Valmistautuminen jatkuu

Arvaa mitä kuva esittää???  😀😉😃

Leipomista tietysti!   Leivon nykyään harvakseltaan, mut silti rohkenen ottaa uusia reseptejä kokeiluun. Joskus se kannattaa, kuten aiemman postauksen piparit, aina ei tulos ole yhtä mieleinen. Tässä tapauksesa kuitenkin ihan tyydyttävä.  Pipareitahan tässä taas tehään!  Kyseessä pop cornien murskaus. 😉  Ohje löytyy TÄÄLTÄ.

Tulos ei ollu niin hyvä, kun toivoin, mut kyllä kai nääkin kauppansa tekee.  Jäävät kyllä ainoaksi kokeiluksi tällä ohjeella.  Itse asiassa en noudattanut ohjettakaan oikein, sillä en tykkää kookoksesta. Ohjeessa kuitenkin sanottiin, että aineita voi muutella.  Min silmään ohjeessa pisti vain pop cornit, jotka oli tosi omituinen ainesosa. Siksi piti kokeilla. 

Toinen omituisuus on nää turkinpippurikeksit. Ohje TÄÄLLÄ.  Ohjeessa oli pursotettu ässiä. Miäkin yritin pursotusta ties mihin muotoon ja sain aika kivoja suorakaiteen muotosia pipareita. Ne kun paisto uunissa, niin näyttivät ihan palaneelta salmiakin takia. Makukin oli vähän kesy, vaikka en salmiakin ystävä olekaan. Viskasin taikinaan vielä toisen mokoman turkinpippuri crushia ja ripottelin vielä pintaankin. Vaihdoin muodonkin selkeämmäksi. Ei nääkään ihan Strömsön -tyyliin menneet. Homma kun lähtee menemään vinoon, niin sitten se menee. Toisesta pellillisestä jo heti unohin ne pintaripottelut. Onneks nää edes selvisi tästä leivontamyllerryksestä tarjoamiskelpoisina. 

Minulla on sellanen työ  (ja varmaan perusluonnekin), että ei selviä, jos jumittuu tekemään vain yhtä asiaa. No miähän tietysti siivosin yhtä aikaa, jolloin ei oo mikään ihme, että kaikki ei mee ihan odotetusti. 😉  Tässä on syy myös siihen, miksi minulta on esim. grillaaminen kielletty tässä taloudessa. Toisaalta hiilen sanotaan olevan terveellistäkin?

Olkkarirempan jäljiltä meiän olkkari on isompi, kuin ennen. Vaikka en halua pitää mitään ruokailuhuonetilaa vakituiseen, päätettiin kantaa meiän keittiön pöytä olkkarin puolelle. Siihen saa molempiin päihin jatkopätkän. Sehän tietysti teki sen ongelman, että pöytäliinaa ei enää ollukkaan tarpeeksi pitkää. Kokeilin verhoja, jotka ajaa saman asian, mut Merri -kissa oli ihan eri mieltä. Sen mielestä ne roikkuvat räpäleet kuului sille. Nyt en enää tiedä, uskallanko laittaa mitään liinaa, ettei jollain oo kahvit sylissä. (Vaihtoehtonahan ei ole sulkea kissaa toiseen kerrokseen...😛)

Keittiöön sain varapöydäksi askarteluhuoneen pöydän. Sepä ei mahtunukaan yläkerran rapuista läpi, joten jalat piti irrottaa. Hirveällä hikoilulla ja ähinällä sain jalat irti ja kannoin painavat osat alakertaan. MINÄ ITE olin asialla. EI TARVI AUTTAA -nimimerkillä.  En saanu millään ilveellä ruuveja takasin kohilleen, vaikka olin merkannu oikeat kohat jaloille.  

Lopulta mies laitto ne kunnolla kiinni. Miä en niitä saanu, kun en ole poika. Näin mulle sanottiin.  😉

Aika rauhallisin mielin mennään huomisia valmistujaisjuhlia kohti. Ihana, kun olen saanu tähän kohtaan loman. Joka päivä voi tehä jotain ja jää vielä aikaa soittoharkoille ja muille touhuille (kuten neulomiselle). 

Ihanaa valmistumisviikonloppua kaikille juhlijoille!  Ihanaa kesää kaikille!

Juhlat lähestyy

Tulevana viikonloppuna on kaikenlaista juhlaa tiedossa, sekä kotona, että vieraisilla.
Omat juhlavalmistelut olen alottanu tekemällä pipareita, kuten aina ennenkin. Siitä se sitte lähtee aina käyntiin. 😊

Ohje näihin suolapähkinä-valkosuklaa -kekseihin löytyy TÄÄLTÄ. 
Muitakin pipariohjeita olen löytäny, jos saan aikaseksi tehä. Nää on ainakin ekstrahyviä! Kannattaa kokeilla!

Voileipäkakut ja täykkärit olen tilannu kaverilta, joka tekee takuuvarmasti hyvät kakut. Nyt olis kyllä aikaa tehä ne itekin, kun juhlat alkaa vasta iltapäivällä, mut päätin mennä samalla kaavalla, kun aiemminkin. Ompahan aikaa valmistautua rauhassa kattaukseen yms

Ikkunat on pesty ja niistä näkee taas läpi. En viittiny pestä niitä aiemmin, kun on ollu siitepölyä niin kovasti. 

Mitään hirmuisoja juhlia meillä ei ole, mut muutama kymmenen vierasta kuitenkin. Viimeinenkin lapsista, Nekku, viettää valmistujaisiaan.  Isommille lapsille oli aikanaan isommat juhlat, mutta nuorin ei niin isoja halua. 

Nurmilintu sai seurakseen  nilkkasukat. Ne on menossa 90 -vuotislahjaksi, kuten aiemmin jo mainitsin.  Teen nykyään aina samanlaiset raitojen kohdennukset. Muuten ne jotenkin pistää silmään. Tässä vironvillavyyhdissä oli niin pitkät värinvaihtumiskohdat, että kohdentamisesta ei oikein tullu mitään. Nää on nyt sitte ihan eriväriset.  Toisaalta niiden sävyt toistuu huivissa. 

Lankaa kulu 65g, puikot nro3, jalan koko 36. Nilkkaan tein 3 x kukkaradan ja kantapäähän vaihtuvan vahvennetun neuleen. Muuten luotin langan värisävyjen vaikutukseen, enkä lähteny kikkailemaan sen enempää kuvioilla. 

Yhdet ylppäritkin on tiedossa, joten juhlaa riittää ! 

Onko teillä juhlia tiedossa viikonloppuna? 

Pihajuttuja ja lomailua

Minulla alko viikon loma! Hieno juttu ja kelitkin on hienot. Samalla lopetin työelämässä yhen pitkäaikasen vastuuhomman. Palaan töihin huomattavasti "vapaampana  henkilönä". Vissiin...😊

Olen huomannu itessäni yhen typerän piirteen. On nimittäin vaikea olla tekemättä mitään.  Huomasin sen taas heti, kun eka lomapäivä oli vasta aamupäivässä.  Tää ei tarkota ollenkaan sitä, että tekisin jotain hyödyllistä, tai järkevää. Tekemistä pitää kuitenkin olla. Jos ei muuta, niin ne puikot käsissä.

Leikkasin nurmikon, kun voikukat alko olla päävärinä. Sitten huomasin, että kesäisiä juttuja on vielä rappujen alla jemmassa. Siellä oli pari betoniruukkuakin, jotka olin jättäny maalamatta syksyn korvilla. Toinen niistä sai kultaisen värin ja pääty betonilippalakin ja kivileppäkerttujen seuraan.

Toisesta tuli kilikilimaalilla vihreä. Voi olla, että se ettii vielä paikkaansa. Nyt se pääty betoniraparperinlehden ja maalatun betonisammakon lähelle. 

Vieressä vitriinikaappi, jossa näkyy vielä yksi punanen, aiemmin maalattu ruukku. Näissähän on siis kaikissa käytetty pyyhettä, joka on kasteltu betoniin ja muotokuivattu ruukun päällä ylösalasin. 

Tää harakka taitaa ihailla ihanaa sinitaivasta. Minul on monta näitä puulintuja. Yksi tuttu tekee näitä myyntiinkin ja joka kesä ostan ainakin yhen. Vanha kirsikkapuu jäi koristepuuksi pari vuotta sitte, kun suivaannuin siihen, että linnut vetelee kirsikat napaansa aina, ennen kun miä ehin tehä mitään. Ollaan sitte kaikki ilman kirsikoita. 

Yhessä välissä kävin puutarhalla ja ostin kaikenlaisia taimia. Mm. nää muratit löyty. Muistin, että kellarista taitaa löytyä just 4 pientä ruukkua ja simpukka-amppelit.  Laitoin ne kirsikkapuuhun roikkumaan. 

Samalla siistin puun juurella olevan kukkapenkin. Siinä on jotain random -liljoja ja kitukasvuset kärhöt. Tästä ammattisanastosta päättelette varmaan, että en ole mikään hortonomi. 😉

Tossa takana on muuten meiän hevoskastanja, jonka yritin kerran jo kukistaa, kun se oli niin valtava roskaaja. Se oli kasvanu sellaseksi salkomaiseksi. Pistin sen kylmästi aika matalalta poikki. Aattelin, että varmaan kuolee pois... toisin kävi. Nyt se on oikea puska!  Eikä muuten oo kukkinu ikinä!  Voiko joku selittää miksi?

Kävinhän miä myös vanhempieni mökillä, jossa myös istuteltiin kukkia.  Heitin talviturkinkin ja se tuntu ihanan raikkaalta. 

Merri ei oikein innostunu tosta kukkien istuttelusta, mutta Arttu sen sijaan osallistui ihan pyytämättä. 😊

Nurmilintu

Nyt tarvitaan 90 -vuotislahjaa, joten päätin tehä jonkun huivin. Langaksi valikoitui  vironvilla 8/2 säikeinen. Minulla on muutama vyyhti ja väri löyty käyttäjän mieleiseksi.  Puikot oli kokoa 3½ tai 4.
Olen aiemmin katellu huiveja, joita haluaisin tehä ja Heidi Alanderin Nurmilintu oli yks niistä.
Painoa huiville kerty 130g ja siipiväli 135cm.

Minulla oli kaavion ymmärtämisen kanssa pieniä ongelmia, vaikka se näytti ihan yksinkertaselta. Silmukat ei oikein täsmänny.  En oo vieläkään varma menikö ihan ohjeen mukaan. Jossain vaiheessa suunnittelin jo purkamistakin, mut päädyin kuitenkin jatkamaan ja kattomaan mitä tuleman pitää.  Lopputulos on ihan ok.  Ainaoikein neule huivissa, ei oo min suosikkeja. Mietinkin, voisko tän tehä myös ihan sileänä neuleena noi väliosat. Pitänee kokeilla, miten vaikuttaa käpertyvyyteen. Onko joku tehny sileänä?

Pingotus tuotti hieman päänvaivaa. Ennen olen aina pingottanu olohuoneen lattialla, mut nyt ei voinu, kun on kissa.  Kodinhoitohuoneen oven saa kissaesteeksi, joten viritin pingotuksen sinne. Mattokerros, pyyheliina ja huuhteluainevedessä kasteltu huivi. Pingotus venyy usein isommaksi kuin alusta ja jatkopätkää tarvitaan. Neuloja ei viiti enää siirrellä, joten piti laittaa lakana pehmusteeksi huivin kärkeen.  Ajattelin, että tää huivi ei hirveesti laajene ainakoikeinneuleen takia, mut kyllä se "aukeni" jokapuolelta vähän isommaksi. Pitsineulekin tuli paremmin näkyviin.

Näyttää tääkin olevan taas yks niistä varvaskuvista.😋

Halusin ottaa kuvan auringonpaisteessa, mut sopivaa kuvauspohjaa ei oikein löytyny. 

Huivin väri näkyy samalla tavalla sisäkuvassa. 

Huivi oli aika nopea neuloa ja lankaa jäi vielä, joten alotin siitä samansävyset sukat huiville kaveriksi. 

Ja tänään on taas ihana päivä lähteä iltavuoroon töihin!  😊😊😊😊😊😊

Luova hulluus iski

Sain arvontavoitoksi siemeniä ja tuli äkkihätä, että mihin niitä istutan.  Just siinä ihmetellessä osui silmään kaks isoa pahvilootaa puuvajassa. Siellä oli n.30cm pitkiä leveähköjä lautoja.  Pyörittelin niitä aikani ja kysyin mieheltä, mitä ne on ja mistä ne on tullu ja ennen kaikkea; saako niitä käyttää??? Kun tuli idea.

Selvis että mies oli saanu töistä jotain romupuuta, jota oli vetäny 30cm:n pätkiksi tarkotuksena polttaa ne talvella takassa.  Olivat siis olleet pitkiä ja nyt pätkiä.

Nyt seurasi vaihe 2: pätkistä tehdään taas pitkiä!! 😋😅😎

Kiinnittelin romupuita käyttäen pätkiä toisiinsa ruuveilla ja porakoneella Jossain vaiheessa tajusin itekin, että ei tää kovin kestävää laatua ole. Silti piti jatkaa, kun tälläsen kuningasajatuksen sain päähän, ja ehin sitä jo kovasti mainostaa. Lootan pohjahan jää kuitenkin mullan alle piiloon, joten so what? 

Hirveä hiki tuli ja selkä oli ihan sökönä oman innon hiipuessa loppua kohti epävarmuudeksi lootan kestävyydestä. Ajattelin, että jos se kestää siirtää sille tarkotettuun paikkaan, niin se kestää myös mullan. Läpäisevä juurikangas vielä väliin ja multaa päälle.

Ja tadaa!! Siinä se on!! Ihan omin pikku kätösin värkkäsin polttopuista!  😀 Kattokaa hei mikä design -tuote! Täysin uniikki toteutus. 

Mies ei näyttäny kovin iloselta, kun pätkät päätyi taas muotoon. Oli tehny ihan turhaa työtä pilkkoessa. 😓

Oikeastaan ajattelin alkaa näitä markkinoimaan ja myymään isolla rahalla muillekin. Olihan tää nyt NIIIIN helppoa hommaa ja lopputulos kerrassaan upea. 😊😊  Tilaukset voi siis osottaa vaikka tolle min miehelle, että se tekis niitä 30cm pätkiä lisää. 

Tää loota ei taida nyt riittää sille siemenmäärälle, minkä voitin. Pitänee tehä uusia luovia suunnitelmia.

Merri -kissa kävi jo kokeilemassa kuopimista...   

Asiaa seipäästä

Bongasin  nettikirpparilla heinäseipäitä. Piti heti käydä jonoon, vaikka en vielä tienny, mihin niitä tarviin.  Ostin tietysti reilumman kanssa.

Laitoin tän saman kuvan tuttavalle, joka laitto viestin, että tee mulle samanlainen. 😂 Vähän jäin tässä nyt miettimään, pitäiskö antaa hänen tehä oma tällänen seiväsnippu. No ehkä ei puhuttukaan samasta asiasta, kenties.

Mietin mitä näistä nyt sit tekis. Netistä löyty hurrrrrjasti hienoja heinäseipäistä tehtyjä juttuja. Päädyin alottamaan perinteisestä kukkatelineestä, kun minul on siihen patakin. 

Alla oleva kukkapenkki on aikanaan tehty koivunkannon ympärille. Ensin se oli ihan kiva, kun kannon päälle sai jonkun kukan. Sittemmin kanto alko lahoamaan ja tänä keväänä hakkasin rautakangella vielä viimesimpiä pois.  Oli yllättävän vatsalihaksille käyvää hommaa. Vielä jäi tohon keskelle pieni kumpare. Varjoliljaa ympärillä, joten kasvavat hyvään korkeuteen padan alle. 

Vielä istutukset pataan ja homma oli valmis. 

Yksi seiväs pääty tukipilariksi tälle roikkuvalle puulle, joka tykkää vähän kallistua sivulle. Samalla siihen voi vaikka ripustaa tuollasen "Narniahenkisen" lyhdyn, jossa ajastettu kynttilä.  Tästä kynttilästä täytyy kyllä sanoa, että olipa hyvä ostos! Palo kaiken talvea ulkolyhdyssä puol vuorokautta kerrallaan, riippuen ajastusajankohdasta. 

Näkyyhän siellä takana tuo isännänkin ylpeys. 😉

Monta hyvää ja hienoa vinkkiä löysin netistä, mitä vois heinäseipäistä tehä. Nyt kun pyörittelen noita käsissäni ja sommittelen muutamaa sinne, muutamaa tänne, ei ne näytäkään niin kivoilta. Ainakaan meiän pihalla.  Jos en keksi näille omalla pihalla enää käyttöä, niin vien sitte loput vanhempien mökille ja väsään siellä jotain. On ainakin vähän erilainen ympäristö.

Kesän tuloa

Kerrassaan upeita ilmoja pidelly! Niistä on päässy nauttimaan sekä omalla pihalla, joen  äärellä, kuin töissäkin hikoillen.
  Pihalle on päässy jo vähän istuttelemaan kukkia. Tykkään laittaa tälläsiä sekaistutuksia. Ton harmaan nimeä en muista, mut lobeliaa löytyy ja viimeinen, hyvinsäilyny joulutähti sisältä. Se on vähän vaalentunu jouduttuaan ulkoilemaan.  Viime kesänä joulutähteni kukki ja vähintäänkin vihersi hienosti koko kesän vastaavassa asetelmassa. 
Kivileppikset ja ampparitkin sai taas kaivaa esiin. Hyvin on niissäkin maali säilyny. Ne on ollu meiän rappujen alla vähän suojassa, mut pingviinit pidin koko talven esillä. Välillä lumen allakin piileskelivät, mut maali pysy silti.  Ne on maalattu ihan akryylimaaleilla, askartelukaupasta ostetuilla ja lakattu suihkelakalla lopuksi. Viime kesänä minulla oli kivienmaalausbuumi.

Hienolla ilmalla on tylsä olla sisällä, joten hommat pitää viedä ulos. Vironvillavyyhti pääsi kerille. Naapuri ihmetteli aidan takaa, että mikä ihme siellä heiluu. 😊

No taka-alallahan noita min siemenistä istuttamia taimiakin näkyy...  mustasilmäsusannt on ihan ok, mut täl hetkellä kirsikkatomaatin taimet voi laskea yhen käden sormilla. Varmaan nekin sormet kohta laskeutuu ja viimenenkin taimi  kuukahtaa. Ei ollu näköjään minun juttu se.  Harvinaista tää olikin, että aloin siemenestä mitään istuttelemaan. 

Vasemmalla alakulmassa näkyy kallat jo hyvällä alulla.  Ne on jo vuosia vanhat. Säilytän niitä talvet kellarissa ja istutan mukulat keväällä uuelleen. Tänä vuonna muistinkin istuttaa ne jo ajoissa. 

Eilen vietettiin työporukan Kässäklubi-iltaa näin hienoissa jokimaisemissa.  Vähän hiki meinas tulla. Täytyy kyl myöntää, että kaikilla ei ollu ees käsityö esillä. Se ei oo kuitenkaan koskaan ollu este meiän tapaamisille. 😉  Takana olevasta kahvilasta haettiin evästä, että jaksettiin maata auringossa ja osa varjossa.  Minulla meneillään Nurmilintu -huivi aiemmin keritystä vironvillasta. 

Olihan meillä ansioitunut tilanteenvalvojakin mukana. Hän huomasi oitis lähestyvät koirat ja lokit. Välillä piti irrotella muutamalla haukahduksella myös tilanteen tiivistyessä kovin jännittäväksi. 😉

Onko teillä työkavereiden kesken jotain yhteisiä vapaa-ajanjuttuja? Millasia? 

Viisuilua ja ufo 2

Ohhoh!! Tänä aamuna heräsin ja ajattelin, että iltavuoro. Aaamupalaa laittaessa aloin miettimään, että mitä eilen perjantaina oikein tapahtui, enkä muistanu ollenkaan. Piti oikein kalenterista kattoa, ennen kun uskoin, että nythän se perjantai vasta onkin ja kaiken lisäksi vapaapäivä!  Kylläpä sinne töihin nyt on hinku.😉 Vuorotyö sekottaa kyllä ihmisen ihan kokonaan, vaikka ei oo kun kahta vuoroa. Ne on kuitenkin niin epäsäännöllisesä järjestyksessä, ettei voi koskaan muistaa kovin pitkälle tarkistamatta kalenterista.
  Eilen tapahtu kaikenlaista, ilmeisesti jopa kahen päivän verran. 😏 Ensin olin töissä, sit käytiin Nekun kanssa kahvittelemassa...

Ihana ilma ja ihanan kahvilan terassi. Olen yrittäny pitää vähän kevennettyä elämää, mut tässä kohtaa se TAAS unohtu ja otin Rocky road jäätelöannoksen....
  Sain myös äitienpäivälahjankin. 😍

S niin kuin Satsa. 😊
  Ite olen istuttanu äitienpäivälahjoiksi 2 ruukkuun tuommoset hassut yhdistelmäistutukset; ruusu ja lobelia.

No joo. Mitäs miä sit tein? Iltaa ootellessa olin vähän pihahommissa. Merrikin oli ulkoilemassa valjaat päällä. Kävin monta kertaa kattomassa, onko se vielä tallella, kun se teki minulle edellisenä päivänä pienen källin irrottautumalla valjaistaan. Se on kuitenkin niin ihmisläheinen ja utelias kissa, että se päätti tulla kattomaan, mitä miä olin tekemässä. Oishan se voinu kulkea toiseenkin suuntaan.  Eilen kuitenkin pysyi hyvin.
  Minulla on ite tehty korotettu kukkapenkki, josta aina vuoden aikana multa valahtelee. Lisäilin siihen multaa. Terassikin on jo suurin piirtein istuskelukunnossa..... jos joku vaan istuskelis....

Edelleen sitä iltaa ootellessa piti tilata kotiin ruokaa. Ovikello kun soi, niin riensin avaamaan ruuantuojalle ovea. Unohin täysin, että meillähän on kissa... no se huomas tietysti heti tilaisuuden tullen ja käveli rauhallisesti pihalle. Eipä taaskaan lähteny häntä suorana karkuun, vaan haisteli vain kevätilmaa ja sain se helposti kiinni. 😊

No mitäs illalla sitte??  Tuli tietenkin vuoden paras ohjelma, eli Euroviisut! Tosin vasta toinen semifinaali. Nyt on kuitenkin jo tiedossa, ketkä pääsi finaaliin ja mikä on esiintymisjärjestys.

1.Ukraina
2.Espanja
3.Slovenia
4.Liettua
5.Itävalta
6.Viro
7.Norja
8.Portugali
9.Iso-Britania
10.Serbia
11.Saksa
12.Albania
13.Ranska
14.Tsekki
15.Tanska
16.Itävalta
17.Suomi
18.Bulgaria
19.Moldova
20.Ruotsi
21.Unkari
22.Israel
23.Hollanti
24.Irlanti
25.Kypros
26.Italia

Ekassa semissä hämmästytti se, että Suomi pääsi finaaliin monen vuoden tauon jälkeen. Toisessa semissä hämmästytti enimmäkseen se, että Venäjä, joka aina rynnii keulilla, ei päässyt.
Mukana on paljon eri tyylisiä esityksiä ja monta tosi hyvää. Miähän oon ihan Euroviisufani ja katon viisut tallennuksesta vielä ainakin kerran, kuuntelen valikoituja kappaleita paljonkin. Nekkukin on perinyt tän viisuinnostuksen, joten keskustellaan usein vanhoistakin viisupätkistä ja muistellaan, kuka laulo ja mitä. Nytkin oli kiva arvostella kappaleita ja miettiä kuka pääsee finaaliin. Suosikkeja ovat ainakin Norja, Slovenia, Tanska.. ja muitakin hyviä on joukossa. Kyllä kai Suomeakin pitää kannattaa.
  Eilen kuulin radiosta taas Lordin Hard Rock Hallelujan ja kyllähän se sykähdyttää edelleen. 😊

Semiä katellessa sain valmiiksi toisen ufon.

Alotusta kattoessa tajuan kyllä heti, miks ei oo viittiny tehä loppuun asti, mut sitä en tajua, miksi oon päässy ees tohon asti.  Puikotkin on jääny työhön kiinni seisomaan . Lapaset ei ole min juttu, enkä oikein tykkää niitä tehä. Nääkin on liian leveät ja alotettu varmaan taas reissukässänä vain, jotta ois jotain neulomista. 

Nyt ne on kuitenkin tehty loppuun häirimästä. Ehkä ne joskus jonkun käsiä lämmittää. 

Merri on ainakin tyytyväinen selänlämmittimiin. Lahgankulutustakin saan kirjattua 50g tälle kuulle. 

  Nyt on siis perjantai (muillekin tiedoksi) ja Euroviisuihin on enää yksi yö. Huomenna kun herään, on se iltavuoropäivä. Onneks viisut alkaa vasta 22, eli samaan aikaan kun pääsen kotiin.

Onko sinulla Euroviisumuistoja tai odotuksia?

Ufoilua

Minul on monta ufoutunutta käsityötä. Osa löytyi eilen ja päätin tehä ees yhen asian valmiiksi. Näin vähän puuttui!

Sitäkin vähää tein ja purkasin pari kertaa, kun ei meinannu pituus täsmätä toiseen sukkaan. Huomasin jossain vaiheessa myös, että viimenen palmikkokierre oli jääny puuttumaan ja piti taas purkaa.  Ihan kun sitä ois kukaan ees nähny...

Lanka on Nallea ja paino 85g. Sainpahan sukat valmiiksi, millon lie alotettu.  

Olen joskus hommannu tälläsen upean, huovutetun  istuinalusen. En oo koskaan oikein osannu käyttää sitä missään, mut nyt se sopii tähän Merrille aluseksi. Meil on keittiössä tommoset keinonahkatuolit. Voitte vaan kuvitella minkä näköset ne on nyt, kun on kissa.  Suihkepullohätyyttelystä huolimatta kissapoika unohtaa koko ajan, että niihin ei saa kiipeillä. Etenkin ruoka-aikana se kiipeää selkänojan päälle tasapainottelemaan intopinkeenä ja varttumaan  että ruokakuppi asetetaan paikalleen. Tämä siitäkin huolimatta, että se hätistetään siitä pois joka kerta. 

Tänään alkaa Euroviisut ekalla semifinaalilla!!! Voi tulla rankka huomisaamu töihin, kun pitää kattoa tän illan työvuoron jälkeen vielä lopputulos. :)  Minulle Euroviisut on aina vuoden kohokohta. 

Salavihkaista neulontaa

Voi hyvänen aika, miten tervaselta voi tuntua virkkaaminen! Ja työ on sentään jo tosi pitkällä, puolet jo tehty! Homma seisahtu täysin, enkä tehny ensin mitään. Sitte livahti sukkapuikot käsiin, kun lähin kyläreissulle. Ihan vähän vaan.  Tein vielä kotonakin silloin tällöin vähäsen.  Lopulta luovutin ja neuloin sukat loppuun. Pientä hidastettakin matkalla oli... ainakin erimielisyyttä siitä, kenen lankoja tässä käytetään.

Lanka on 7 -veljestä Polaris. En oo ennen siitä mitään tehnykään. Nappasin vaan varastosta kirjavaa lankaa, että saisin sitä kulutettua. Usein teen yksvärisistä, kun tulee kuvioita.  Tätä ei saanu ollenkaan kohdistettua väreiltään, mikä ensin hämmensi minua, kun en ollu törmänny 7 -veikka versioon Nalle Taika -langasta. Ihan kivasti värit kulki. En oo ite vihreen ystävä, mut näin aseteltuna värit olis omaankin jalkaan ihan ok. Nää on kuitenkin ihan neulomisen ilosta tehty, eli ei kenenkään jalkaan. Laitan varastopussiin oottelemaan kohtaloaan. 

Lankaa näissä kulu 195g.  Puikot kokoa 3½. Silmukoita 14-->15-->14-->13 ja lopulta jalan päällä 12, pohjassa 13.  Pituutta on reilusti polveen.  Jalan koko 38. 

Ostettiin meille kunnon kompostori. Olkkarirempan myötä saatiin keittiöönkin lisätilaa kaappeihin ja sain järjestettyä toisen roskiskaapin. Nyt voin kerätä myös muovi- ja biojätettä. Meillä oli kuitenkin vaan tavallinen kompostori ja se alko haisemaan ja keräämään mahtimäärän kärpäsiä. Ja tietysti tonne naapuria lähellä olevaan kulmaukseen...   Alko vähä nolottaa ja näin päädyttiin kompostorikauppaan. Yllätys oli, miten paljo kunnon kompostori maksaa!  Pitkälti yli 400euroa! Saa multaa pukata ihan kunnolla, että saa maksettua ittensä takasin.😏

Miä kottaroin vanhan kompostin sisällön uuteen ja nyt on lämpömittarin tuijotteluaika. 

Tässä on vielä kevytlämpö. Nyttemmin on mittari noussu jo yli 60 asteeseen!  Sisältö ei kuitenkaan oo hirveesti vielä vajonnu. Kuvittelin saavani haravointijätteetkin jo vihdoin omaan hävitykseen, että ei tarvii säkittää ja viiä kaatsille.  Ei vielä tänä vuonna ilmeisesti. Tosin haravakaan ei oo vielä heilunu...    Toinen kompostori on nyt tyhjä ja sijotin nää vierekkäin. Pitää vielä opiskella, että kumminpäin näitä nyt sitten siirrellään. 

Huvittavaa, miten jännittäväksi voi käydä jätteenkäsittely kompostorissa! 😀