Pääsiäinen lähestyy, mutta minä neuloin joulusukat 😂 Voihan sydän olla aiheena muulloinkin, kuin jouluna, vai mitä? Näiden sukkien toisessa versiossa oli jotain tonttuhahmoja mukana, näissä ei.
torstai 23. maaliskuuta 2023
Joulumuorin sydänsukat
maanantai 20. maaliskuuta 2023
Ristiäiset
torstai 16. maaliskuuta 2023
Dimensions
Kevät tulee ja koirien Kuonokirja on avattu täydellä teholla! Lenkillä kaikki hajut tulevat maasta vahvoina ja verevinä. Tutut ja tuntemattomatkin koiruudet ovat kulkeneet samoja reittejä Artun kanssa. Pian sulavat jo kuntopolutkin, ja pääsee metsään juoksentelemaan. Veteen tekee mieli kahlailemaan, kunhan vähän vielä lämpenee. Artun taitaa kyllä tehdä mieli veteen kelistä huolimatta 😀
Arttu on varsinainen seurakoira. Se haluaa aina olla samoissa porukoissa mammansa kanssa. Sylikoiraksikin se on talven myötä hankkiutunut.
Äiti on virkannut tuolinpäälystä (rulla penkillä) ja monta muutakin käsityötä on yhtäaikaa kesken. Ristipistoihin ja kirjontatöihin riittää kärsivällisyyttä yllin kyllin (toisin, kuin minulla...).
tiistai 14. maaliskuuta 2023
Valmistautumisia
Minulla on viikko lomaa ja katsastan joka päivä 10 vuorokauden säätiedotusta, miettien, miltä sää näyttää, kun palaan töihin, joko kevät on käsillä? 😄😎
Viikon toinen pääteema on siivoaminen. Merri on ollut suureksi avuksi. Se on aina mukana, vieressä henkisenä tukena. Jotain on tarkoitus leipoakin, rennolla otteella. Varsinainen pääteema on kuitenkin sunnuntaina järjestettävät ristiäiset. Pikkuinen tytteli saa nimen 💖 Ristiäismekko on jo puhtaana odottamassa.
Viime sunnuntain konsertti meni hyvin. Vain katsojia olisi saanut olla enemmän. Reilun vuoden harjoittelu kulminoitui konsertin tunnelmiin. Tilaisuus taltioitiin soittajien iloksi, jos haluaa myöhemmin kuunnella konsertin uudelleen. Huilujen ääni on aina vähän altavastaaja isompien soitinten seassa, siksi saimme istua tuossa mikrofonien alla 😂 Yhdessä kappaleessa oli sellaiset luritukset, joita en ikinä oppinut soittamaan kunnolla. Huomasin, että kapellimestari ei koskaan puuttunut siihen, ei ehkä kuullut, kun se tuli myös muilta soittajilta. Nyt tuli sellainen tunne, että tässäkö se on? Se hetki, kun mikrofonin myötä käy tallenteelta ilmi, että lirutukset eivät olleet kohdillaan 😅
Ohjetta olen muokannut Fazer -Novita -lehdestä. Siinä olivat ne jogurtti -suklaa -sukat. Tässä ei nyt mitään jogurtteja kaivattu, vaan silkkaa suklaata. Betweenin neulomat suklaasukat olivat tyyliltään mieluisammat. Ei näissä minun sukissani ihan tyylillisesti päästy alkuperäisen ohjeen ideaan, siksi rekvisiittana suklaalevy, että tiedätte, mistä on kyse 😂
Sukat painavat 95grammaa, suklaalevyn kanssa 300grammaa. En ostanut lankoja erikseen, vaan löytyivät omasta varastostani. Olifantin lankapaastoon siis nämäkin! Lasketaankohan suklaan paino mukaan.....? 😆
Ei varmaan yhtään huomaa, että olen ollut edelleen karkki- ja suklaalakossa? Sanoisinko, että aika paljon tekee mieli suklaata.....
lauantai 11. maaliskuuta 2023
Hotteterre & kumppanit
Konsertin lähestyessä (huomenna) olen soittanut kotona tavallista enemmän. Samojen nuottien soittaminen tylsistyttää, joten olen kaivellut esille vanhoja nuottejani, joita olen opiskeluaikoinani opetellut ja soittanut.
Vastaan tuli yksi nuottikirja, joka on kolmiosaisen nuottisarjan viimeisin osio, La flute classique 3. Soittotunneilla merkittiin aina mm. päivämääriä, jolloin läksy on annettu, tai muuta pientä soittoon liittyvää. Yhdessä kohtaa mainittiin vuosi 1981 ja sana vuositutkinto. Tuo kappale oli minulla siis tutkintokappaleena tuona vuonna. Tutkintoon kuului jokin esitettävä kappale (usein säestyksen kanssa), asteikkoja tutkinnon vastaanottajan kyselyn mukaan, primavista soittoa (soittonäyte jostain annetusta nuotista, joka näytettiin vasta tutkinnon aikana). Voi olla muitakin osioita, jotka ovat jääneet unholaan.... Sen muistan, että aina jännitti. Olen suorittanut musiikkiopistossa perusopinnot soitossa ja teoriassa. (musiikkiharrastuksestani olen kirjoittanut aiemminkin, löytyy tuolta sivupalkin osiosta musiikki).
Soittaessa pitäisi tietysti keskittyä siihen, mitä soittaa, mutta usein tuttuja nuotteja soittaessa ajatus karkaa omille teilleen sormien siirtyillessä huilun läpillä ja äänen soljuessa nuotteja eteenpäin.
Jokaisen kappaleen viereen on kirjattu tietysti säveltäjä, tässä teoksessa myös hänen elinaikansa vuosilukuina. Lisäksi maininta kansalaisuudesta. Kaikki opuksen kappaleet ovat peräisin 1600-1700 luvuilta, eli vahvasti barokkiaikaan liittyviä.
Olen kiinnostunut historiasta, joten aloin miettiä, millaista oli näiden säveltäjien elämä, millainen oli maailma tuolloin heidän näkökulmastaan. Jotain kertoo ainakin se, että kaikki opuksen säveltäjät ovat miehiä. Naisten oli soveliasta harrastaa musiikkia laulamalla tai soittamalla. Musiikki vei naiset pois mahdollisista houkutuksista. Säveltäminen oli kuitenkin jo luettavissa itsensä esittelyyn, joka ei ollut naisia alistavissa aikakausissa ollenkaan soveliasta.
Henry Purcell, compositeur anglais (10.9.1659 Westminster-2.11.1695 Lontoo)
Merkittävimpiä säveltäjiä barokkiaikana. Kirjoitti teoksia hoviin, kirkkoon, näyttämölle ja yksityishenkilöille. Hän toimi myös urkurina ja urkujen virittäjänä.
Hänen omaperäisessä sävellystyylissään oli vaikutteita ranskalaisesta ja italialaisesta tyylistä. Hänen kerrotaan säveltäneen jo 9 -vuotiaana, mutta ensimmäinen merkittävä teos syntyi1670, oodi kuninkaan syntymäpäiville. 1680 -luvulla Henry Purcell sävelsi yhden nykypäivänäkin tunnetun teoksen, oopperan Dido ja Aeneas, joka kertoo Karthagon kuningattaresta.
Säveltäjä näyttää nuorekkaalta ruskeassa peruukissaan (vaiko kenties omat hiukset?), teräväpiirteiset kasvot, suurehko nenä.
Hänellä oli vaimonsa Francesin kanssa 6 lasta, joista 4 kuoli jo lapsina.
Henryn kerrotaan menehtyneen tuberkuloosiin, mutta varmuutta ei ole. Eräs epäilys oli, että hän kylmettyi jäätyään oman kotinsa ulkopuolelle, vaimon lukittua häneltä oven. Toisen teorian mukaan Henry kuoli tuberkuloosiin. Vaimo julkaisi vielä puolisonsa kuoleman jälkeen joitain hänen teoksiaan.
J.G Leopold Mozart compositeur allemand , pére de Wolfgang Amadeus (14.11.1719 Augsburg-28.5.1787 Salzburg)
Leopold oli saksalainen säveltäjä ja viulisti. Nimestä tulee ensimmäisenä mieleen tunnetumpi Mozart, Amadeus, joka on Leopoldin poika. Isä halusi Leopoldista pappia, mutta tie vei musiikin pariin. Säveltäjä oli kiinnostunut myös mikroskoopeista ja teleskoopeista. Alkuelämän köyhyydestä huolimatta säveltäjän onnistui hankkia perheelleen 8 huoneen koti, jossa oli myös iso sali, jota hän käytti opettaessaan musiikkia oppilailleen.
Avioliitossaan Annan kanssa heillä oli 7 lasta, joista 5 kuoli jo lapsena. Amadeuksen sisar Maria oli myös lahjakas pianisti, mutta joutui luopumaan urastaan Leopoldin painostettua hänet naimisiin.
Säveltäjä oli korkeaotsainen pienehkössä peruukissaan. Kasvot siropiirteiseet, korkeat kulmat.
(kuva mainitsemastani opuksesta, josta olen nämä säveltäjät ottanut)
Francois Couperin compositeur francais (10.11.1668 Pariisi-11.9.1733)
Francois syntyi musikaaliseen perheeseen, sai isältään musiikinopetusta ja siirtyi jatkamaan myös isänsä ammattia jo varsin nuorena.
Marie-Annie Ansault, kunniallisen perheen tytär avioitui säveltäjän kanssa. Lapsia heillä oli 3, joista kaikki olivat musiikillisesti lahjakkaita.
Suurimman osan sävellyksistään Francois on säveltänyt cembalolle. Hän sai vaikutteita myös italialaisista suuntauksista.
Innoitusta hänen tuotannostaan ovat saaneet mm. tunnetut säveltäjät Bach, Ravel ja Strauss.
Säveltäjä esittäytyy kuvissa ja maalauksissa punakkakasvoisena, peruukilla, sekä ilman.
Michel Blavet flutist et compositeur francais (13.3.1700 Besancon-28.10.1768 Pariisi)
Tämä herra opiskeli useiden eri soittimien soittamista, mutta päätyi lopulta huiluun, jolle hän sävelsikin suurimman osan teoksistaan. Michel soitti mm. Pariisin oopperan orkesterissa.
Säveltäjä esiintyy hänestä maalatussa kuvassa sirokasvoisena ja -sormisena, peruukkipäisenä. Huomioitavaa on upea, puumateriaalinen poikkihuilu (traverso, barokkipoikkihuilunakin tunnettu).
Jacques Hotteterre dit le Romain, flutiste et compositeur francais (29.9.1673 Pariisi- 16.7.1763 Pariisi)
Muusikko, opettaja ja soitinvalmistaja, lempinimeltään Roomalainen (sai Italian -matkallaan). Herra Jacques erikoistui erityisesti huiluihin. Hänet tunnetaan Euroopan ensimmäisen huilunsoitto-oppaan laatijana: millainen pitäisi olla puhallustekniikan, kielenkäytön jne.
Säveltäjä on hyvin siropiirteinen muhkeassa, korkeassa peruukissaan.
Antonio Vivaldi compositeur italien (4.3. 1678 Venetsia-28.7.1741 Wien)
Antonio oli italialainen, barokkiajan tunnettu säveltäjä, joka valitettavasti jäi unohduksiin ajan kuluessa. Hänet tunnetaan mm. teoksesta Neljä vuodenaikaa ja kuorosävellyksestä Gloria. Hän oli valtavan tuottoisa, pelkkiä oopperoitakin on jo useita kymmeniä. Nopeana säveltäjänä ja työskentelijänä häneltä syntyi ooppera jopa viidessä päivässä!
Herra Vivaldi oppi viulunsoittoa isältään. Aikuisena hänet kuitenkin kastettiin papiksi, kantaen lisänimeä punainen pappi, hiusten värinsä mukaan. Hän ehti toimia pappina kuitenkin vain pari vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi viulunsoitonopettajaksi mm. erääseen lastenkotiin, joka tulikin kuuluisaksi taitavista viulistilapsista.
1727 Vivaldi lyötiin ritariksi onnistuneen musiikkiesityksen päätteeksi.
Hän kuoli unohdettuna ja köyhänä, kunnes hänet nostettiin jälleen esiin 1900 -luvulla.
Louis de Caix d´Hervelois compositeur francais (1680 -18.10.1759 Pariisi)
Kamarimusiikin tunnettu säveltäjä, pääasiassa viuluille.
Punakkaposkinen mies, joka käytti ajalleen tyypillistä pitkää, kiharaista, vaaleaa peruukkia.
Leonardo Vinci compositeur italien (1690 Strongoli-27.5. 1730 Napoli)
Italialaisen säveltäjän tuotanto sisälsi suurimmaksi osaksi oopperoita, mutta mukana oli myös muutamia kantaatteja, serenadeja ja pari oratoriota.
Säveltäjä kuoli eräiden huhujen mukaan naisystävänsä mustasukkaisen aviomiehen myrkyttämänä.
Näytti kulkevan ihan omilla hiuksillaan.
(Yrjö Liipolan Paimenpoika -patsas vuodelta 1947, Tampere. Huomioni kiinnittyy käsiin, jotka ovat huilunsoittoa ajatellen oikein päin! Hyvin usein kädet asetellaan samalle puolelle, nk edestä taakse osoittaen, näppäimiin nähden. Hyvä Yrjö, sinulla oli homma hallussa!).
Johann Joachim Quantz flytiste et compositeur allemand (30.1.1697 Oberscheden-12.7. 1773Potsdam)
Saksalaisen Johannin isä kuoli jo ennen kuin poika ehti täyttää 11. Isän pyynnöistä huolimatta poika ei lähtenyt isänsä ammattiin, vaan alkoi opiskella musiikkia ja säveltämistä. 19 -vuotiaana hän liittyi Dresdenin kaupunginorkesteriin ja jatkoi edelleen säveltämisen opiskelua eri ohjaajien kanssa.
Johann löysi puolisokseen Anna Schindlerin, mutta avioliitto oli epäonnistunut. Väitettiin Annan tyrannisoivan puolisoaan.
Preussin kuningas Frederik II piti huiluista ja huilumusiikista niin paljon, että omisti 11 Quantzin valmistamaa huilua.
Myöhäisen barokkiajan säveltäjä, huilisti ja huilujen tekijä.
Johannin ajan peruukkimalli on selvästi lyhyempi ja elegantimpi, ulottuen vain korvien alapuolelle.
Benedetto Marcello compositeur italien (1.8. 1686 Venetsia-24.7.1739 Brescia)
Italialainen barokkiajan säveltäjä, joka sävelsi mm. kirkkomusiikkia, kantaatteja ja soitinmusiikkia. Hänen kerrotaan olleen hyvin lahjakas ja mielikuvituksellinen säveltäjä. Ooppera ei jostain syystä ollut hänen mieleensä, luultavasti sitä ohjaavien säännösten takia, koska hän teki siitä kirjailijana jonkinlaisen pilkkaavan tuotoksen.
Hän ei tyytynyt vain musiikin tuottamiseen, vaan luki itsensä isänsä toiveesta myös lakimieheksi, jona hän loi maineikkaan uran.
Myös Benedetton veli oli säveltäjä. Heidän perheensä kuului silloiseen ylhäisöön, mutta Benedetto päätti silti ottaa salaa vaimokseen opiskelijansa Rosanna Scalfin, joka oli aivan tavallista syntyperää. Säveltäjän kuoltua avioliitto tuli ilmi, jolloin valtio mitätöi sen laittomana, jättäen vaimon taloudellisesti tyhjän päälle.
Benedetto käytti tietysti ajanmukaista peruukkia, jonka latvat ulottuvat olkapäille. Hänen tuima katseensa aiheuttaa ryppyjä otsalle ja suupieliin.
Herra Marcello kuoli lopulta tuberkuloosiin.
Georg-Philipp Telemann compositeur allemand (24.3.1681 Magdeburg-25.6. 1767 Hampuri)
G-P (tuttavallisesti) oli saksalainen barokkiajan säveltäjä. Kirkon palveluksessa olevat vanhemmat toivoivat pojastaankin kirkonmiestä. Hän aloitti omatoimisesti musiikin opiskelun, mutta ei koskaan saanut sitä muodollisesti päätökseen. Sen sijaan hän sävelsi jo 10 -vuotiaana ensimmäisen oopperansa , sekä soitti viulua, sitraa, huilua ja kosketinsoittimia.
Äidin mielestä musiikki oli hömpötystä ja ajanhukkaa. Hän takavarikoi kaikki soittimet ja lähetti pojan pitkän matkan päähän opiskelemaan, vannottaen oppilaitoksen johtajan pitämään pojan poissa musiikin parista. Johtaja oli kuitenkin eri mieltä pojan lahjakkuudesta ja antoi tämän jatkaa säveltämistä. G-P halusi kyllä noudattaa äitinsä toivetta ja piti sävellyksensä salassa. Sattuman kautta ne kuitenkin tulivat esille ja lopulta musiikillinen ura vei voiton.
Aluksi tulot säveltämisestä eivät olleet kummoiset ja G-P päätyi antamaan soittotunteja lisätienestikseen. Hänen kerrotaan olleen lihavuuteen taipuvainen ja nenäkin oli liian iso kasvoihin nähden. Hän oli kuitenkin aina hyvin ystävällinen oppilailleen, mikä nosti hänen suosiotaan. Hän ryhtyi sivutoimisesti myös urkuriksi, mikä ei miellyttänyt hänen kilpailijoitaan, koska heille ei riittänyt yhtä paljon työtehtäviä. G-P päätyi lopulta Puolaan, kreivin palvelukseen.
Ensimmäinen vaimo Louise Eberlin kuoli heidän ensimmäisen lapsensa synnytykseen. Toinen vaimo oli Maria Textor, jonka kanssa hän sai 10 lasta, joista suurin osa kuoli jo lapsina. Avioliitto päättyi traagisesti, kun Maria päätti karata ruotsalaisen upseerin matkaan.
Hän sävelsi valtavat määrät erilaista tuotantoa, perusti uusia musiikkioppilaitoksia, toimi useamman kirkon musiikillisena ohjaajana. Hän oli myös taloudellisesti taitava, päästyään alun talousvaikeuksista. Hän ei halunnut tilityksiinsä välikäsiä, vaan teki kaiken itse, kutsukorteista alkaen. Hän myös valvoi, että hänen töitään ei myytäisi laittomasti.
Elämänsä loppupuolella hän yht´äkkiä lopetti säveltämisen, kunnes hänen ystävänsä säveltäjä Händel rohkaisi häntä jatkamaan. G-P aloitti uudelleen 74 -vuotiaana ja jatkoi aina 86 vuotiaaksi asti, jolloin nukkui pois.
keskiviikko 8. maaliskuuta 2023
Koira taidenäyttelyssä
Saanen esitellä Raijan, joka ulkoiluttaa koiraansa käsintehdyissä vaatteissaan. Tarkemmin katsoen Raija kasvohoitokin on tainnut olla melko käsityöpainotteinen. Raija on Liisa Hietasen luoma taideteos, jossa on käytetty lankaa, puuvillakangasta, vanua, vaahtomuovia, harjaterästä, betonia, kumia, rautalankaa, varsin materiaalinen keho siis. Raijan koiran nimeä en tullut tietämään, mutta hyvin sekin osasi totella Raijaa ja pysyi paikallaan.
torstai 2. maaliskuuta 2023
Peputin nro 2
Merri ei lunta pelkää, vaikka tuleekin mielellään ulkoilun jälkeen sisään. Tuijan alaosissa on aina jännittäviä hajuja. Joskus on mentävä ihan puun alle haistelemaan.
Frodo on nopeasti juonessa mukana, kun Merri on lähdössä ulos, mutta homma hyytyy useimmiten siihen, että saadaan valjaat päälle ja reitti olisi vapaa. Silloin se kääntää selkänsä ja lähtee olohuoneeseen 😊