lauantai 23. toukokuuta 2026

Pään tuuletusta

Yksi vapaa oli kiva viettää mökillä rauhoittumassa työn hulinoista. Aamuvuoron jälkeen tavarat ja Merri kyytiin. Pari yötä mökillä ja sitten taas sama toiseen suuntaan ja iltavuoroon. 
Merri ei oikein ilahtunut autokyydistä, mutta oli erityisen iloinen päästyään mökille.  Taitaa silläkin alakuvassa oikein sielu levätä maisemaa katsellessa. 
Ilma oli leppeä, ei hyttysiä!   Viimeisenä päivänä satoi. 


Laituri ei ole paikallaan, joten pitää kurkistella maalta käsin. Tai oikeastaan tassuin, sillä Merri kävi pariin otteeseen myös kokeilemassa, onko vesi kylmää. Ilmeisesti oli, sillä se ei mennyt uimaan. Minä kyllä kävin heittämässä talviturkin. 


Jossain surisee ja hurisee.... onko drooni??    Ei ollut. Oli lentokone.  Niitä välillä näkyy.  Sen sijaan ei näkynyt, mutta kuului joka päivä ajoittain kovaa jyminää. Ilmeisesti Pahkajärvellä oli sotaharjoituksia ja vesi kantaa äänen kaukaakin.   Aikamoista jytinää.  Tänne melko lähellähän tuli silloin joku aika sitten niitä ensimmäisiä drooneja. 



Merri oli utelias tutkimaan joka paikkaa. Sen turkkiin tarttui metsän haju pitkäksi aikaa 😜  
Tuleekohan tänä vuonna mustikoita? Vielä ei kukintaa taida näkyä.  Selkää koskee jo pelkkä ajatus mustikoista 🫣 Tässä kun ne ovat koko ajan näkyvissä, tuntuu pahalta olla keräämättä, mutta tuntuu myös pahalta kerätessä. 


Istutin yhteen tyhjään kukkalaatikkoon vielä muutaman pelakuun.  Tällainen kukkateline on grillikatoksen kolmella sivulla. 


Mökillä on useampia alppiruusuja. Tämä taitaa olla suurin. Nuppuja on. 


Laattoja pitkin on kiva kävellä.  Mökillä on erilaisia ääniä ja hajuja, kuin kotona.  Pitää olla tarkkana, että kuulee kaiken! 


Yhdessä kohtaa Merri astuu aina sivuun ja ohittaa muutamia laattoja. Siinä on muurahaisten kulkureitti.  Se on ehkä joskus erehtynyt seisahtumaan siinä liian pitkäksi aikaa. 


Toisena päivänä Arttu tuli käymään. No ei se haittaa. Arttu on ihan jees. 


Artullakin oli kivaa. Oli kaikenlaista erilaista, kuin kotinurkilla.   Voi vaikka kaivaa reittiä maan ytimeen! 


Tätäkään ei kotona ole. Iso Lätäkkö! 


Jokivedessä ei kotona viitsi uida (paitsi Artun mielestä kyllä sekin kävisi...), mutta kirkas järvivesi on ihan mahtavaa!  Kahlaaminen pilvien seassa tuntuu hyvältä!  


Suopursua on rannassa jonkin verran. Se alkaa kohta kukkimaan, mutta tuoksu tuntuu jo nyt. 


Merri nautti ainoana kissana olemisesta täysin siemauksin! Se oli aivan haltioissaan suorastaan.  Se oli aivan toisenlainen, kuin kotona.  Se kyöhnäsi, oli kaikessa mukana, otti päiväunia nautiskellen, nukkui ihan vieressä. Kotona se nukkuu vain jaloissa.  Kotiin päästyä sitä ihan kuin harmitti, kun toiset kissat tulivat heti pyörimään ympärille ja Frodolla oli ollut aivan liian kova ikävä, ollakseen ystävällinen. Sen jälleen näkemisen riemu oli liian riehakasta Merrille. 


Mökillä on vanha 70 -luvun pöytä, josta liukuu kansi sivuun. Pöydän sisällä on lankajemma.  Merri halusi valita seuraavan langan, josta tehdään jotain. 


Se päätyi tuohon etualalla näkyvään Teddy -lankaan.    Ei huvittanut neuloa, joten päätin virkata kummallisista langoista uuden maton kissoille makuualustaksi.  Toiveena on, että ne makaisivat maton päällä, eikä kissankarvoja olisi niin paljon muualla... 


Välisovitus osoittautui aiheelliseksi, sillä matto oli vielä liian pieni.  Merri kävi kurkistamassa lopulta valmiin maton toistakin puolta, joka oli ihan eri näköinen. 


Hyvin kelpaa!  Taidetaan tuoda tämä takaisin mökille, kunhan ollaan käyty kotona punnitsemassa langankulutus.  Se oli 390 grammaa.  Virkkasin 2 pyöreää kiekkoa ja yhdistin ne toisiinsa. Jatkoin vielä vähän reunamille ketjusilmukkalenkkejä. 


Frodo tarkasti kotona maton, haisteli mökin hajuja.  Ei se kuitenkaan oikein malttanut tehdä tarkempaa tutkimusta. Paikka kyllä kelpasi sitten, kun se oli nähnyt muidenkin siitä kiinnostuvan. Tietenkin. Frodo on paikanvaltaaja! 


Sam ja Maia tutkivat työn laadun paljon tarkemmin.  Eri lankojen käyttö oli aiheuttanut pientä "lepatusta" maton reunamille. 


Äidin ja Artun kanssa kävimme myös Verlassa "pyörimässä". Otin sieltä niin monta kuvaa, että teen eri postauksen siitä myöhemmin. 

Aurinkoista päivää teillekin! 

keskiviikko 20. toukokuuta 2026

Kesää kohti

 Meidän piha ei ole mikään puutarhaihme, mutta jotain kukkii vähän siellä, vähän tuolla.  Kaikki värikäs on ilo silmälle.  Helmililjat ovat hyvin  levinneet muutamassa vuodessa. 



Näiden tulppaanien lajikkeesta ei ole hajuakaan, mutta ovat minusta kivan värisiä.  Alppiruusut  ja muu kasvillisuus meinaavat piilotella kukintaa. Kirkas väri kuitenkin näkyy hyvin muiden kasvien joukosta. 


Arovuokot leviävät ympäriinsä, jopa hiekkamaahan. Olen kaivanut osan näistä  pois ja vienyt mökille.   


Jotain valmista käsityötäkin on ilmestynyt.  Lentopalloilija sai persoonalliset ja uniikit sukat.  Ne ovat niin kaltattu kissankarvoilla, että oikein nolottaa 🫣 Täytyy vielä vähän käsitellä näitä tarrakelalla, jos auttaisi.   Kissakvartetti karistelee varmaan ihan tahallaan karvojaan IHAN joka paikkaan.  
Nämä sukat näyttävät aika pieniltä, mutta ovat kokoa 37-38. Kuvioinnin ja tekstin neuloin pääosin, mutta joissain kohdin jouduin vähän jälkipistelemään (minkä myös huomaa hyvin, koska en ole pistelyekspertti).  Ruuduttelin kuvion vihkoon. Jouduin purkamaan kertaalleen, kun kuvio ei näyttänyt oikeanlaiselta. Ei ehkä näytä vieläkään. Enemmän kuitenkin, kuin ensimmäisellä kerralla.    
Näin epäurheilijamainen neuloja ei hätkähdä siitäkään, että käyttää lentopallosukkien rekvisiittana jalkapalloa 😜
Sukat on neulottu Nallesta kolmosen puikoilla. Lankaa kului 98 grammaa. 



Viisut tuli viisuiltua ja paras voitti, kuten sanotaan.  Linda ja Pete pärjäsivät hienosti, vaikka Suomessa onkin tapana pitää voitonjuhlia kaikenlaisissa kisoissa jo ennen kuin on edes aloitettu kisailu. Tänä vuonna ei minusta oikein mikään noussut ylitse muiden. Viime vuoden voittajakappale pysyy edelleen voittajaviisuna minun mielessäni 😍  Se kuulosti kerrassaan upealta viisujen finaalissakin, kun JJ sen siellä esitti. 

Oli aika ankea herätys valvotun  ja huonosti nukutun yön jälkeen, mutta ei auttanut.  Piti lähteä kaatuneiden muistopäivän soittokeikalle hautausmaalle.  Ennen kaupunki, seurakunta, sotaorvot, reserviläiset, lotat ja mitä näitä nyt olikaan, laittoivat kukin oman havukranssinsa, mutta nyt laskivat hyvin sopuisasti tämän yhteisen kranssin. 


Työpäivät ovat olleet täyteläisiä. Osan olen "hiihdellyt" väsyneenä, osan reippaalla energialla.   Yhtenä iltana tulin töistä ja huomasin, että äitienpäivälahjaksi saamani sitruunatonttu onkin valaistunut! Miten en ollut huomannut sitä aiemmin🤔


Työpäivärupeaman jälkeen voi lepuuttaa hermoja ja lihaksia mökillä Merrin kanssa. Ehkä tulee myöhemmin juttuakin mökkeilystä. Merri ainakin nauttii täysin siemauksin 😺

Heipat vaan just sinulle! 

lauantai 16. toukokuuta 2026

Viisuja odotellessa

 Euroviisupäivä.  Ei yhtään valmista käsityötä. Mennäänkö siis kissoilla? 

SAM:  Minua nukuttaa. 

MAIA:  Yritetään nyt pysyä hereillä vaan...   

SAM: Joudun kohta laittamaan tulitikut silmiin, että ne pysyvät auki. 

MAIA: Minullakin jo silmäluomet painavat. 






SAM: Olen ihan hereillä! Lepuutan vain luomia...


....kas näin!  Tarkkailu jatkuu. Tykkään tästä turvallisesta ulkoilusta keinussa.  Tuuli puhaltelee ihanasti. 


MERRI: Ai mitä sanoit?  Joudun vähän siristelemään, kun aurinko paistaa silmiin.  Ei minuakaan nukuta yhtään! 





FRODO: Porukka nukkuu, vaikka pitäisi pitää vahtia!  Meille kannettiin just joku koppa sisään. MIKÄ tuo on????



KIRI:  Moi, minä tulin teille harjoitteluun.  Saatan tulla joskus pitemmällekin harjoittelujaksolle,  mutta ensin ajattelin vain tutustua. 



KIRI:   Onhan tämä tosi jännittävää! Minä olen kuitenkin rohkea. Tänne voi kuulemma tulla kuka vaan kopassa kannettuna ja se otetaan hyvin vastaan.  Olen kuitenkin varuillani. Alle yksivuotiaan ei kannata alkaa pullistelemaan 4 muun kissan edessä. 



FRODO: Homma ohi. Nyt voi taas ulkoilla. Ai Maia?  En minä sen kanssa tule toimeen... ai missä on?   No en minä aina ole tulematta sen kanssa toimeen.  Välillä voin tulla toimeen.  Leikkiähän se vain on. 

MAIA:   Ai kuka Frodo?  Ihan sama.... 


SAM: Anna tulla Merri! Päivän painit on ottamatta!
MERRI: Kannattaa olla varuillaan! Meikäpoika on tosi vaarallinen!   Vai otetaanko juoksukisa? Kumpi jahtaa?



MAIA: Voi pojat!  Ei ne tiedä, mikä elämässä on tärkeintä. Sehän on tietenkin olevaisen olemattomuus. Sitä sietää mietiskellä aikansa kuluksi. 




Jännittävää Euroviisuiltaa kaikille!  Paras voittakoon. 

tiistai 12. toukokuuta 2026

Farkku & virkkaus

Nekku -täti on enempi sellaisia virkkausihmisiä, ja koko ajan syntyy erilaisia kokeiluja, varsin kehittyneitäkin.  Välillä hän on kokeillut erilaisia tekniikoita virkkaamalla lappuja.  Kokeiluilla ei oikein ole ollut tarkoitusta muuten, kuin lappuina.  Minä pyörittelin paria lappua käsissäni ja ehdottelin kaikenlaista.  Lopputulos oli, että laput päätyivät minun ideariiheni käyttöön.  


Farkkua kehiin taas!   Leikkasin farkusta tuon kirjavan lapun kokoisia palasia ja ompelin ne kassiksi.   Farkkujen irrotettuja taskuja minulla löytyy myös vaikka kuinka paljon aiempien projektien jäljiltä.   
Kassiin ompelin "silkkisen" vuorin.  


Toiselle puolelle ompelin toisestakin virkkauskokeilusta taskun.  Se jäi hieman löysäksi yläosastaan. Mietin, millaisen napin tms. laittaisin  kiinnikkeeksi.  Lokeroita pengatessa löytyi Stanstalta saatu papukaijalukko. Tein sille oman kiinnikkeensä. Lukon saa nyt kiinnitettyä helposti virkattuun pintaan. 


Vanhoista repuista ja kasseista raksittuja lenkkejä ja muita osia voi myös hyödyntää.   Olkahihna on koknaisuudessaan vanhasta laukusta.  Ainoa, minkä muuttaisin, ovat nuo lenkkien kiinnikenauhat, jotka ovat ihan väärän väriset.  


Sellainen kassi siitä sitten syntyi ja virkatut laput päätyivät hyötykäyttöön, kuin myös jätefarkkuakin. 


Nyt alkaa uusi viikko, Euroviisuviikko!   Ensimmäinen viisukatsomo meillä avautuu tänään, jolloin Suomikin on mukana semifinaalissa.  Kannustan tietysti Peteä ja Lindaa, mutta katson viisuja silti kokonaisuutena.  Minulla on paljon viisuja menneiltä viisuvuosilta soittolistallani.  Viime vuoden voittokappalekin oli vaan niin upea! 
Viisuilla on varmasti kannattajansa, kuin myös se osa porukasta, joka ei missään tapauksessa katso niitä.  Sääntömuutokset eivät edelleenkään olleet kovin kattavia, joten outojakin yllätyksiä voi olla tiedossa.  Muutama maa (aivan liian harva mielestäni) on jättäytynyt kokonaan pois tänä vuonna  poliittisista syistä, jotka eivät näyttäneet siitä huolimatta ratkenneen mihinkään suuntaan. 
Odotan silti mielenkiinnolla tulevia esityksiä ja valintoja. 

Mukavaa iltaa kaikille, viisuilla tai ilman. 

perjantai 8. toukokuuta 2026

Helgat, Heddat, Kedot ja Maiat

 Maian päivät sujuvat rauhallisissa merkeissä. Se viihtyy ihmisten läheisyydessä, mutta myös itsekseen.   Sillä on melkein yhtä hyvä ruokahalu, kuin Merrillä.   Tässä se tulee tarkastamaan, josko  minun aamupalassani olisi jotain sillekin.  Pöydälle ei tietenkään kissoja huolita, mutta yksi söpö kuva on kai luvallinen 😍  

Ruokapöytä ja tiskipöytä  ovat kissoille kiellettyä aluetta. Kissa on kuitenkin aina kissa ja välillä näkee, miten joku kissa muina kissoina hipsii pöydän yli esim. juoksukisan tiimellyksessä.  Nähdessään ihmisen ilmehtimisen, tulee kiireellinen katoaminen pöydältä. Tietävät siis hyvinkin tarkkaan, että nyt tuli ylilyönti 😂


Lankajengissä oli tarjouksessa Irkun (Irene Pöytäsaari/ Sairaasti sukkaa) sukkamalleja tyyliin osta 3 maksa 2.  Tartuin tarjoukseen. 
Alkajaisiksi tein Helga -kotisukat.  Niissä käytin 7 veljestä -lankaa, jota kului 77 grammaa.  Sukat ovat kokoa 38.  Tykkään etenkin tuosta resorista, jollaiseen en ollut aiemmin törmännyt.  Tein kärkikavennukset tiheämmin, kun sukasta meinasi tullaan jalkaani liian pitkät. 


Maia rakastaa olla putkessa. Omasta mielestään se  on rauhoittumassa, mutta Frodon mielestä se on siellä odottamassa leikkikaveria piiloleikkeihin.  Tästä seuraa aina kova rähinä, kun Frodo kyttää, valehyökkää, Maia reagoi.  Maia ei kuitenkaan tule putkesta pois. Se osaa kyllä näyttää pojille kaapin paikan! 


Hedda -sukat ovat äskeisten lankojen käännetty väritoisinto, lisänä vihreä. Nämä ovat taas omaa päähänpistoani, eli eivät vastaa ohjeen värejä.  Lankaa kului sama määrä, 77 grammaa.  Sukan koko on myös sama, 38. 


Maia nauttii ulkoilusta. Se testasi mm. uudet tuolinpääliseni, jättäen jälkeensä "muutaman" karvan.   Äsken laskin ulos Merrin ja Frodon. Nyt Maia on saamassa hermoromahdusta ulko-ovella, kun en laskenut sitä vielä ulos...    nyt on siis pidettävä kirjoitustauko.....   


Maian lempipaikkoja ulkona ovat myös kukkapenkki, tyhjät kukkaruukut ja kukkapata.   


Kolmas nilkkasukkapari on  Keto -sukat. Ne on neulottu Nallesta, jota kului 75 grammaa. Koko jälleen 38.  Jostain syystä ohjeeseen ei tulostunut kuvaa, kuten muihin.    Näkyihän se tietysti Lankajengin sivulla.   Kukkiin voisi jälkikäteen pistellä väriä. Minulle tuli tosi vahva muisto mummoni kangaspuissa kutomista pellavaisista pöytäliinoista. Niissä oli samantapainen kuvio. Siksi halusin jättää sukat ilman väriläiskiä. 



Ollakseen sisäkissana enimmäkseen asustellut tyttökisuli, on Maia erityisen innokas ulkoilija ja utelias tutkija. Tässä ollaan puuhommissa. 


Työt on taas vapaiden jälkeen aloitettu täydellä teholla.  Kipeä nilkkani ilmeisesti vain paheksuu liiallista vapaata ja oli eilen iltavuorossa ihan kuosissaan.  Täytyy vaan toivoa, että se jatkaa samaan malliin ja lopettaa vihoittelunsa kokonaan. 

Ai hitsi! Pakko kertoa viime öisestä unestani 😂  Kävin testaamassa auton tankkaamista  jätteillä.  Oli kehitetty uusi tankkausasema, jossa jokainen sai tuoda kaikenlaisia jätteitä mukanaan ja työntää ne automaatin nieluihin. Vastaavasti laite antoi bensaa tankkiin. Keksintö oli niin uusi, että jokainen jonottaja sai kokeilumielessä tankata vain 10 litraa.   Minulle meinasi tulla ongelma, kun en ollut varautunut riittävän suureen roskien, jätteen, pahvien yms. määrään. Onneksi paikalla oli yleisvarasto, josta sai ottaa tarvitsemansa.  Jokainen joutui itse syöttämään jätteet  liukuhihnalla kulkeviin nieluihin, joita oli useampia, eri kokoisina.      Milloinkahan kehitys kehittyy näin pitkälle?? Ehkä siihen ei mene enää kovin kauaa 😂