sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Helle hellii (tai sitten ei)

Helle alkaa olla kaikin puolin aika tukala. Kotona pärjää ilmalämpöpumpun takia, mutta työpäivä tuntuu raskaalta. Hiki valuu päästä alaspäin , vaikka ei liikuttaisi yhtään lihasta, saati sitten, kun liikuttaa. Onneksi pääsee välillä ulos ja autoon, kun siellä on ilmastointi. Pitää vaan varoa, että ei vilustuta itseään. Asiakkaiden puolesta hirvittää, ikäihmisiä kun ovat. Helle on monelle jo ihan tuskainen.  Muutkin vaivat ja sairaudet tuntuvat pahenevan jatkuvassa kuumuudessa.

Minulla on vielä viikko ja 1 päivä kesäloman alkuun. Kymmenen päivän säätiedotusta kun katsoo, niin sateet ja viileämmät ilmat alkavat juuri samana päivänä, kuin kesäloma. 😁 Tämän tiedon nojalla omat ajatukset ovat vähän ristiriitaisia.

Meripäivät on nähty perjantaina. Sielläkin oli ihan valtavan kuuma. Pieni risteilykierros tuntui ihanalta, kun merellä tuuli, eikä ollut kuuma. Minua alkoi vaan armottomasti nukuttaa siinä ihanassa olotilassa, laivan huristaessa eteenpäin. 😊 Paluu todellisuuteen tapahtui, kun astuimme jälleen kaduille.
Meripäivillä kulkeissa otin 2 todella Meripäivä-aiheeseen liittyvää kuvaa. 😉



Ensi viikolla olisi Hamina Tattoo, jonne aina haluan mennä. Työvuorot ovat nyt niin huonot, että en tiedä, miten onnistun lähtemään. Harmittaa kovasti. Tapahtuma järjestetään vain joka toinen vuosi. Sotilasmusiikki on aivan upeaa kuunneltavaa ja tattoossa myös katsottavaa.

Käsityöt ovat vähän levähtäneet, eli 3 paria sukkia meneillään yhtäaikaa. Mitään ei siis valmistu vielä. Helteet eivät ole neulomista haitanneet, mutta näin kesällä ei niin herkästi hakeudu sohvannurkkaan tai keinuun neulomaan, kun on muutakin tekemistä.  Meillä oli työkavereiden kesken oma Kässäklubikin tuossa yhtenä päivänä. Mentiin ulos tekemään käsitöitä, kahvilan piha-alueelle.  Tämä ryhmä kokoontuu silloin tällöin erikokoisella porukalla eri paikoissa.  Jos ollaan jonkun kotona, niin pidetään nk nyyttikestit. Kahvila-alueella sai jokainen ostaa itse omat syömisensä.


Miehellä kesäloma on loppumassa. Kissanhäkki Merrille valmistui ulkoisesti, mutta sisustus on vielä kesken. Helteen takia ei sekään homma ole oikein innostanut. Yksi taso on kuitenkin paikoillaan ikkunan alla ja Merri kävi sitä jo testailemassa.  Se ei oikein vielä tajua, mitä tässä on tekeillä ja kenelle. 😊




Muutama kuukausi sitten laajensin blogini myös Facebookin puolelle. Tämä "vanha" blogini on perustettu  jo aiemmin Vuodatuksen puolelle vuonna 2007 ja nyt jatkuu täällä Bloggerin puolella (2017 alkupuolelta lähtien) samoissa merkeissä, eli pääasiassa käsityöaiheisena. Tarvitsen myöhemminkin tietoja esim. tekemieni käsitöiden silmukkamääristä, langankulutuksista jne.  Facebookin puolelle olen lisännyt myös videoita esim. Merristä ja muustakin.  Viimeisin lisäys on veneilemästä. Siinä näkyy loppupuolella Verlan (Unescon mailmanperintökohde) kalliomaalausseinämä. Jos kiinnostuit, niin käy kurkistamassa, tai liity seuraajaksi. Linkki tuossa oikealla ylhäällä.


keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Mitä kissa tarvitsee?

Kissa (tässä tapauksessa Merri) tarvitsee tietysti ruokaa, lepoa ja rakastavan kodin, sekä hoitajat (palvelijat).  Meillä ollaan niin iloisia siitä, että meille osui näin ihana ja ihmisläheinen kissa. 💓
Usein se seuraa kotosalla katsomaan, mitä muut tekevät. Illalla se huomaa, että ollaan menossa nukkumaan ja asettuu jo valmiiksi eteisen lattialle, keskelle lattiaa, jotta huomaisi, milloin painutaan pehkuihin.  Se lähtee mukaan joko heti, tai sitten, kun talo on hiljentynyt. Se hyppää sängyn jalkopäähän, sille varattuun paikkaan. Sen se on kyllä alunperin valinnut itse paikakseen, ja kun huomattiin, että se on aina samassa kohtaa, niin laitettiin siihen sille oma peti.  Usein se nukkuu koko yön meidän kanssa. Ensimmäinen herääjä saa siitä kaverin ja lähdetään yhdessä yläkertaan. Uninen ihminen voi helposti kompastua, niin yhtäjalkaa sitä kuljetaan.
Merri viihtyy sylissä ja olkapäällä.  Se ulkoilee valjaissa, jotka saavat olla ihan löysällä, eikä se silti yritä ottaa niitä pois. Joskus se on päässyt ilman valjaita livahtamaan ovesta, mutta sen saa helposti kiinni, kun heiluttelee valjaita ja kysyy, että mikä unohtui.  Muutoin sillä on muutamien metrien naru, jolle on laitettu koukkia terassin eri puolille. Näin se pääsee vähän eri alueille pihalla.
  Nyt on mies tehnyt kissahäkin, joka on vielä sisustusta vaille. Se on aika korkea tila ja sen yläosassa on ikkuna. Nyt aletaan pääsemään tarinassa siihen vaiheeseen, että mitä kissa tarvitsee ihmisen mielestä.  Ikkunaan on kuulemma tulossa automaattisesti aukeava luukku. 😀Lisäksi häkkiin pitäisi vielä rakentaa erilaisia tasoja, joissa voi kiipeillä.
  Kaupasta löyty kiva kukka-amppeli, joka oli kuin luotu kissan keinuksi. Kangaskasasta löyty autonpenkkien päälystyksessä käytetty pehmikelevy, jota laitoin monta kerrosta korin pohjalle.

Vanhojen farkkujen puntit , sekä joku epämääräinen tekoturkistilkku (jota en ole raaskinut heittää pois), muuttuivat korin päälikankaaksi. 

Ompelin ensin paksulla langalla nk. harsien pohjaosan kiinni muovirottinkiseen koriin. 


Sitten ompelin reunat kiinni korin reunoihin. 


Merri ei ole vielä tätä halunnut testata, kun en saanut sitä kunnolla mihinkään roikkumaan. 
Täämän alla olevan retrojakkaran se testasi heti, kun toin sen kirpputorilta kotiin.  Jakkaran molemmissa sivuissa (jos nyt pyöreässä on sivuja) on aukko ja kansi on irrotettava. Pohjalle tuli ohut pehmike. Ulkoseinämät voisi päälystää jollain, tai sitten annan olla ne vaan näin. 


Toisin sanoen kissa osaa vain pyytää ruokaa ja silityksiä, sekä huolenpitoa. Ei sillä silti ole mitään ihmisen keksimiä temppuja kohtaan. 😀

Kun taloudessa asuu 3 eri palvelijaa Merrille, pitää ruokinta olla jotenkin järjestetty. Ruokkijat ovat kaikki vuorotöissä. Meillä on vanhasta taulunkehyksestä joskus muokkaamani liitutaulu käytössä ruoka-aikojen merkkaamista varten. Näin tyhjään kotiin palaava palvelija näkee, onko Merri saanut jo päiväruuan vai ei. 



Ihanaa, että päätettiin ottaa pitkästä aikaa kissa, vaikka ollaan oltu vuosia sitä mieltä, että ei oteta.  
Merri laittaa terveisiä kaikille lemmikeille; kissoille, koirille, kanoille, jyrsijöille, sekä kaikille muillekin! 

torstai 12. heinäkuuta 2018

Pihalla tapahtuu

Kesä on edenny ja kasvitkin on saanu uutta pontta kasvuunsa kylmän kauden jälkeen.  Kevättalvella kasvattelin ahkerasti siemenistä mustasilmäsusannaa, joka lähtikin hyvin , vaikka tuuheutuminen onkin kestäny aika kauan. Hentoiset oksat eivät oikein lähteneet kiipeämään, vaikka olin laittanu niille tukilankoja.  Terassilla on nyt aikamoinen ryysis kissanhäkin rakentamisen takia. ..


Toukokuussa voitin Maatiaiskanasen elämästä tosi paljon siemenpusseja. Kaikki tuli istutettua, mut osasta ei jaksanu kasvaa kovin tehokkaasti ja osan jouduinkin istuttamaan astioihin tilanpuutteen vuoksi. Niissä on ollu kasvu hyvää, mutta lähinnä ovat olleet nk koristeena.  Huono kasvu johtunee huonosta hoidosta. 😊 
Ite puupalikoista väsäämäni kasvuloota on tuottanu parhaan kasvun. Siellä on reunoilla sipulia  ja keskellä mahtavat lehet punajuurista. Sitä en tiiä, onko mullan alla mitään mainittavaa. 😉
Kevättalvella kasvatetuista kirsikkatomaateista jäi jälelle vain vaivaset 2 ja ne on ruukuissa tossa taka-alalla. 


Sain lahjakortin, enkä oikein keksiny mitä oisin ostanu. Halusin ostaa jotain näkyvää ja nyt olen tuhlaillu sitä piha-asioihin.  Pensasmustikoita oli jo aiemmin 3. Ne oli aika harvaan istutettuja, joten väleihin mahtui vielä kaksi. Nyt on North blueta, Artoa, Ainoa ja Alvaria. Eipä näistä tänä vuonna ainakaan juuri mitään tule. Liekö vaikutusta sillä, kun kissanhihna on jatkuvasti näiden ympärillä....



Kärhöt on vähä heikosti menestyneet vanhan kirsikkapuun juurella. Ostin 2 lisää, niin ensi vuonna voi sanoa, että 4 kärhöä on vähän huonosti menestyneet. Paikka ei ole ehkä otollisin, mut tykkäisin kovasti, jos ne kiipeäis tätä puunrunkoa pitkin. 


Meillä ei oikein mitkään hedelmäpuut oo menestyneet, mut yritys on silti ollut kova.   Luumupuu oli joskus oikein hyvä, kunnes se päätti kuolla pystyyn. Kirsikkapuu on nähnyt päiviensä pään, lähinnä minun päätöksellä, kun kyllästyin kilpailemaan lintujen kanssa, enkä halunnu verkkoakaan.  Omenapuita olen laittanu useamman, tällä hetkellä 2 vähä huonokasvuista (mutta ei kuitenkaan kuollutta) on vielä olemassa. Niissä on joskus jopa vähän omenoitakin!   Uuen luumupuun olen tuonu kyläreissulta. Se on kyllä kasvanu, mutta ei ole tehny mitään muuta. Ehkä se vaatiikin pölyttäjäkaverin? Ostin Parikkalan punaisen luumupuun sille kaveriksi. 


Kompostoinnin salatkin on alkaneet aukeamaan. Nyt nää jo pyörii ihan kivasti.  Meni pitkään, ennenkun uuesta kompostista alko tippumaan mitään alalokeroon, kun olin sen ekan kerran tyhjentäny. Nyt on jo reippaampaa sisäkiertoa. 


Alppiruusut oli puoleen hintaan. Meiän pihalla ei oo ikinä sellasta ollu. Ostin 2 ja kaivelin niillekin paikan tän kekokukkapenkin kupeeseen. Keko on tehty jo monta vuotta sitte. Sen päällä kasvaa pallotuijia ja jotain epämääräsiä juttuja. Ei siinä oikein mikään kestä kunnolla, kun on niin kuiva. 


Tässä vielä kauempaa. Vasemmalla oleva riipparaita on minun vanha suosikki. Kestää hyvin talvenkin. 


Minulla tää pihanhoito on aina vähän kausiluonteista ja lyhytkestoista. Toivon kuitenkin, että jotain näistä jäis elämään ja muistuttais tästä kesästä vielä vuosienkin päästä. 

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Hevonen ja kissa käsitöiden aiheina

Nämä sukat on aloitettu jo kauan sitten, mutta valmistuivat vasta nyt. Välissä on syntynyt muita juttuja.

 

Uusia kuvioita on kiva kokeilla. Pitkään olen jo miettinyt, että pitäisikö tehdä hevosaiheiset sukat. Ei siksi, että olisin jotenkin hevosharrastaja, vaan siksi, että se tuntui kiinnostavalta. Etsin sopivaa kuviota ja se löytyikin kirjasta, jonka sain joululahjaksi: Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2.  Kuvioita oli käytetty kaksissa eri lapasissa.  Käytin siis vain kuvoita. Silmukkamääräksi laitoin 14/puikko. Kuvion kohdalla taisin lisätä pari silmukkaa.  Nalle lankaa kului kolmosen puikoilla 100g. 



Varren jälkeen tuntui jotenkin valjulta jatkaa pelkällä keltaisella, joten käytin toisten lapasten kuviota jalan päällä.  Sukat ovat kokoa 37-38 ja menevät varastopussiin odottelemaan oikeaa käyttäjäänsä. 


Miehellä on ollut hieman toisenlainen aihe käsitöissään.  Merri -kissalle valmistuu ulkohäkki  tai -tarha, millä nimellä sitä nyt sitten kutsuukaan. Tarkoitus on käyttää myös tuota 
 ylhäällä näkyvää ikkunaa ja päästää kissa siitä sisään ja ulos. Häkkiin tulee tasoja ja kaikkea, mitä keksitään ja on mahdollista toteuttaa.  Tuohon eteen tulee ovi. Merri saa edelleen olla myös valjaissa ja narussa, eli ei ole tarkoitus ulkoilla vain häkissä.  Meillä käy välillä hoitokissojakin. Ne eivät ollenkaan pidä valjaissa ulkoilusta. Pelkäävät. Jospa tämä häkki olisi vaikka niillekin mukava ulkoilupaikka.

Merri on kyllä niin sopeutunut ulkoilija, että ei välitä yhtään, vaikka perässä tulee naru. Valjaatkin saa olla niin löysällä, että melkein tippuvat päältä ja silti se ei yritäkään ottaa niitä pois. 
Tässä Merri on väsähtänyt  leikkiensä jälkeen. Ostin 4 sisustuskoria, joissa on kahta kokoa. Isommat eivät mahtuneetkaan TV -tason hyllyille, joten ne jäivät tyhjinä odottamaan tarkoitustaan.  Sellainen löytyikin pian, kun Merri on alkanut nukkua korissa. 



perjantai 6. heinäkuuta 2018

Talvea odotellessa...

Aamulla oli tosi harmaa päivä ja vettä tihuutteli. Olin töissä ja tapasin erään henkilön, jolla on aina hiukan negatiivinen asenne sään ja ajan kulumisen suhteen.   Hän harmitteli kovasti harmaata keliä, joka ei hänen mielestään ollenkaan vastannut kesäsään odotuksia. Hänen mielestään keli oli niin huono, että vain lumisade puuttui. Minä siihen sitten, että eipäs liioitella, kun on kuitenkin heinäkuu!  Sain vastaukseksi tosi  ponnekkaan vakuuttelun siitä, että talvi on jo tulossa, kun sää on niin harmaa. Kerroin, että minulla ei ole kesälomakaan vielä ollut. Sehän se vasta olikin kamala uutinen! Olen kuulemma pahasti myöhässä, eikä elokuussa olevaa kesälomaa voi edes kesälomaksi sanoa, vaan se on jo talvilomaa!!  Mikäs siinä sitten. Talvilomaa odotellessa. 😀

Siispä voin ihan hyvin tehdä villasukkia. Niistähän on jo suorastaan huutava pula! Ainakin, jos säätä on uskominen. 😉


Reissukäsityönä on hyvä pitää sellainen työ, jota voi tehdä juttelun ohessa. Sillä tavalla on syntynyt nämäkin sukat. Lanka on 7 -veljestä Polaris. Langankulutus 195g. Puikot nro 3½.  Silmukoita puikolla matkan varrella tähän tapaan 15, 16, 15, 14, 13 ja terässä 13.


Joissain neuleissa alkaa jo keskeneräisenä tuntua, että  työ voisi olla omaan käyttöön, tai sitten vahvasti niin päin, että en tule tätä itse pitämään. Huolimatta siitä, onko työ alunperin aloitettu itseä varten vai ei.  Näissä on niin ihana väritys ja sukat on niin minun jalan malliset kaikinpuolin, että pidän ehdottomasti nämä itse! Minulla ei ole muistaakseni yksiäkään pitkiä sukkia omassa käytössä ennestään. 


Nämä voi nyt sitten ottaa heti käyttöön, kun sieltä on sitä luntakin jo ennustettu tulevan. 😏

Hyvää KESÄlomaa niille, joilla sitä vielä on! Loput lomailijat ovatkin sitten jo talvilomalaisia.