Nurmilintu

Nyt tarvitaan 90 -vuotislahjaa, joten päätin tehä jonkun huivin. Langaksi valikoitui  vironvilla 8/2 säikeinen. Minulla on muutama vyyhti ja väri löyty käyttäjän mieleiseksi.  Puikot oli kokoa 3½ tai 4.
Olen aiemmin katellu huiveja, joita haluaisin tehä ja Heidi Alanderin Nurmilintu oli yks niistä.
Painoa huiville kerty 130g ja siipiväli 135cm.

Minulla oli kaavion ymmärtämisen kanssa pieniä ongelmia, vaikka se näytti ihan yksinkertaselta. Silmukat ei oikein täsmänny.  En oo vieläkään varma menikö ihan ohjeen mukaan. Jossain vaiheessa suunnittelin jo purkamistakin, mut päädyin kuitenkin jatkamaan ja kattomaan mitä tuleman pitää.  Lopputulos on ihan ok.  Ainaoikein neule huivissa, ei oo min suosikkeja. Mietinkin, voisko tän tehä myös ihan sileänä neuleena noi väliosat. Pitänee kokeilla, miten vaikuttaa käpertyvyyteen. Onko joku tehny sileänä?

Pingotus tuotti hieman päänvaivaa. Ennen olen aina pingottanu olohuoneen lattialla, mut nyt ei voinu, kun on kissa.  Kodinhoitohuoneen oven saa kissaesteeksi, joten viritin pingotuksen sinne. Mattokerros, pyyheliina ja huuhteluainevedessä kasteltu huivi. Pingotus venyy usein isommaksi kuin alusta ja jatkopätkää tarvitaan. Neuloja ei viiti enää siirrellä, joten piti laittaa lakana pehmusteeksi huivin kärkeen.  Ajattelin, että tää huivi ei hirveesti laajene ainakoikeinneuleen takia, mut kyllä se "aukeni" jokapuolelta vähän isommaksi. Pitsineulekin tuli paremmin näkyviin.

Näyttää tääkin olevan taas yks niistä varvaskuvista.😋

Halusin ottaa kuvan auringonpaisteessa, mut sopivaa kuvauspohjaa ei oikein löytyny. 

Huivin väri näkyy samalla tavalla sisäkuvassa. 

Huivi oli aika nopea neuloa ja lankaa jäi vielä, joten alotin siitä samansävyset sukat huiville kaveriksi. 

Ja tänään on taas ihana päivä lähteä iltavuoroon töihin!  😊😊😊😊😊😊