitä-näistä-nyt-tekisinkään-lappusia".


Tänään olen jo jaksanu käydä suihkussa ja elämä tuntuu hiljalleen pääsevän uomiinsa. Soittoharkkoihin en vielä uskalla lähteä puhaltelemaan, kun jossain syvällä rohisee. Sitä "hinkuyskävaihetta" ei oo onneks tässä taudissa ainakaan vielä tullu.  Sohvalla vietetyt yöt taitaa nyt olla ohitettu. 
Alempana pari kuvaa migreenipäivän hapenhaukkauskävelystä läheiselle joelle. Hienot pakkaspäivähuurut. Joku on uskaltautunu kävelemäänkin jään päällä. Joki virtaa kuitenkin toisella puolella ja jääpeitteen paksuudesta en menis takuuseen. 



Sairaana on huvia ihan pelkästään kurkistella ikkunasta ulos. Meiän pihaan ilmesty tällänenkin ilmestys. Hiihtokautenahan pitääkin olla varautunu pikaiseen hiihtosessioon milloin sopiva paikka ilmaantuu?  Nää sukset ei oo kyl vissiin nähny latusia ihan äskettäin.😀

Tänään pitäis ilmestyä meille myöskin kaapistot, jotka tilattiin vihdoinkin meiän vakituiseks jäävään makkariin. Vanhahan jouduttiin tyhjentämään remontin alta  pois, ja koska olkkarin ja makkarin seinä purettiin, ei meillä enää oo vanhaa makkaria, vaan joudutaan/ saadaan jäädä nykyiseen "luolaan".  Siltä se ainakin täl hetkel vaikuttaa, kun kaikki tavarat on raahattu sängyn lisäksi sinne. Just ja just mahtuu sivuttain kulkemaan. Toivottavasti tilanne pian selkiintyy. Ootan ainakin innolla kaappeja.  Niiden kasaajamies ei ehkä oota niin innolla. 😊

Niin ja tietysti toivottelen hyvää naistenpäivää kaikille naisenmielisille!!!

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kirja vuodelta 1953

Tätä lukemaani kirjaa on ihan pakko kommentoida. Se oli pitkään aikaan hämmentävin ja mielenkiintoisin kirja, mitä olen lukenut.  Löysin sen kerran hävitettävien kirjojen laatikosta kyläreissulla. Samalla otin muitakin kirjoja. Tämä kirja seisoi pitkään yöpöydällä ja nyt se pääsi vasta hämmästeltäväkseni.
  Kirjan nimi on Vaienneet temppelit. Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot sanoin ja kuvin. Sen on toimittanut Leo G Pohjola 1953, vajaa 10 vuotta sodan päättymisen jälkeen.
  Olen itse kolmannen polven karjalaisjuurta, mutta silti kirjassa lueteltujen kylien määrä yllätti minut. Kirkkoja on tietysti ollut myös useampi samassa kylässä, joten kuvia kirjassa tosiaankin riittää.  Kirkot ja rukoushuoneet on jaettu luterilaisiin ja ortodoksisiin. Lisäksi luostarit; Konevitsa, Valamo, Lintula ja Petsamo.

Kaikista kirkoista on kuva. Lähes kaikkien kirkkojen yhteydessä on kuva papista, kirkkoherrasta tai muusta ko kirkon tärkeästä henkilöstä.  Kaikissa on käsitelty kirkon historiaa niin kauas, kuin kirjoitettua tietoa löytyy, jotkut jopa 1100-1200 luvulle asti. Mainittu on myös aiemmin samalla paikalla olleet tuhoutuneet kirkot, syinä aiemmat sodat, ryöstöretket, tulipalot tms. tuhot. Tietoihin on tallennettu kirkonkellojen määrä ja painot, sekä missä ne on tehty, missä kunnossa kirkko oli ennen ja jälkeen talvisodan, sekä tilanne jatkosodan jälkeen.  Monessa kohdassa on mainittu myös se, paljonko kirkko on tullut maksamaan, kuka sen on suunnitellut, kuka maalannut alttaritaulun. Ortodoksisissa kirkoissa alttareiden määrä ja kenelle ne on pyhitetty. Lämmitystapa, urkujen koko ja hankintapaikka.
  Seikat, jotka minua hämmästyttivät olivat esimerkiksi kellojen koot. Niitä löytyi 1-6000 kiloon. Luostareissa tietysti vielä painavampia, suurin jopa 16000 kiloa!  Ei siinä vielä mitään, mutta monen kirkon kellot on saatu pelastettua sodan jaloista ja ne ovat nyt jossain päin Suomea, samoin kuin alttaritaulut. Luulin, että lähtö Karjalasta oli kovinkin kiireinen ja vähän tavaraa mahtui mukaan. Kuka otti kainaloonsa kirkonkellot??
  Talvisodan jälkeen, kun väki palasi takaisin omiin kyliinsä, selvisi, mitä kirkoille oli sillä aikaa tapahtunut. Melkoista mielikuvitusta olivat väliaikaiset käyttäjät omanneet. Monet kirkoista olivat olleet hevostalleina, tai heinävarastoina, elokuvateattereina tai muina esiintymistiloina, niissä oli majoituttu, käytetty ravintolana, tai muuten vaan hyödynnetty puuosat polttopuuna, tai mikä tahansa irtoava jonkin muun rakennelman hyväksi.  Jotkut kirkot ehdittiin jopa välirauhan aikana entisöidä, kunnes ne taas luovutettiin Karjalan mukana.
  Olipa tosiaan kattava kokoelma kuvia kirkoista ja työntekijöistä. Kuvattomina oli monesti mainittu myös suntiot, kanttorit, kirkonisännöitsijät jne. 99 % heistä on miehiä. Yksi nainen oli kuitenkin mainittu kanttorina. Alttaritaulujen maalaajina oli useamminkin naisia. Upeaa, että kuvia on löytynyt jälkipolville näytille. Monet kirkot kuitenkin tuhoutuivat jo ennen sotien päättymistä.

Terijoen kirkko oli upeasti koristeltu, kuten sielläpäin ilmeisesti moni muukin rakennus.
Äyräpään kirkko oli jylhän veistoksellinen.


Kaukolan kirkko oli jotenkin linnamainen.



Tämä tarina ei kerro, missä kunnossa kirkot ovat nyt, tai onko niitä ollenkaan.

Ompa mielenkiintoista mennä sen tavanomaisen lukutottumuksen ulkopuolelle. Suosittelen sitä muillekin!