Nilkkikset

Kevätnilkkikset valmistuivat MINULLE.😋 Nämä ovat olleet mukanakulkevana käsityönä jo jonkin aikaa. Näitä on tehty mm. palvelutalovierailuilla ja kyläreisuilla. Ihan loppuosan tein kotona, kun tympäännyin pitsireunasukkien kantapääohjeeseen, joka ei suju.
 Mukavaa keskustelunaihetta saa palvelutalossa, kun istuu toisten joukkoon neulomaan. Joku katsoo omia sukkiaan ja muistelee tehneensä ne, sekä monta muutakin sukkaparia. Yksi toteaa, että nyt tuli neulekone. Kysytään, kenelle sukat tulevat.  Kirkas väri on saanut hymyjä irtoamaan.

Sukat on tehty Nallesta ja mukaan on saatu ujutettua tuota Nalle Lakka -väriäkin. Nämä sukat olen aloittanut jo ennen, kuin käytin tuota nostettujen silmukoiden kuviota niissä hyväntekeväisyyssukissa. Lankaa kului kolmosen puikoilla 65g. Aluksi 13s/puikko, resorin jälkeen lisätty 1s/puikko. Jalkaterässä alla 14 +14 ja päällä 13+13. 

Kaikki omat sukat ovat niin kuluneita, että päätin uudistaa  villasukkakorini sisältöä. 

Siinähän vilahteli myös minun UPEAT tomaatintaimeni! 😃😃 Tähän saakka kaikki hyvin, eli Merri ei ole niitä vielä kaivanut ylös. 

Merri on ollut nätisti taas mummoa katsomassa. Kaikki kulmat pitää tutkia. Piirongin alla pitää käydä levähtämässä. Ikkunoista pitää kurkistella. Silmiin pitää tuijotella, että tässäkö sitä nyt ollaan porukalla??  Mummon ohi voi käydä kävelemässä, mutta pitempää silittelyä ei malta jäädä odottelemaan. Vielä kun pääsisi sinne parvekkeelle haistelemaan talvisia hiirenhajuja. 

Yksi asia on Merrille vähän epävarma ja pelottava. Nimittäin lasten vierailut. Niitä on niin harvoin, että järkytyksestä on vaikea selviytyä hetimmiten. Pitää olla niin lähellä, että voi seurailla tilannetta, mutta hyvin herkästi pitää myös juosta karkuun. Merrihän on tullut meille perheestä, jossa oli sekä lapsia, että koiria.  Huudot ja vilinä ovat ilmeisesti unohtuneet meidän kahden huuhkajan kanssa haukotellessa. 

Ihmeellisiä tavaroitakin ilmestyi yht´äkkiä pitkin lattioita. 

Räystäiltä tippuu vesi ja tiet ovat yhtä loskaa. Kevättä kohti siis mennään! 😊

Saksanhirvet

Pitkän tauon jälkeen törmäsin keskeneräiseen ristipistotyöhöni. Päätin jatkaa sitä hiljalleen, mutta kas! Olenkin tullut vähänäköiseksi!
Tämän verran oli siis jo tehtynä. Tämä on varsinainen  pitkän linjan käsityö. Piti oikein vanhasta blogistani kaivella, että milloin oikein aloitin tämän, ja löytyihän se ensimmäinen ajankohta; 11.4.2014! Ja tätäkin ennen työ seisoi pitkän ajan, kun en rohjennut sitä aloittaa.
Olen aina ihaillut ristipistotöitä ja selaillut myyntiluettelon ihania kuvia. Mieli tekisi tehdä, mutta todellisuus onkin sitten minun kohdallani aina toinen. Joitain pienempiä töitä olen saanut valmiiksi asti, mutta mikä hullutus sai minut hankkimaan näin suuritöisen pistelyn??
Kohta A) en näe kunnolla pientä malliruudukkoa
Kohta B) en näe kankaan ruutuja kunnolla
Olen silti yrittänyt jatkaa työtä, meni syteen tai saveen. Luultavasti noihin molempiin 😉

Huvittavin hetki koitti, kun Merri halusi auttaa!  Meillä on sellainen huone, jossa säilytän kaiken käsitöihin liittyvän ja siinä on keskellä huonetta pöytä, jossa on milloin mitäkin keskeneräistä juttua. Merri haluaa aina olla mukana tekemässä asioita ja on erityisen kiinnostunut, miksi menen yläkertaan, ja mitä nyt tehdään. 

Se on ainakin varmaa, että tehdään yhdessä! Kumpi saa käyttää  kynää, on ensimmäinen kysymys.

Merkkaan ruutupiirrokseen lyijykynällä kohdat, jotka olen jo tehnyt,eli tarvitsen kynää vähän väliä.  Kynän ottaminen ja pöydälle laittaminen on Merrin mielestä erityisen viihdyttävää ja se haluaa kilpailla, kumpi sen kynän oikeastaan saa. 

Ettei vaan olisi mennyt kynä tuonne alle! Pienet kaivaukset on aina paikallaan!

No nyt ollaan sulassa sovussa ja kynäkin on näköpiirissä. Toinen saa tehtyä käsityötä ja toinen saa olla lähellä. 

Jotainhan siellä paperissa nyt on, kun pitää kynän kanssa aina siihen töhöttää.

Onko tämä nyt edes nyt oikein tehty, kysyn vaan??  

Ollaan lähekkäin. Eikös olekin mukavaa? 

Käsi ei kyllä nyt oikein toimi. ..

Saanko minäkin tehdä jotain? Olen tässä ihan tyhjin tassuin. 

Ai en vai? No et tee sitten sinäkään! Nyt on sitäpaitsi tauon paikka!

Olen tehnyt jo monta langallista, mutta kaikki ovat olleet niin vähävärisiä ja osittain vain puolipistoja,  että ei kunnolla näe, onko tehty vai ei. 

Parasta minusta on näissä ristipistelyissä aina se, että näkee vaihe vaiheelta, miten työ etenee. 

Sanokaa nyt, että näette, että työ on edennyt...😓

Yritelmiä

En ihan heti muista, milloin olisin leiponut yhtään mitään.  Nyt tuli kuitenkin leivontaherätys ja päätin tehdä kinkkupiirakkaa. Se tässä ainoastaan ihmetyttää, miksi kaikkien minun tuotosteni nimi on aina "mitäsieltäkaapistalöytyy"-tuote.
  Tällä kertaa sieltä löytyi kinkkukuutioita, kaupan piirakkataikina (jonka kaulin uunipellille), pikkutomaatteja (siivutin, olisi voinut olle enemmänkin), ruokakerma, kananmunia 4kpl, jotain pippurimaustetta, aurajuustomuruja.

Tästä innostuneena päätin tehdä pullaa. Lähtökohta on, että en osaa tehdä mieleistäni HIENOA pullaa, jota voisi tarjota vieraillekin. Siksipä näitä gonzojättipullia, joita syntyi, ei voi myöskään näyttää täällä.....

Aloitin uuden sukkaprojektin Villit vanttuut ja vallattomat villasukat -kirjasta. Alku oli vähän haastava, kun silmukat luotiin suoraan neulomalla ja vielä ees-sun-taas -tekniikalla, eli lopputuloksena syntyi nyppyreunus.  Ensimmäisen sukan luonti sujui tosi hitaasti. Toinen meni jo vähän sukkelammin. 

Nyppyreunuksen jälkeen siirryttiin pitsikuvioon.  Kuva on vähän huono, mutta pitsi näkyy kuitenkin.  Teen taas kumpaakin sukkaa samaan aikaan. Puikkojen kanssa en ole niin tarkka. On minulla puisiakin puikkoja, jotka on kyllä ihan hyviä, mutta usein käytän myös näitä perinteisiä. Välillä on käytössä sekavalikoimakin samassa neuleessa.

Pitsireunuksen jälkeen tuli ruusukuvio, jota seuraa myöhemmin palmikkotyyppinen loppuvarsi. 

Lankana olen käyttänyt Venlaa ja puikot ovat kokoa 2½. 

Merri on päässyt taas mummolaan kylään. Se on tutustunut jo mummon koiraan, jonka kanssa Merri tulee hyvin toimeen. Mummo toivoisi Merrin tulevan siliteltäväksi ja syliin, mutta eihän kylässä voi niin pitkäksi aikaa pysähtyä, kun pitää tutkia uusia hajuja ja paikkoja.  Sohvannurkkaan kellahtaminen sujuu silti myös mummolassa. Mikähän noissa sohvissa vetoaa? Ja vielä aina se nurkkaus ja sama asento, kuin kotonakin. Tuo mummon lentävä matto on hieman liian iso, jotta sitä olisi voinut kokeilla.

Merri ja poppoo toivottavat hyvää päivänjatkoa kaikille!

Kirjaviisautta (?)

Jo Nesbo: Panssarisydän (alkuteos: Panserhjerte)
suomennettu painos julkaistu 2010
pokkariversio
sivuja 795

Jo Nesbo on Wikipedian mukaan kansainvälisesti tunnetuin norjalainen rikoskirjailija.  Allamainittu teos on rikosetsivä Harry Holesta kertovan  kirjasarjan 8/11 osa.
Kirjailija on ideoinut myös pari vuotta sitten televisiossa nähdyn sarjan Miehitetty.

Harry Hole on Oslon poliisin sarjamurhaajiin erikoistunut tutkija, joka on rikoksia selvitettyään saanut itse suuret henkiset vammat. Hän on paennut Hongkongiin saadakseen etäisyyttä rikoksiin ja selvittääkseen omaa oloaan. Toisaalta hän on myös alkoholisoitunut ja alkanut käyttää huumeita aiempien henkilökohtaisten kokemustensa takia.
Sieltä hänet käydään jälleen houkuttelemassa Osloon, jossa uusi sarjamurhaaja on aloittanut työsarkansa, eikä poliisi ole edistynyt murhien selvittämisessä yhtään.
  Samanaikaisesti Harryn isä on sairaalassa saattohoidossa ja rikoksen selvittäminen sotkeutuu henkilökohtaisiin kokemuksiin, jälleen kerran. Erikoisia kiemuroita tutkimukseen tuo myös poliisikunnan keskinäinen selvittely. Harrya painostetaan eri suuntiin, mutta hän osaa myös antaa samalla mitalla takaisin.
  Kirjassa on valtavasti sivuja, mutta murhaaja selviää vasta loppumetreillä. Kirjailija on osannut pitää kertomuksen jännittävänä loppuun asti ja tarina aukenee luku luvulta uusiin suuntiin.
 Käsittämätöntä on se, että alkoholisoitunut narkomaani on ainoa henkilö, joka pystyy selvittämään valtavan rikosvyyhden, kun muu poliisikunta tallaa paikallaan.

Itse en ole lukenut kaikkia sarjan osia, mutta ne, jotka olen lukenut, ovat kaikki olleet lukemisen arvoisia. Suosittelen.

Nykyään hankin lukemiset pääosin kirpputorilta, niin ne on helppo pistää taas uudelleen kiertoon. Viimeisin hankinta on pussillinen kirjoja naapurista lainaan. Luen nykyään niin hitaasti, että näiden lukemiseen menee varmaan 10 vuotta 😀

Merri saa taas mattokyytiä!  Sillä alkaa kehräys melkein heti.Silmät suurenevat teevadin kokoisiksi ja sile tulee se Saapasjalkakissan anova katse. Eihän stä voi vastustaa!! 

Tällä kertaa jännitystä on lisäämässä myös jokin roikkuva kalalelu.... 

Lukemisiin!!

Tuubiduu

Aiemmasta lankakerästä kehkeytyi tuubihuivi.

Lanka painoi kerällä 100g, mutta valmis työ painoi vain 95g. Päättelylanganpätkät painoivat siis 5g??  Taitaa olla Myytinmurtajien juttuja. 😉

Tein tuubin 4 numeroisilla sukkapuikoilla , putkilona. Silmukoita oli yhteensä 60. Päät on neulottu yhteen. Huivi on suoristettuna 60cm (siis umpinaisena lenkkinä) ja 12cm leveä.  Menee juuri kaksi kieppiä kaulan ympärille ja jää vielä ilmaakin väliin.  

Langassa ei taida olla yhtään villaa, koska se tuntuu niin pehmeältä. Se on muistaakseni ollut ensin vyyhdellä, eikä minulla ole enää sitä vyötettä jäljellä.  Taidan pitää tämän pehmeyden itse ja antaa taas piutpaut sille värianalyysille  😆  Saa sitten nähdä tuleeko pidettyä, kun ei ole musta. 

Näin täällä rentoudutaan työpäivän jälkeen ihan katollaan!

Eilen pääsin koekaniiniksi jäsenkorjaajalle/hierojalle. Tämä tapahtui täällä meillä. Oli hierontapöytä levitettynä takkahuoneeseen, ja kaikki muu härpäke. Merri oli ihan ihmeissään. Se pyöri ympärillä ja yritti puskea itsensä jokaiseen avoimeen kassiin. Välillä se hyppäsi pöydälle minun seurakseni,  ja sitten taas viereiselle sohvalle.  Välillä se pyöri pöydän alla, kun olin vatsallaan ja kädet roikkuivat alaspäin.  Se oli kyllä niin hommassa mukana! Muutenkin se pyörii aina katselemassa, mitä tapahtuu. Vihdoinkin jotain muuta, kuin sohvalla istumista television ääressä!  Vaikka ei Merrillä mitään sitäkään vastaan ole. 

Naisten päivä oli ja meni. Toinen mahdollisuus viettää naisten päivää on äitienpäivä. Muut päivät vuodessahan ovatkin sitten miestenpäiviä. 

Tervetuloa uudet lukijat  😊!

Värianalyysiä

Etsivä löytää! Ainakin jotain. Ei kylläkään sitä, mitä etsii, mutta muuta mielenkiintoista kuitenkin 😊

En muistanut ollenkaan, että minulle on joskus tehty värianalyysi.  Minulle määriteltiin sävykartaksi viileä kesä. Heti alkajaisiksi tekisi mieli sanoa, että värini on kuitenkin se musta, jos se nyt edes on väri. Menen vaatekauppaan, valitsen, astelen ulos mustien vaatteiden kanssa. Näin tapahtuu suurimmassa osassa ostoksia.  😏 Välillä oikein päätän, että nyt ostan jotain väriä, mutta lopputulos on silti useimmiten sama.
Poikkeuksiakin aina löytyy.
Värien kohdalla voisi tietysti puhua myös meikeistä, mutta meikkaan niin harvoin ja vähän, että värit koskevat enimmäkseen vaatetusta.

Sinisen sävyt ovat aina miellyttäneet minua. Ainakin farkut voivat olla siniset. Värisävy on ehkä vanhemmiten tummunut. En enää pidä tuosta keskisinisestä, vaan enimmäkseen tummansinisestä. No. Onhan se tietysti aika lähellä mustaa....😅 Kyllä nuo vaaleat sinisen sävytkin silti tuntuvat kotoisilta.

Punaisesta olen oppinut pitämään paljonkin. En kuitenkaan noista ihan kirkkaista punaisista, enkä kyllä vaaleanpunaisestakaan. Violetit sävyt sen sijaan ovat silmää miellyttäviä. 

Minulla on silmälasien sangatkin punaiset. Löytyy myös punainen talvitakki, farkut,  jne.

Seuraavassa setissä on sitten tuo paljon puhuttu musta. Se on kartassa, se siis sopii minulle!  

Ruskea sitävastoin ei kuulu ollenkaan lempiväreihini. Ei myöskään keltainen. Mikään oranssinsävy ei myöskään innosta, eikä niitä näy tässä värikartassakaan. 

Olen aina ajatellut, että en ole ollenkaan vihreä ihminen, mutta nykyisin olen huomannut sen värin lisääntyneen enenevässä määrin elämässäni.  Pidän maastonvihreästä, mutta pitääkö minun nyt  todeta, että se ei käy minulle, kun sitä ei tässä kartassa näy?  Työvaatteeni väri tästä sitä vastoin löytyy. Sitä olen joutunut katselemaan niin useasti, että olen jopa tottunut väriin 😊

Merri se aina osaa pukeutua oikeisiin sävyihin! 

Se on yhtä tyylikkäänä aamulla ja illalla. Yövaatteet ja juhlavaatteet kulkevat aina mukana. Kuosi kestää myös sateen ja pakkasen. Huomatkaa, miten tummat alueet tuovat esiin  vaaleita, ja valkoinen korostaa silmien ympäryksiä!  Tällä valinnalla on aina oikeissa väreissä. Ei ole huolta yhteensopivuudesta.

Ihan rehellisesti sanottuna en osaa kyllä katsoa, mikä väri olisi minulle sopiva. Päälle pujahtaa mitä sattuu. Joskus joku väri tuntuu paremmalta, kuin muut. Jotkut värit sopivat paremmin yläosaan, jotkut alaosaan. Villasukat voivat olla minkä tahansa värisiä!  

Osa värikartan väreistä on tarkoitettu pääväreiksi, osa efektiväreiksi. Huivi voi olla värikäs (mutta useimmiten musta...).  Jos pitää valita lempivärit, niin valitsen musta, valkoinen, punainen, tumma sininen. 

Miten te valitsette värinne? 

Sukat kuntoutujalle

Sain herätyksen tehdä yhdet sukat hyväntekeväisyyteen. Idea osui silmiin Sinisen sohvan emännältä.

Varsinainen neuroliiton haaste löytyy TÄÄLTÄ.

Tuolta voi ladata 3 erilaista sukkaohjetta joita voi käyttää ja siellä on myös toivottu tiettyjä värejä. Ymmärstin kuitenkin Sinisen sohvan emännän blogista ja kommenteista, että sukka voi silti olla vapaavalintainen malli ja vapaavalintaiset värit.

Latasin ensin tuon tähtikuviomallin ja aloitin sitä. Minulla on tässä lankana 7 -veljestä tummansininen ja Polaris. tuossa kirjavassa on kuitenkin niin paljon myös tuota sinistä, että kuvio ei näyttänyt kivalta. Päädyin siis omaan malliin ja noin sivumennen sanoen kirjavat langat usein  käyvät aivan loistavasti yksivärisen kaveriksi.
Langoissani on minusta aika paljon samoja sävyjä, kuin oli toivottu.  Ehdin tehdä resorin ohjeen mukaan ja sain huomata oppineeni uuden tavan tehdä sukan suu.  Tätä täytyy varmaan käyttää toistekin.
 Sukat ovat kokoa 38. Langankulutus 115g. Puikot kokoa 3. Pitää varmaan mainita lähettäessä, että ovat kissataloudesta. Sekin seikka on varmaan jollekin tärkeä, vaikka se ei itseä haittaakaan.  Voihan olla, että joku haluaa juuri sellaiset sukat, joissa on aavistus kissaa mukana! 😅😅😅😅😅

Kissasta puheenollen.... 

Merri käy välillä valjaissakin ulkona, että ei tuntuma unohtuisi. Mielellään se on noita valjaita pitänyt, eivätkä ne sitä edes pidättelisi, jos se niistä haluaisi päästä eroon. 

Ulkona pitää ihmetellä, missä kaikki kivat jutut on, ruoho, multa, hiekka, tuoksut.... 

Riipparaita on paljas, vaikka on siltikin ihan hyvännäköinen pehko. 

Tässä sitä odotellaan kesää ja lämpöä molemmat, sekä Merri, että auto. 

Ulkonakin voi jäädä ihmetyksestä kieli pilkottelemaan hampaiden väliin.  

Useimmiten ulkoilu kestää n.15minuuttia ja sitten äkkiä sisään. Tassut ja peppu palelevat.  Välillä koko kissa tärisee. Silti se saattaa viettää aikaa ulkohäkissään, vaikka onhan sielläkin kylmä. Merrin aamurituaaleihin kuuluukin päästä heti aamupalan jälkeen ulos, kelillä, kuin kelillä. Palvelijat eivät  narun päähän suostu palelemaan, joten maailmaa täytyy ihmetellä häkistä käsin.  Välillä Merri juoksee ikkunaluukusta, että pauke käy.  Onneksi osaa jarruttaa ajoissa, että ei tipu korkealta hyllyltään. 

Löysin varastosta tällaista lankaa tämän yhden kerän. Muistan kerineeni sen vyyhdeltä joskus, mutta jäänyt jatkojalostamatta. Nyt mietin, että mitä voisin siitä tehdä. Värit näyttävät taas kerällä ihanilta.  Lankaa on vain 100g, ei siis riitä kovin isoon juttuun.  Tuntuma ei myöskään ole kovinkaan villainen, päinvastoin. Tulee mieleen, että joku kapea kaulahuivi ehkä? Olen vaan niin huono pitämään huiveja, että harmittaa, jos ei ole sitten mitään käyttöä. Sukilla on aina käyttöä, niin ei haittaa, vaikka tekee varastoon.  Jään miettimään. Saa heittää ehdotuksia....