tiistai 4. elokuuta 2026

Töttöröö ja pum pum

 Hamina Tattoo on upea tapahtuma, joka kestää useita päiviä. Olisi hienoa olla paikan päällä vaikka joka päivä, mutta välimatka ja työt estävät.   Ehdin jo kuvitella mielessäni tilannetta, että asuisinkin Haminassa. Miten mukava olisikaan hypätä tapahtumien pyörteeseen vaikka työpäivän jälkeen.  Toisaalta voisi olla paikan päällä asuntoautolla koko viikon.  No, realiteetit tulivat vastaan, joten täytyy olla tyytyväinen, kun edes yhtenä päivänä pääsin paikalle.  Tuo päivä olikin sopivasti torstai, jolloin tapahtumassa oli tarjolla myös  paraati. Kaikki soittokunnat ja orkesterit marssivat raatihuoneen torille säntillisissä riveissä ja upeissa univormuissa.  

Paraatin avasi Laivaston soittokunta Suomesta.  Esittelylehtisen mukaan soittokunta on ollut Haminassa viimeksi 2022. Se on Merivoimien edustusorkesteri, joka on kotimaan lisäksi esiintynyt viime vuosina kansainvälisissä sotilasmusiikkitapahtumissa mm. Lontoossa, Oslossa ja Bremenissä. 


Oikealla harmaissa puvuissaan Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Suomesta.  Se koostuu nuorista asevelvollisista, jotka suorittavat asepalveluksensa soittokunnassa.   Heidän kerrottiin olevan tapahtumassa mukana  joka vuosi.  Tosin kokoonpano on soittajien tuoreuden takia aina eri.   Varusmiessoittokunnalla on myös showband, joka kiertää  maata yksinkin.

Punaisissa ja mustissa asusteissa paikalle on marssimassa Swiss armed forces central band. Se on Sveitsin asevoimien soittokunta. Se koostuu 80 muusikosta. Soittokunta esiintyy ympäri maailmaa.  


Hatunnosto ruotsalaisille! Nainen kapellimestarina!  Royal swedish navy band saapui kymmenen vuoden tauon jälkeen Tattooseen. Se on kotoisin Karlskronasta ja on yksi kolmesta ammattimaisesta sotilassoittokunnasta Ruotsin puolustusvoimissa. 


The royal canadian mounted police pipes, drums and dancers. Soittokunnassa on muusikoita kahdeksasta eri jaostosta ympäri Kanadaa. Soittokunta toi  erilaisen musiikillisen tuulahduksen säkkipilleineen. 


Nuo punavalkoiset naiset ovat siis ne tanssijat. 

Varusmiessoittokunnan rumpuryhmä ja kivääritaitoryhmä.  Suomen sotilasmusiikki -sivustolta löytyi tieto, että kivääritaitoryhmään voi hakeutua, mikäli ei hae soittokuntaan puhallinsoittimella.  Ryhmään pääsy vaatii myös fysiikkaa  ja motorisia taitoja.  Aseita käytetään rytmittämään, niitä heitellään ilmaan ja pyöritellään taidokkaasti. 


En saanut paraatin yhteydessä  kunnon kuvaa  alla olevasta The marine band of the royal Netherlands navysta.  Se on Alankomaiden Kuninkaallisen laivaston virallinen musiikkiyksikkö. Sen kotipaikka on Rotterdamin satamakaupunki.  Se esiintyi ensimmäistä kertaa Haminassa.  Kuva on otettu Bastionissa,  Marssishow -tapahtumassa.  


Samassa showssa kuvasin Rakuunasoittokunnan. Se on Lappeenrannasta kotoisin oleva soittokunta, joka esiintyy pääasiassa Itä-Suomen alueella.  
Rivit vaikuttavat olevan vähän sekaisin, mutta meneillään on juuri kuviomarssiosuus. 


Tattossa oli tänä vuonna teemana Itämeri.  
Marssishowssa esiintyi myös Kotkan seudun musiikkiopiston lauluryhmä. 
Ihan pakko mainita vielä  juontajana toiminut YLE:n uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen, jolla on aivan käsittämättömän taidokas ulosanti useilla eri kielillä.  

Hamina Tattoossa oli myös paljon ilmaiskonsertteja, Tattooklubi-iltoja, tapahtumia ja musiikkia lapsille, vanhojen pihojen esittelyä, käsityömyymälöitä, torimyyjiä........    
 
Parin vuoden päästä taas uudelleen! 


Sitten hyppäys nykyhetkeen.  Pihalla kukkii vielä kolmas kärhö näin komeasti!  


Kissat ovat olleet kesällä paljon ulkona valjaissa ja naruissa.  Frodokin on oppinut kärsivällisyyttä, eikä heti irrottaudu valjaistaan, vaikka olisikin hetken jumissa.   Jasmin -pensaan alla on hyvä ja viileä lepopaikka.  Merri tuli tietenkin katsomaan, mitä kuvataan. 


Ruoka-aikaan sisälle on ihan jonoa. 
Ruukussa näkyy myös yksi onnettomista kalloistani.  Otin ne liian myöhään kellarista. Saa nähdä, jaksavatko vielä loppukesästä kukkia, vai ei.    Ne ovat muutenkin nyt koeajalla ennen häätöä. Viime kesinä ovat kukkineet tosi vähän ja huonosti.  Keväällä laitoin mullan sekaan kanankakkaa. Jos ei vieläkään ala homma virkistyä, niin lähtö on lähellä. 


Tällä hetkellä Merri on taas vuosittaisessa hammashoidossaan.  Käyn hakemassa sen kotiin reilun tunnin päästä. Toivottavasti hampaita ei tällä kertaa olisi tarvinnut poistaa...     Mietin myös eläinlääkärin laskua.  Kunnallinen eläinlääkäriasema lopetti  tarkemmat hammashoidot.  Niitä tehnyt eläinlääkäri perusti oman vastaanoton.  Hän on ollut erittäin asiakasystävällinen ja asiantunteva.    En halunnut viedä Merriä isolle eläinlääkäriasemalle, josta sitä vastoin ei ole kovin hyviä kokemuksia, vaan valitsin tämän tutun lääkärin.     
Kissa on joka tapauksessa hoidettava, joten mennään laulun mukaan: kaikkihan on maksettava eikös juu? Mitä tässä maailmassa velkaantuu! 

Toivottelen kaikille mukavaa uutta viikkoa!  Minulla alkaa taas pitempi työputki, mutta onneksi edessä päin häämöttää vielä pari viikkoa kesälomaa syyskuun puolella. 

torstai 30. heinäkuuta 2026

Kasvikysymys

 Aloitetaan siitä, että meidän pihalle olen istuttanut tämän riippahernepuun.  Alkuvuosina se oli aika kitukasvuinen, mutta nyttemmin jo rehottaa ihan hyvän näköisenä. 


Entä  alla olevan kuvan kasvi ?  Älkää välittäkö rikkaruohoista siinä ympärillä.   Luulin tätäkin rikkaruohoksi, mutta sepä ei lähtenytkään mihinkään. Sille on kasvanut todella tiukat juuret.  Mistä se mahtaa olla tullut ja mikä se edes on? Liittyykö se jotenkin tuohon aiempaan puuhun? 



Parista pensaasta keräsin punaiset viinimarjat pois ja riivin mukaan kituuttavan näköisiä mustia viinimarjojakin mauksi.  En ole ehkä kymmeneen vuoteen keittänyt mehua. Nyt tuli mieleen, josko taas kokeilisi. Meillä on mehun menekki ollut olematonta, mutta nyttemmin vähän lisääntynyt.  
Ongelmaksi muodostui se, että keittiössämme on nykyisin induktioliesi, johon tämä oiva mehunkeitin ei enää sovikaan.  Ajattelin viedä keitokseni mökille, mutta sitten tuli mieleen ostaa ihan yksittäinen irtolevy, jota voi käyttää vaikka pihalla.  Hyvin toimii!  
Se vanha (häälahjarahoilla ostettu) rikkoutunut pakastin piti kiikuttaa kaatopaikalle.  Nykyinen aktiivisessa käytössä oleva pakastimemme on myös nikotellut jo jonkin aikaa. Alkoi pelottaa, että se sylkee vettä pitkin keittiön lattiaa.  Ostimme keittiöön uuden ja kannoimme sen vanhan alakertaan, jossa on viileämpää ja tila on avoin.  Tuo malli ei tainnut tykätä nk. kaapin sisällä olemisesta.   Ei sinne mitään tarvitse laittaa, jos kaikki mahtuu uuteen pakastimeen, mutta onhan varalla. 
Tämä tarina siis liittyi siihen, että saimme keittolevyn edullisesti pakastinkaupan yhteydessä. 

Minulla on tapana lisätä sokeri vasta valutettuun mehuun.  Valmista mehua tuli n.3 liltraa. Laitoin sen muovipulloissa pakastimeen, kun meidän kellarin viileys on välillä aika epävarmaa. 


Mökillä kävin yöpymässä työpäivän jälkeen.  Jotenkin sinne meno saa työpaineista kiehuvan pääkopan aina hiljentymään. Pari tuntia metsässä sienikierroksella sai viimeistään hermot tasaantumaan. 
Sitä vaan ihmettelen, että tapahtuuko tämä oikeasti minulle?? Ämpärillinen kanttarelleja!!!    Olen löytänyt ihan kivasti jo aiemminkin, mutta nyt: ÄMPÄRILLINEN! En ole ikinä löytänyt näin paljon kanttarelleja kerrallaan. En meinaa vielä näin jälkikäteenkään tajuta, miten tämä voi olla mahdollista. Olen erityisen kiitollinen tästä saaliista!  
Sain kerättyä myös 2 litraa mustikoita. Nyt on saldona  11 litraa. Pikkuhiljaa hyvä tulee! 


Kissoja on ehkä ollut tavallista vähemmän viime aikoina?  
Merri löysi hyvän paikan ja asennon. 


Frodo huomasi Merrin tyytyväisyyden ja tuli heti juonikkaaksi.  Kuvan ottamisen jälkeen Merri oli jo muualla ja Frodo makasi Merrin tilalla. Merri on aivan liian kiltti. Toisaalta Frodo on äärettömän sitkeä. 



Olisin halunnut laittaa kuvia tämän päivän Hamina Tattoo  näkymistä, mutta kuvat eivät oikein ota siirtyäkseen.   Laitan sitten myöhemmin.  Oli tosi upea päivä.  En voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, mikä tulee  soittokuntien ja orkestereiden näkemisestä ja kuulemisesta. Olen niin kasvanut tuollaiseen musiikkiin itsekin, että kunnioitus on suurta tuota tapahtumaa kohtaan.  Menee monin verroin ohi Euroviisujenkin, jos olet sattunut lukemaan siitä, miten paljon ne minua ilahduttavat 😍

Jos tuohon kasvikysymykseen joku osaa vastata, niin olisin kiinnostunut kuulemaan. Jään odottelemaan...   

lauantai 25. heinäkuuta 2026

Mökkipyrähdys

 Lyhyt matka mahdollistaa lyhyitä mökkireissuja. Keskiviikkona töiden jälkeen mökille ja perjantaina illalla pois.  Sain seuraakin, kun tytär päätti lähteä kissojen kanssa mukaan. 

Yläkuvan Sam ja alakuvan Maia viihtyivät mökillä hyvin.  Niillä on kummallakin käsittämättömän seurallinen ja läheisyydenkipeä luonne. Ne eivät ihmeemmin protestoi edes sitä, että joutuvat olemaan kuljetuskopassa matkat. Lähteissä ne ehkä vähän ihmettelivät, kun ne kannettiin autoon ja sitten takasin sisälle, kun auto ei lähtenytkään heti käyntiin. Lopulta kuitenkin pääsivät kotiinsa, kun saatiin vähän apua. 




Paitsi mielenrauhaa töiden välissä, haen mökiltä myös luonnon tarjoamia antimia.  Viikko sitten tekemäni kanttarellikierroksen jälkeen oli kasvanut lisää kanttarelleja. Tein saman kierroksen ja sain puoli ämpärillistä lisää.   Olen ihan valtavan kiitollinen ihan jokaisesta, kun en vielä muutama vuosi sitten löytänyt niitä ikinä mistään.   Oikeastaan ihmettelen miksi en löytänyt, kun kuitenkin olen isän kanssa jo lapsesta asti kulkenut sienestämässä ja siitä asti joka vuosi.  Siksi tuo lähivuosien kanttarellien löytäminen on niin ihmeellistä. 


Mustikoitakin on tänä vuonna taas todella paljon ja isoja. Niitä saan kerättyä litra kerrallaan mökin pihalta. Nyt olen kerännyt yhteensä 9 litraa 1-2 litraa kerrallaan. 
Puolukatkin alkavat näköjään punoittaa.  Marjojen ja sienien kerääminen on hieno juttu, mutta samalla se tuo jo vähän haikeuttakin mieleen siksi, että  nuo luonnon annit tuovat hiljalleen syksyn tullessaan. 


Tämä näky minua hämmästytti. Mistä ihmeestä nämä roskat ovat metsäpläntille päätyneet. Nuo paperit olivat esim. TV:n asennusohjeita.  Katselin sillä silmällä ympärilleni, että olisiko se TV myös jossain lähellä. Ei ollut.  En jaksa uskoa, että metsätyömiehet (jotka eivät mielestäni olleet edes olleet metsässä lähiaikoina) olisivat jättäneet jälkeensä roskia. 


Toisen kivan päällä peltirasia.  Mielikuvitus loihtii paikalle ei -toivottuja kulkijoita. 


Muutenkin  hämmästyin ympärilleni katsellessa, että olenko yksin edes nyt... ?    KUKA mahtaa olla kuopinut muurahaispesää. Onneksi lähistöllä oli kaksi ihan kunnollista muurahaiskekoa. Tämä taisi olla vain litteä versio. 


Aamulla aurinko paistoi kauniisti, kun heräsin. Kävin rannassa.  Meillä ei ole tänä vuonna ollut laituria, kun se on aika huonokuntoinen.  Tästä olen mennyt uimaan kahlaamalla, aina crocksit jalassa. Vesi on ollut koko kesän tosi matalalla ja nyt se oli laskenut vielä lisää. Kohta se ei ole enää edes rannassa 🫣


Aamuisin aurinko paistaa niin, että veden kirkkaus korostuu.  Taimenet ovat taas löytäneet tiensä rantavesiin, kuten useana muunakin loppukesän päivänä.  Suurensin alakuvaa aika paljon, että kala näkyisi.  Tällä järvellä jos lähtee kalaan, niin 90 prosenttisesti kalaa ei tule. Siksi on niin hämmästyttävää nähdä kala, että pitää oikein kuvata se 😁


Mennessäni kävin kaupan kautta ostamassa mökkiruuat. Tullessa koukkasin uudelleen kaupassa ostamassa lauantain eväät töihin.  Kaupan pihalla oli maalattu kivasti sähkökaappi.  


Hyvää viikonloppua juuri Sinulle! 

torstai 23. heinäkuuta 2026

Kilpikonnat

 Ystävä lähetti videon ja kysyi, tekisinkö hänelle kaksi nk. lasin/mukinalustaa virkkaamalla.  Hän itse tekee neuloen vaikka  mitä, mutta ei kuulemma virkkaa.    Ajattelin, että katson joskus kotoa, löytyykö sopivaa lankaa.  Mökillä sain tehtyä edellisen jämälankaprojektini. Olin vienyt kotoa lisää jämiä, jotta ei materiaalit loppuisi.  Lajitellessa silmiin osui tämä vanha  Novitan Malibu (?) . En ole keksinyt siitä mitään tekemistä viime vuosina ja se on jäänyt hautumaan.  Väri sopi kuitenkin kilpikonnalle, joten päätinkin kokeilla, miten sellainen syntyisi. 

Virkkasin kuperan keskiön, nk. kilven. Ympäröin sen kierretyillä kiinteillä silmukoilla, jotka opin ihan äskettäin jostain toisesta videosta netissä.  Samalla kerroksella virkkasin nuo jalat ja hännäntypykän. 


Pään kohdalla sain kilven reunan koholle lisäämällä silmukoita reippaasti viimeisellä kerroksella.  Suusta piti tulla punainen. Löysin ohuempaa lankaa, jolla virkkasin ensin suun sisäosan. Sitten virkkasin tuon pääliosan ja viimeisellä kerroksella virkkasin ne yhteen. 


Silmät tein samaan tyyliin. Nuo mustat keskiöt olen ommellut neulalla.  Näissä pienissä osissa oli aikamoinen näprääminen. Sitten vielä saada ne aseteltua ja istutettua paikoilleen. 


Lopulta niistä tuli vähän omaperäisen näköisiä kilpikonna-lasinalusia... 



... joille käy näin, kun muki laitetaan niiden päälle. 


Tuon mukin löysin Verlan vanhasta kyläkaupasta, jossa toimii kiinteä kirppis ainakin lauantaisin. 

Oli mukava tehdä jotain muuta, kuin sukkia. Jämistä ei meinaa keksiä mitään järkevää (tämähän oli todella järkevää😂). En muistanut punnita konnia langankulutukseen, mutta sanotaan nyt, että n.20g / konna. 

Eilen saatiin iltasella orapihlaja-aita leikattua.  Se on kyllä niin viheliäistä hommaa, kuin vain voi olla.  Olen joutunut olemaan mukana vissiin siitä asti, kun opin kävelemään. Ainakin tuntuu siltä 😜 Oli karmeaa herätä kesälomalla siihen ääneen, kun isä kuului leikkaavan aitaa aitasaksillaan. Nykyään ymmärrän, että se oli ihan kamala leikatakin sellaisilla vempeleillä. Mahtoi olla hauikset lujilla ja olkapäät jumissa.  En muista yhtään, mihin ne roippeet sitten vietiin.  Luultavasti takapihan tunkiolle, mihinkäs sitä ennen sitten olisi viety muualle.   Eilen ajettiin jäteasemalle. Kuorma oli ilmainen.  Yhden sivun raja-aitakin on nyt porukalla leikattu. Toisella sivulla se on ainakin 5 metrinen... 🫣 Ei ole naapurit kaksosia keskenään, vai miten tuon nyt sanoisi. 

Vielä tänään töihin ja sitten 1 päivä vapaata.  Iltasella hyppään autoon ja ajan mökille. Kanttarellit ja mustikat kutsuvat.  Vapaita on niin vähän, että pitää toimia, kun on ns. tilanne päällä 😍

tiistai 21. heinäkuuta 2026

Jotain outoa jälleen

 Lankalajittelun jälkeen tartuin härkää sarvista ja aloin siivota tämän vaatehuonekomeron muita tavaroita hylly kerrallaan. Paljon lähti tavaraa roskiin. Osa päätyy kierrätyskeskukseen. Osa jää jemmaan... 😁


En ole tosiaan vuosiin pengannut hyllyjä pohjia myöten, joten nyt oli yllätys itsellenikin, mitä kaikkea siellä olikaan.  
Kukapa ei esimerkiksi olisi kiinnostunut näiden kaveruksien julisteesta seinällään??  


Hyllyllä oli vino pino vanhojen Suosikkien, V8 -lehtien ja Lemmikki -lehtien keskiaukeamajulisteita.   Näistä kahdesta olisin valinnut tuon alemman.   Suurin osa lähti lehtikeräykseen. Osa oli sellaisia, että oli kivaa paperia johonkin askarteluun, taustakuvaksi.  En nyt tarkoita Teemu Selänteen kasvoja, tai mitään sellaista. 


Ennen kirjoiteltiin kirjeitä!   Ehkä olen luullut sen jatkuvan ikuisesti, kun katsoo tätä paperikkokokoelmaa.  Täytyy sanoa, että osa näistä on kyllä tyttäreltä jääneitä. 


Nuo yläkuvan paperit ovat vielä ihan kivoja, mutta pakkauspaperi ja vanha jauhopussi...   ettepä arvaakaan mitä muuta löytyi 😂  
Olin jossain vaiheessa kirjansidontakurssilla. Siitä jäi ajatus kerätä kaikenlaista paperimateriaalia  kotona tehtäviin kirjoihin. Teinkin aika monta, mutta sitten innostus lopahti.  Lopahti myös näiden säästely tämän siivouksen yhteydessä. 


Mitenkäs se hätävaravarasto ruokaa kriisitilanteita ajatellen?  Eikö hedelmätkin ole tärkeitä?   Nämä löytyivät joskus kirpputorilta. Osan olen itse asiassa käyttänyt johonkin, mutta suurin osa on edelleen jemmassa. 


Merri on tykännyt olla kanssani yläkerrassa. Se ei kuitenkaan ole jaksanut keskittyä samalla apinan raivolla siivoukseen ja järjestelyyn. 


Lyhty, josta on yrittänyt muotoutua jouluseimi. Jälleen yksi epäonnistunut viritelmä.  Vähän näyttäisi, kuin tästä puuttuisi jotain oleellista joulua ajatellen.  Ehkä tilaa oli Hänelle liian vähän. 


Tämä tupsujemma oli unohtunut kokonaan!  Nyt puuttuu enää ne pipot, joihin olin näitä ajatellut.  Taisin ostaa vain, koska halvalla sain. 


Kuka olikaan heittämässä mosaiikkikokoelmaansa pois ja sattui kysymään minulta, onko tarvetta 🤔 Oli näköjään tarvetta ottaa nämä säilytykseen.  Johonkin nukkekotiin taisin laittaa lattialaatat ja siihen se sitten jäikin.   


No mutta nämä!  Kananmunankuoria muovirasiassa!   Olen tainnut vilauttaa näitä aiemminkin. Edelleen ovat tallessa. Oli tarkoitus tehdä kananmunankuori-mosaiikkia. 


Tässä on todellista ideointia ja tuotekehittelyä!  Vanha kakkulapio on kiinnitetty rautalangalla hautakynttilän metalliseen kanteen ja maalattu ruskeaksi. Valitettavasti alle kiinnitetty  lamppu ei oikein ollut toimiva ratkaisu sekään.   Pois ei kuitenkaan ole heitetty. Saattaa tulla uusia innovaatioita homman loppuun saattamiseksi.  Nyt lähti aika vikkelään. 😂


Minulla on kaikenlaisia laatikoita täynnä kaikenlaista hilpetööriä.  Olen saanut niitä monesta paikasta.  En ole kuitenkaan ehtinyt käydä läpi kaikkea sisältöä.   Nyt sain yhdisteltyä asioita ja laitettua järjestykseen.
Homma on hiljalleen edennyt, vähän kerrallaan.  Viime aikoina on tuntunut siltä, että olen töissä koko ajan.   En ole ehtinyt/ jaksanut neuloakaan päiväkausiin. Alkaa tulla vieroitusoireita 😜 

Kässähuoneen siivous ja järjestely jatkuu vielä pitkään, joten saattaa tulla muitakin outoja juttuja vastaan muidenkin  nauruhermoja kutkuttelemaan 😁

Moikut moikut jälleen täältä Tavaranperältä! t: Sartsa ja Merri, tehosiivoojat

keskiviikko 15. heinäkuuta 2026

Farkkua, puuta ja muuta

 Uutisissa on aina loppukevennys. Täällä on alkukevennys. 

Äiti ehti napata kuvan rivitaloasuntonsa keittiön ikkunasta.  Joutsenperhe oli lähtenyt kävelylle!   Tuosta on n.100 metriä joelle.  Mitähän ihmettä linnuilla on mielessä??   Onneksi Arttu ei ollut ulkona, eikä nähnyt pesuetta ikkunastakaan.  Autoja, pyöriä, tai koiranulkoiluttajia saattoi silti tulla vastaan tällä kävelyretkellä. 




Meidän pihalla kukkii kaksikin erilaista kärhöä. Tykkään niistä tosi paljon ❤️ 3 muuta kärhöä on vielä nupuilla tai mietiskelee, että mitähän tekisi seuraavaksi.    En ole ollenkaan reipas puutarhanlaittaja, mutta joskus tulee noita yksittäisiä ideoita ja niiden toteutuksia. Muutama vuosi sitten kaivoin näille kärhöille ihan ikioman penkin. Siinä ne nyt sitten tukipilareineen ovat, vaikka kitkijä onkin aika laiska. 


Terassilta löytyy tuulettumassa oleva, uusi kissankuljetuskoppa.  Se haiskahti vähän "tehtaalle" ja jäi ulos tuulettumaan oston jälkeen.  Hämmästyttävää kyllä Merri päätti käydä testaamassa sitä! Yleensä nämä vempaimet kierretään kaukaa, koska ne tarkoittavat aina autoilua.  Frodo kyllä viettää pitkiäkin aikoja kopassa, mutta silloin koppa on jonkun toisen kissan ja Frodo on valloittanut kopan.   Vanha hankalan muotoinen koppa päätyi netin roskalavalle ja poistui jonkun muun käyttöön.  
Meillä on myös musta tällainen. Välillä tarvitaan kahta, jos mennään vaikka mökille. Ei tule kuuloonkaan, että näitä kissoja laittaisi samaan koppaan. Merri saisi varmaan hermoromahduksen siinä ahtaudessa. 



Sain alkuvuodesta yläkerran käsityöhuoneeni siivottua ja järjesteltyä aika hyvin. Sitten tytär muutti meille vähäksi aikaa ja typistin tavarani yhteen huoneeseen, miten vaan onnistuin ne sinne tunkemaan.   Nyt on toinen huonekin ollut taas vapaana ja pitäisi tehdä sama järjestely ja siivous uudelleen.   Päätin tehdä aiemmasta jotain poikkeavaa ja lajitella lankavarastoni 🫣 Siitä ei todellakaan ole tulossa kuvia....   Joitain merkillisimpiä keriä voin jossain vaiheessa näyttää, jos vaikka keksisitte, mitä niistä voisi tehdä. 
Langat ovat olleet vähän kaikkialla. Pääosin kuitenkin entisen vaatehuoneen (nykyisen sekaisen askarteluhuoneen) lattialla. Joskus niissä oli joku järjestyskin.  Lankoja on siis myös ..no... ihan kaikkialla.  Nyt ne on kaikki jollain lailla lajiteltuina siellä tyttären tyhjäksi jättämässä huoneessa.  Minulla on nyt siis kirjaimellisesti lankahuone!   Ette ehkä usko, mutta muutama outous päätyi  roskiinkin 🫣 Lisäksi tein ison muovipussillisen vietäväksi kierrätyskeskukseen, jonkun muun iloksi/ harmiksi. 
Seuraavaksi pitäisi siivota nuo askartelutavaroita täynnä olevat hyllyt järjestykseen.  Niihin en edellisessä siivouksessa arvannut koskea lainkaan (lue: liian iso projekti!). 

No. Varsinainen asiahan oli se, että Nekku -tytär oli minun kanssani yhtenä päivänä ihmettelemässä tuota lankalajittelua. Samalla häneltä syntyi kivoja juttuja omaan kotiinsa.  
Vanhasta valokuvakehyksestä tuli seinälle säilytystasku. Farkkua tietenkin! ❤️ Pieni kuivakukka, lokerikosta löytynyt pinssi ja vanha puuhelmi -kaulakoru. 


Nekun kotona taulu päätyi seinälle sillä ajatuksella, että siitä löytyvät esim. aurinkolasit. 


Olisiko ollut viime kesänä, kun olimme mökillä ja Nekku kaiveli koppivarastosta vanhan, puisen kynttilänjalan. Remontista oli jäänyt petsimaalia ja puun värinen kynttilänjalka muutti näköä.   
Nyt löytyneet puuhelmet päätyivät tuon kynttilänjalan koristeeksi.  Aika tyylikästä!   Kynttilä on ledi. 



Töitä on saanut painaa oikein urakalla, kuitenkin ilman urakkapalkkaa.   En ole ehtinyt tänne blogiinkaan hetkeen kirjoitella.  Nyt tuli pieni rako ennen iltavuoroon lähtöä.   Pitää alkaa varmaan koota hermoja ennen töihin lähtöä, joten heipat sitten taas!