keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Myyjäisiä ja musiikkia

Joulun lähestyessä on kaikkialla myyjäisiä ja erilaisia tapahtumia. Niistä voi poimia itselleen sopivimmat.
  Kiinteä joulukäsitöiden myymälä, joka aukeaa aina joulukuun ajaksi, tarjosi monenmoista käsityötä; oli sukkaa, pussukkaa, korua, hilloja, glögejä, kransseja, joulukoristeita.........arpojakin.

Ostin tämän suloisen pikku enkelin. Se on tosi yksinkertaisesti toteutettu ja kuitenkin niin kaunis.
Kameran kuvat ovat aina eri näköisiä salaman kanssa ja ilman. Välillä salama on ihan ehdoton, välillä siitä on vain harmia.  Otan lähes aina sekä / että -kuvia ja valitsen niistä sitten parhaimmat. Toisin sanoen parasta kännykkälaatua ;D
Tässä en oikein tiennyt kumpi on parempi, niin laitoin ne rinnakkain.


Läheisessä kahvilassakin oli pieni myymälä.  Juotiin ensin Äipän kanssa kahvit, hienojen pensasmustikkawienereiden kera.  Myymälästä löytyi kivoja tyynyjä.  Minulla noita enkeliaiheita on monessa mukana... 
Käsityömyymälän puolelta löytyi mukaan myös uusi piponi. 
Tykkään väreinä mustasta, valkoisesta, harmaasta ja hillityistä kuvioista (en kukkasista).  Tumma punainenkin on ihan jees. Yritän värittää elämääni, mutta useimmiten hankinnat ovat aina näissä ensimmäisissä sävyissä. 


Olin sopinut läheisen palvelutalon osaston kanssa, että menen soittamaan huilulla jotakin.  
Mennessäni vähän ennen sovittua aikaa paikalle, oli talon aula täynnä väkeä. Esiintymässä oli kosketinsoittaja ja laulaja. Jäin kuuntelemaan loppuosaa ja näin, että eteisessä on tulossa taas joku kosketinsoittimen kanssa !  Voihan elämän kevät!  Yleensä ei tapahdu mitään, mutta sen kerran, kun itse sovin jotain, niin on ruuhkaa. 😂😂
 Osastolla asia oli kuitenkin niin, kuin oli sovittu.  Sieltä asukkaat eivät muutenkaan olleet osallistuneet aiempaan musiikkihetkeen.  Soittelin kansanlauluista iskelmiin, joululauluihin ja siinä vaiheessa vielä edessäpäin olevan itsenäisyyspäivän kunniaksi vielä  Kotimaani ompi Suomi, Täällä pohjantähden alla ja Finlandia.  
Osa kuulijoista on aina tosi mielissään. Mukana laulajiakin löytyy.  Meitä on kuitenkin joka junaan, eivätkä kaikki pidä kaikesta. 
Minusta on aina hassua, kun satun kuulemaan näitä lentäviä lausahduksia soiton lomassa. 
" Kyllä minä musiikista tykkään, mutta en tällaisesta". 
"Tämä käy korviin" 
"Joko lopetat?
Kerran jouduin soittamaan kilpaa radion kanssa. 
Nämä lausahdukset ovat siis vuosien varrella kuultuja, eivät juuri tällä kerralla (ainakaan kaikki). 
En tietenkään ota mitään loukkauksena, lähinnä vähän naurattaa. En itsekään pidä kaikesta mitä kuulen tai näen.  Rehellisyys maan perii! 


Palvelutalo on jo hiljalleen "pukeutunut" joulutunnelmaan. 


maanantai 9. joulukuuta 2019

Lehdykkäiset

Aina vaan ehtii tehdä jouluksi asioita, vaikka joulukuun alusta lähtien alkaa jo tuntua, että ei taida enää ehtiä.  Lomalla on ollut kuitenkin aikaa tehdä kaikenlaista.


Malli on oma. Silmukoita molemmissa sukissa aluksi 15/puikko, lisätty ennen kuviota :15 + 16 + 15 + 16. Sukan teräosassa pohjapuikoilla 15 ja 15, päällä 16 ja 15. Tämä muistiksi itselleni, jos tähän kokoon joskus palailen. 
Toiset sukat kokoa 40-41, toiset 42-43. 
Lanka Nallea ja puikot numero 3.
Lankaa kului 120 ja 125g. 


Pohjassa sukkaparien kuviot hieman erilaiset (näkyy yläkuvassa). 


Porvoosta ostetuista suukoista piti tietysti ottaa päälifolio käsittelyyn, kuten lapsenakin . Se täytyy ehdottomasti silittää sormin tasaiseksi ja tehdä siitä lumihiutaleita ikkunaan.  Näin tehtiin lapsenakin. Kieli keskellä suuta, että ohut folio pysyisi ehjänä suoristuksen ajan. 


Merriä vähän harmittaa, kun se ei saanut osallistua. 


lauantai 7. joulukuuta 2019

Retki Porvoon vanhaan kaupunkiin

Vanha Porvoo on mielenkiintoinen käyntikohde, jouluisena vielä hieman erilaisempi.  Pimeä tuli jo aikaisin ja valaistus kaduilla oli tunnelmallinen. Lunta ei ollut, mutta ei onneksi vettäkään.

Parkkeeraus on aina hieman haasteellista. Tällä kertaa piti ladata parkkisovellus, hinta taisi olla jotain 4.80/ 2 tuntia. Minulla on vähän huonojakin kokemuksia parkkisovelluksista, mutta tämä osoittautui lopulta ihan käteväksi.

Ihmisiä oli liikenteessä huomattavasti vähemmän, kuin kesällä, jolloin turisteja on yleensä busseittain.  Olihan heitä nytkin, mutta vähemmän.  Joulun alla on varmaan jotain tapahtumia, jotka keräävät enemmän ihmisiä.


Talot ovat vanhoja ja rakenteeltaan sokkeloisia. Ovet kapeita. Ennen ihmiset olivat laihempia?


Kaupoissa on aivan ihania juttuja. Lelukauppa on varmaan lapsista oikea aarreaitta; on pehmoleluja, autoja, nukkekoteja ja niiden kalusteita, nukkeja, roolivaatteita, miekkoja, ihan mitä vaan! 



Kaikissa kaupoissa näkyi joulu tavalla tai toisella.  Sisustustavaroita, käsitöitä, herkkuja. 


Olen käynyt Vanhassa Porvoossa useita kertoja, enkä voi käsittää, miten olen voinut aiemmin ohittaa tämän ihanan kahvilan!! 
Pyörivä kakkutarjotinkaappi!  Katsokaa noita marenkeja!


Tämä hovimestari on palvellut asiakkaita jo aika kauan.




Hieman jäi jännittämään, että mitä on tapahtunut tälle rouvalle?? Huonot häät?


Taidenäyttelyssä on tullut aina käytyä, mutta ei koskaan näissä museoissa.  Nyt on korjattu tuokin sivistyneisyyden puute.  (huomasin juuri, että museot eivät ole kovin pitkään auki, olen käynyt varmaan aina suljettuna aikana paikalla). 
Tässä kauppias Holmin talo, joka on rakennettu 1763. Kauppias oli varakasta väkeä ja rakennutti itselleen tämän kivitalon aiemman, suuren tulipalon jälkeen. Talo on suoraan torin ylälaidalla. 
Alakerta on ollut kauppahuoneistona ja nyt museokäytössä lasten puuhapajana. 
Yläkerrassa on kauppiaan perheen asuintilat; sali, salonki, herrainhuone, makuuhuone ja keittiökamari.  Tällä hetkellä tilat on laitettu joulun henkeen.  Pöydille on laitettu jouluateria, joulupaketteja löytyy herrainhuoneen kätköstä (oliko ehkä lapsilta kielletty huone?), kynttilät ikkunoilla.  Osa esineistä on perheen omia, osa samaa aikakautta, muualta tuotuja.



Tässä ehkä talon herrasväki? 


Olivat hyviä ihmisiä, kun heillä viihtyi kissakin. 


Joku selvästikin rakasti musiikkia, koska seurustelusalongin puolelta löytyi useita soittimia, mm. tämä klavikordi. 


Jouluherkut esillä....



Vieressä raatihuoneen talo. Molempiin museoihin pääsi yhteensä 8 eurolla.

Alakerrassa esiteltiin jääkauden katoamista ja asutuksen syntyä.

Keskikerroksessa mm. valtiopäiväsali.  Seinillä taidenäyttelyä.  Ylimmässä kerroksessa eri aihein koottuja museoesineitä.


Miniatyyristä löytyy ainakin Albert Edelfelt maalaustelineineen.


Paljon ovat nämäkin rakannukset nähneet ja kokeneet. Torin laidalla hienostotalot, torilla kauppiaat, hevoskärrit jne.
Suoraan kirkolle johtavan tien päässä.  Kirkossa ei tällä kertaa käyty.  
Kesäisempiä kuvia löytyy TÄÄLTÄ. 

Aika vähin ostoin tällä kertaa.  Edellisellä reisulla ahdoin auton takapaksiin sen meidän lasivitriinin.....
Mukaan lähti nyt tällainen tonttupiiri, jonka keskellä voi polttaa kynttilää.  Katsokaa noiden tonttujen ilmeitä; kaikilla on erilaiset!


...ja suklaapuodin tuliaisia...


Lopuksi vielä Merri eilisessä itsenäisyyspäivävastaanoton asussaan. 


Näihin kuviin... näihin tunnelmiin....

tiistai 3. joulukuuta 2019

Palvelukseen halutaan: unien tulkitsija



Nyt tarvittaisiin taas unien tulkitsijaa. Näin ihan kummallisen unen;

Menin ensimmäistä päivää työharjoitteluun sairaalaan. Siinä sitten päivän aikana kaikenlaista hoitotointa tehtiin. Ruokatauolla söin evääksi jäätelötötterön, jota toiset ihmettelivät. No tietysti se pallo-osa putosi lattialle ja jäi pelkkä tötterö käteen.
Iltapäivällä meille tuli sellainen työkeikka, että lähdettiin 4 hengen porukalla jonnekin läheiseen saareen hoitamaan jotain potilasryhmää, joka asui siellä saaressa.  Meitä oli 3 naista ja yksi mies.  Miettivät ensin, että millähän me sinne saareen päästään. Yksi naisista muisteli, että osastollahan on soutuvene rannassa.  Lähdettiin siis kävellen rantaan, joka oli aika täynnä turisteja.  Vene löytyikin. Se oli ihan  merilevän peitossa. Yksi naisista kuitenkin hyppäsi veneeseen ja lähti soutamaan kauemmas rannasta. 2 muuta ottivat sellaiset leveät puiset levyt ja minulle jäi sellainen yhden polven kokoinen pieni puupala, jolla nopeasti lähdin toisten perään.  Vene täyttyi hiljalleen vedestä ja puulevytkin pysyivät kiikun kaakun  pinnalla.  Meillä oli mukana iso nippu vuodesuojia ja sellainen vanhanaikainen, iso ja musta lääkärinsalkku. Eihän ne tainneet kuivina pysyä. 
Koska kyseessä oli satama-alue, polskuttelimme tietysti myös muutaman laivan sivuitse.  Saari oli sellainen hyvin pieni kalliosaari, jossa ei ollut yhtään  mitään. Sitä sitten siinä ihmettelin, kun toiset avasivat sellaisen luukun maassa ja kertoivat, että siitä pitää laskeutua alas ja kulkea käytävää pitkin ovelle. Sen takana on valoisa tila, jossa potilaita hoidettiin.  Sanoin, että en varmasti mene, kun on varmaan joku pila, kun olen ensimmäistä päivää töissä.  Siinä sitten tuhisivat ja yksi naisista laskeutui aukkoon. Näin, että kaukana aukeni ovi ja käytävä valaistui. Hetken päästä nainen tuli juosten takaisin. Häntä jahtasi joku vieras nainen työkalu kädessään. Perässä tuli myös yksi mies. Molemmat kielsivät meitä menemästä pidemmälle.  He puhuivat vain englantia.  Yritimme kysyä heiltä englanniksi, mitä maan alla oikein tapahtuu ja onko potilaiden tarkoitus kuolla sinne. Siitä pariskunta hermostui ja jahtasi meitä rantaan. Hyppäsimme taas aiemmille menopeleillemme ja polskutimme niiden laivojen ohi rantaan.  Rannalla meitä odottivat pienet, vyötärönkorkuiset, suloiset kirahvit, jotka olivat ystävällisiä ja nuolivat käsiämme, kun nousimme vedestä.


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Merrin joulunavaus

Ajattelin tulla toivottamaan hyvää adventtia Teille Ihmiset!  Itse olen aloittanut päivän urheilulliseen tapaan ulkoilemalla.


Olen nyt tarkistanut kaikki lumeen jätetyt jäljet ja nämä ovat mielenkiintoisimmat.
Tuo palvelija tuossa yrittää väittää, että näytän tässä kuvassa pullealta. Sanoin, että sen on parempi nyt vaan olla hiljaa.....


Asiaan! Olen selvittänyt päättelemällä, että jäljet kuuluvat naapurin Gizmolle.  Se käy täällä pihalla välillä omia aikojaan. Minua se vähän karttaa, vaikka olen sille ihan kiltti.  Tiedättehän, ne koirat.  Voi niistä joskus tulla ystäviäkin. 


Sisällä päästiin palvelijan kanssa askarteluhuoneessa joulun makuun.  Sillä oli näitä kransseja, joita se on jostain kimpputorilta hommannut. Minä katsastin nämä, ja ihan kunnossa ovat.


Noihin pohjiin se on lisäillyt jotain hilpetööriä "hylättyjen koristeiden pussista". 
Minusta ainakin ihan hyvät tuli. Ainakin tuo hilpetööripuoli kiinnostaa...  


Enkelit on palvelijalle tärkeitä. Niitä se tuppaa joka paikkaan.


Ei sitten muuta, kuin hyvää alkavaa viikkoa Teille Ihmiset!!! Odotellaan nyt kaikki vaan lisää sitä joulua ja hilpetööriä.

 T: Merri

torstai 28. marraskuuta 2019

Mökin päällä mökki

Nyt on mökkiä kerrakseen! Tätä sukkamallia en ollut aiemmin kokeillut.


Tummansininen/valkoinen -pari painaa 145g.  Silmukoita on aluksi 14. Kuvio on napattu netistä löytyneestä ohjeesta, mutta muu osa sukkaa on omasta päästä.
Sukan teräosassa on silmukoita 2 x 14 ja 2 x 13. Jalan kokoon 41-42.


Musta-valko -versio hieman pienempi. Painoa 120g.  Jalan koolle 39.   Silmukoita 13/puikko alusta loppuun. Kuviota pienensin yhdellä silmukalla heti ensimmäisen silmukan kohdalla. Ei se ihmeemmin näy kuviossa.  


Molemmissa lankana 7 -veljestä. 


Kävin tuossa yhtenä päivänä Semmareiden konsertissa. Olipa taas kerrassaan hieno tapahtuma!  Tämä oli jo kolmas kerta, kun kävin Semmareita katsomassa. Nyt käynnistyi tuo 30 -vuotisjuhlakiertue.  Perinteinen kuorolaulu saa kyytiä näiden herrojen käsittelyssä. 
Suosittuja ovat, koska koko sali oli aivan täynnä. Itse sain viimeisen lipun, kun pääsy tilaisuuteen selvisi minulle niin myöhään. 



Merri osaa nauttia elämästään (tai sitten sillä on tylsää).  Aika monta tuntia vuorokaudesta menee nukkuen 😀


MUISTUTUS: Tupla-arvonnan toinen osio vielä avoin. Sukat arvotaan, kun lukijoita 50. Osallistuaksesi arvontaan, ei tarvitse olla lukija. Osallistut kommentoimalla alkuperäistä postausta, joka oli TÄÄLLÄ.