maanantai 16. marraskuuta 2026

Kiitos kannustuksesta!

Maia ja Sam poseeraavat vanhassa kesäisessä valokuvassa. Mökkimeininkiä. 


 Täällä syksy on junnannut eteen päin omalla, hitaalla painollaan, eikä kirjoitettavaakaan ole tuntunut olevan.   Eilen käytiin kuitenkin Tampereella Kädentaitomessuilla.  Oli mukava reissu, joskaan pitkä automatka mennen tullen ei ollut mieltä ylentävää. Etenkin takaisin ajellessa satoi koko ajan tihkua, maa oli märkä ja pimeä.   Tytär ajoi mennen tullen. Mukana oli myös hänen työkaverinsa. Tällä porukalla olimme messuilemassa jo toista kertaa.  Ennen ei olla oltu paikalla sunnuntai päivänä.  Ehkä kävijöitä oli vähemmän, tai sitten ei.  Runsaasti vaikutti olevan nytkin. 

HAMK -yliopiston kojulla pysähdyimme jättämään jälkemme tähän kevyehköön kesämekkoon.  Saatte arvata, mikä tupsuista on minun laittamani ;D 

Verkkomaisuus voi ennakkoajatuksesta poiketen olla hyväkin ratkaisu. Näin nimittäin yhdellä naisella sinisen, pörröisestä langasta tehdyn nk liivitunikan  sinisen paidan päällä. Se oli oikein kivan näköinen.  



Jouluhallin puolella oli Tampereen seudun ammattiopistolaisten kakkuideoita.  


Esillä oli myös useita elokuvien ja muiden esitysten inspiroimia pukuja. Tässä Siiri Tikkasen  Phantom, Oopperan kummituksesta.  Sen oopperan minäkin olen käynyt katsomassa! 
 Tällaisen puvun suunnittelu ja toteutus vaatii mielikuvitusta ja monen asian hallintaa, kokeilua, innostusta.  Voisin kuvitella, että aika hukkuu tehdessä. 


Paljon oli nähtävää. Suomessa on valtavasti kädentaitoisia ihmisiä ja yrityksiä, joista messuillakin oli varmasti vain murto-osa.  Käsityö elämäntyönä ja ansiona ei taida olla helppo laji pienyrittäjille.  Kilpailuakin on todella paljon. Pitää erottua joukosta ja saada tuotteet näkyviksi. 

Valtavasta tarjonnasta huolimatta minun mukaani lähti hyvin köykäisesti kannettavaa.  Olen useana vuonna katsellut näitä sukkaplokkeja, mutta en ole innostunut.  Nyt lähti mukaan Miisku Designin versio.  Pituus on liukuva ja ruuveilla voi kiristää pään paikoilleen.  Tuo kärjen ruuvien alla oleva sauma osoittaa kuulemma kavennusten aloittamiskohdan.  Sukan voi höyryttää, tai kostuttaakin tämän päällä.  Nuo reiät ovat siksi, että kosteus haihtuisi nopeammin. 
Illalla testailin muutamiin sukkiin tätä plokkia ja totesin, että tähän täytyy ehkä vähän harjaantua.  Eniten luotan omaan jalkaani, jos sukan koko on lähellä sitä.  Suurempien ja pienempien sukkien kohdalla on aina vähän epävarmuustekijöitä. 


Alla olevia kortteja ostin yhdestä myyntipisteestä.  Tuo hiiri vähän arvelutti, mutta sillä on kuitenkin jotain asusteita päällä ja se näyttää vähän satuisemmalta, kuin oikeat hiiret, joita Merri ja Frodo täällä saalistavat. 

Lisäksi sain juuri kuulla, että voitin myös Villa Emilian joulu -blogista joulukorttinipun!   Hieno juttu!  En ole saanut tänä vuonna tehtyä yhtään joulukorttia itse. Nyt voin päästää irti koko ajatuksesta ja mennä valmiilla korteilla.  Haluan kuitenkin ylläpitää joulukorttien lähettämisperinnettä.  Osan korteista vien ohi mennessä suoraan postilaatikoihin, osan lähetän. 

Ostoskassiin tipahti myös metrilakua ja erikoissuklaata.  Joulukahvilassa söin maailman parhaimman kristallipullan!!  Jo pelkästään sen takia kannatti istua autossa yli 400 km. 


Suurkiitokset kaikille, jotka pitivät peukkuja ja jopa varpaita pystyssä lääketenttieni avuksi!!   Teidän avullanne sain tentit läpi, kaikki 7!    Hieno juttu! Toivottavasti ette saaneet mitään niveltulehduksia, eikä peukkunne jäykistynyt tuohon asentoon.  Kommenteista päätellen osa piti niitä ihan tunti- ja päiväkausia!  Olette mahtavia tukijoita!  Nyt voin taas hengitellä rauhallisesti seuraavat 5 vuotta, ennen kuin tentit on taas uusittava. 

Tenteissä on tosiaan 7 osiota, joista ensimmäisenä on yleinen lääketeoriatentti ja sen jälkeen lääkelaskutentti.  Jos viimeksi mainitussa on yksikin virhe, on muut tentit jätettävä seuraavalle kerralle, kunnes lääketentti on suoritettu. Uusintayrityksen voi tehdä 3 päivän päästä.  Teoriaosuuksissa voi olla 1-2 väärää vastausta.   Minä olen kotihoidossa lähihoitajana.   Ammattinimike ja työpiste  määrittelevät, mitä tenttejä pitää suorittaa.  Kipu -aiheisia tenttejä oli 2, PKV (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) -tentti, 2 iäkkäiden lääkehoitoon kohdistuvaa tenttiä.   
 Tenttien jälkeen on vielä näytettävä lääkehoitoluvalliselle henkilölle mm. lääkkeiden jako dosettiin, insuliinin pisto, muisti- ja kipulaastareiden laitto, opiaattien ja huumelääkkeiden annostelu, silmätippojen laitto yms.    Todella tarkkaa on siis lääkehoidon osaamisen varmistaminen, mikä on tietysti oikein.    Samalla saa  itse päivitettyä ja varmistettua oman osaamisen.  
Mikäli näitä ei suorita 5 vuoden välein määräajassa, on meidän työpaikalla ainakin luvassa palkan alennus ja voi käydä vain lääkkeettömiä asiakaskäyntejä.  Tämä kuormittaa tietysti muuta tiimin henkilökuntaa. 

Olin niin iloinen tenttien jälkeen, että hymyilin lopun päivää 😊

Iloa ja hymyä teillekin koko loppuviikoksi! 

tiistai 10. marraskuuta 2026

Kultainen poro taas vauhdissa

 

Taas on yhdet juhlat juhlittu. Isänpäivänä kävi lähipiiri kahvittelemassa. Ruutkin tuli  jälleen kyläilemään.  Ruutin kotona on siis 2 kissaa ja kaikki eläimet touhuavat keskenään.  Meilläkin oli kiinnostavia kavereita, mutta aika huonoja leikkimään. Frodo juoksi tietysti taas alakertaan. Merri  oli suurimman osan aikaa korkealla muka nukkumassa. Ehkä oli vähän tylsää, sillä sitä kiinnosti Tyttösen leikkien lisäksi myös kuitenkin Ruut.   
Ruut työntää näköjään kuononsa joka paikkaan...   kuten joillain on tapana 🫣 Vähän joutui tilannetta hillitsemään. Merri aikansa tuijotti ja toinen tunki aina vain lähemmäs...  siinä jo tassut alkoivat nousemaan heilautukseen.  Ihan kuin tässä kuvassakin olisi vasen tassu juuri ilmassa.  Vähän sumea kuva, kun on suurennettu isommasta kokonaisuudesta.   Merrin uhittelut yleensä ovat vain uhitteluja ja menevät ilmeisen tahallisesti vähän ohi. Parempi silti koiran varoa, kuin katua.  
On kyllä niin hassu tilanne. Mitä mahtaa Ruutin  päässä liikkua...?   Merrikin omalta osaltaan aivan pöyristynyt moisesta lähentelystä, eikä tiedä mitä pitäisi tehdä.  Ainakaan ei väistetä! 


Kultainen poro sai jälleen töitä rekvisiittana.  Samaisesta Novita joulu 2025 -lehdestä löytyi toinenkin kiinnostava ohje: Hankikanto -sukat. Suunnittelija Sonja Nykänen.   Sukat on  neulottu Nallesta, jota kului 154 grammaa. Minulla oli puiset, vähän oudon kokoiset puikot, 2,75.   




Lehdessä sukat olivat sinivalkoisina.  Minä tunnustan nyt kuitenkin enemmän punaista 😜



Siinäpä vasta poroilla melkoiset sarvet!   
En ole kostuttanut sukkia ja osa silmukoista näyttää näköjään vähän epätasaisilta.  Ajattelen niiden aina tasaantuvan käytössä.  Harvoin tulee kostuteltua. 


Sukista tuli luultavasti puikkovalintani takia vähän lyhyet teräosasta.  Jatkoin kuviota takaperoisesti takaisin päin ja neuloin vielä yhden lumitähtikuvion ennen kavennuksia.  Lisäys sai suoraviivaisen pohjakuvion tekemään tuollaisen neliön mallisen laajennuksen pohjaan.  Sukat ovat suunnilleen kokoa 38. 


Huomenna on jännä päivä.  Yritän saada töissä vaadittavat lääketentit läpi. Ne on uusittava aina 5 vuoden välein. Pitäkää peukkuja!  Huomaan kyllä, jos joku ei pitänyt!  



torstai 5. marraskuuta 2026

Elämä on yhtä juhlaa?

Yhdet juhlat ohi, toiset ja kolmannet ja muut vielä nurkan takana. Syntymäpäiville lähes kaikki 60 kutsuttua saapuivat paikalle.  Ruokaa oli ihan valtavasti. Joko sitä oli liikaa, tai sitten ihmiset söivät liian vähän. Joka tapauksessa sitä päätyi vielä kotiinkin asti hirveän paljon. Osa meni pakastimeen, osa jaeltiin seuraavana päivänä lähipiirille . Ruut kävi tuolloin myös kylässä pitkästä aikaa. Se ei kyllä syönyt muiden mukana, mutta pääsi nauttimaan rapsutuksista.  Kissat tietysti kiinnostivat, kun niitä on kotonakin, mutta Merri piti arvoisensa turvavälin samassa huoneessa ja Frodo päätti poistua alakertaan.  


Jostain kumman syystä tuli useita autoaiheisia onnittelukortteja.   Alla oleva lahja on canvas -taulu, jossa mieheni auto ilta-auringossa joen rannalla kuvattuna. 


Toinen autotaulu on äitini maalama, valokuvasta mallattu.  Äiti on ollut useamman vuoden posliininmaalauskurssilla kansalaisopistolla ja tämä on laatalle maalattu.  Äiti on maalannut muitakin tauluja lahjoiksi. Mukeja myös. 


Kissoille juhlapäivä oli varmasti outo, kun kukaan ei tullut kotiin nukkumaanmenoaikaan, eikä iltapala ilmestynyt kuin se kuuluisa Manun illallinen.  Keskellä yötä sitten porukka alkoi kantaa jäljelle jääneitä ruokia ja tavaroita sisälle.   Melko outoa touhua, tuumasi Merri. 

Onneksi tilanne on taas päästy korvaamaan ja hyvittelemään.  Pihalla on kissoilla ollut puuhaa kytätessä naapureiden pihoille. Hyvällä onnella saattaa naapurin kissa pällistellä aidan toiselta puolelta takaisin. Silloin onkin täysi meno päällä!  
 
Hiiriä, pääasiassa päästäisiä on tullut saaliiksi tänä syksynä useita. Frodokin on saanut muutaman. Merri oli niin onnessaan, että söi ensimmäiset, mutta nyttemmin on jättänyt syömättä. Päästäiset maistuvat huhun mukaan kamalilta. En ole kyllä itse maistanut. 


Pian on isänpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulu. Siellä välissä vielä Tampereen Kässämessupäivä.  Sinne olisi suunnitelmissa mennä silloin sunnuntaina.  Vähän kyllä arveluttaa tuo pitkä ajomatka ja runsas kävely paikan päällä.  Nilkka on alkanut yllättävän hyvin parantua, mutta kuinka paljon se kestää rasitusta, on vielä kyseenalaista. 

 Muitakin päiviä on, mutta ei nyt kaikki muistu mieleen. Mennään päivä kerrallaan.  
Iloisia ajatuksia päivääsi! 
 

torstai 29. lokakuuta 2026

Rudolf

 Pari viikkoa sitten mökillä oli vielä näin kaunista, joskin syksyistä. Ilma oli aurintonpaisteesta huolimatta koleaa ja kosteaa.  Mökki on nyt laitettu talviteloille. Mikään ei tietysti estä menemästä milloin vain mökkeilemään, jos siltä tuntuu, etenkin, kun lunta ei vielä ole tullut.  


Pelargoniat kukkivat vielä täyttä häkää ja nuppujakin on runsaasti. Sääli, kun kukaan ei ole näkemässä. Pitkä, pimeä talvi tulee taas.  Luulen, että aloitan kevään odotuksen nyt!  



Koko syksy on ollut hankalaa aikaa voinnin puolesta.  Olen ollut pitkällä sairaslomalla uupumuksen takia (taas!).   Juuri kun pääsin vähän töihin kiinni, niin kompuroin puuliiteristä tullessa ja nilkasta menivät  nivelsiteet.   Jumittaminen on siis jatkunut.  Yritin aiemmin pakottaa itseni lenkille silloin tällöin. Nyt, kun jalka ei ole kunnossa, niin lenkille lähtö on ollut mielessä monet kerrat.  Ulkoilu on jäänyt vähiin ja raitista ilmaa on ikävä.  Kyllähän kissojen kanssa voi patsastella pihalla milloin haluaa ;D   

Onhan ollut aikaa neuloa...  



Jouluisia ajatuksia on mielessä pyörinyt, kun syntyi  jälleen jouluaiheiset sukat.  Minulla on iso kasa mallilehtiä, joita harvoin tulee selailtua.  Olen ottanut  joihinkin aiheisiin liittyviä lehtiä eri kasaan.  Jouluaiheisista lehdistä on helppo selailla, jos jouluttaa.  Alla olevasta 2025 -vuoden lehdestä löytyi tämä malli. 


Minna Metsäsen suunnittelemat Rudolf -sukat 7 -veikasta. Käytin 3,5 numeron puikkoja. Lankaa meni 181 grammaa. Sukat ovat kokoa 40-42.  Lehdessä on  ohje lasten ja aikuisten kokoihin, sekä lasten ja aikuisten  villapaitaan. 


Pieniä värimuutoksia tein niiden lankojen mukaisesti, mitä kotoa löytyi.  Lisäksi vähän rekvisiittaa kuvaukseen... kultainen poro. En tiedä, mistä se on meille tullut. Se on aika söpö. 
Muutama päivä sitten Tyttö oli meillä hoidossa ja kävimme kävelyllä tuossa ihan lähimetsikössä.  Siellä oli 4 kaurista! En ole koskaan ennen nähnyt niitä täällä, vaikka naapureista jotkut ovatkin nähneet. Olipa erikoista.  Tyttö oli kaiken lisäksi käynyt äskettäin Korkeasaaressa ja nyt oli näin lähellä noin isoja eläimiä vapaana. Jännittävää! 


Tänään mies ilmestyi töistä tällaisen kukkakimpun kanssa.  Kukat eivät olleet minulle, mutta sain  laittaa ne maljakkoon ;) 


Viikonloppuna juhlitaan Repolaisen upean kortin mukaisia kemuja.  Kortissa "aidot autot ja kissat" ;)  Kiitos jälleen personoidusta kortista Repolainen 😍


Nyt mennään siis 60 mittarissa ja 100 lasissa! 

lauantai 24. lokakuuta 2026

Frodo 5v

 TERRRVE!  Minullapa on tänään synttärit!  5 vuotta!  Se alkaa olla jo aikuisen kissan ikä.  Melkein kuin Merrin, mutta se menee koko ajan karkuun.  Minua pidetään Merrin takia ihan naperona.  "Mitä pikkupoika", tai " vähäpoika", tai pikku veijari".  Mikä ihmeen PIKKU??  Kysyn vaan??!  Olen suuri ja pelottavan kuuloinen, mistä viimeksi mainittu on kaikkien tiedossa.  Osaan pitää ison kissaeläimen ääniä!  Siinähän kuulevat kuka on kuka! 


Tämä on minun paikkani kiipeilypuussa. Merri ei koskaan torku tässä riippuvassa osassa. Se on tuossa alempana, tai sitten ihan ylhäällä.  Välillä, vaikka tykkään eniten tästä omasta paikasta, nappaan Merriltä sen paikan...  Merri väistää aina, vaikka se yrittää murista vastalauseeksi.  


Joskus tässä paikassa tapahtuu kummallisia asioita...   


...ihan kuin täällä alla olisi jotain.  No palvelijathan ne siellä yrittävät yllättää minut rapsuttamalla tuolta alta.  Minä tietysti yritän napata sen rapsuttelijan kynsiini, mutta melkein aina se on liian nopea.  Muutaman kerran olen kyllä onnistunut...   



Sylissä en halua olla, vaikka salaa tykkäänkin siitä.   Tässä korissa voitte kyllä kannella minua pitkin ja poikin. Voin jäädä syliinkin, jos saan olla tässä korissa. Tämä toimii myös hissinä, jos pääsen korkeuksiin.  Sitä en voi sietää, jos Merri pääsee kaapin päälle! Silloin olen kuin kissa pistoksissa ja pyörin ympäriinsä lattialla maukuen. 


Merri on aina ollut idolini, vaikka se on halunnutkin pysyä enemmän omissa oloissaan.  Meidän harrasteet eivät aina sovi yksiin.   Yksi asia meitä yhdistää, nimittäin naapureiden aidan vieressä kyttääminen!  Ei tietenkään samassa kohdassa, muutama metri pitää ainakin olla väliä. Voidaan jakautua myös kyttäämään useampaa eri aitaa.   


Nykyään me ollaan jo ihan saman kokoisia!   Tässä on yksi harvinaisista yhteiskuvistamme näin lähekkäin.   


Kiva, kun tulitte synttäreilleni!   Syökää  kanaa ja herkkunaksuja! Minä tarjoan! 
Terveisin Frodo, aivan kuin aikuinen, mutta mieleltään penikka. 

lauantai 17. lokakuuta 2026

Karkkikeppi -sukat

 Edelleen aiemman joululehden tunnelmissa ollaan. 



Mia Sumellin Karkkikeppi -sukat, joita piparmintunraikkaiksikin lehdessä mainostetaan.  Lanka on 7 Veikkaa, puikot kokoa 3,5, kulutus 242 grammaa.   Kaikki löytyivät jo valmiiksi.  Ensin luulin tuota vihreää mustaksi, kun lehden kuvasta muka niin katsoin.  Aloin ihmetellä, miksi joulusukissa on mustaa, kunnes tajusin, että arviointivirhe meikäläiseltä ;)  
Nämä sukat ovat paksummasta langasta, kuin ne edellilset ja valmistuivat siksi paljon nopeammin. Tosin tuo poikkiraita oli aika puuduttavaa neuloa.  Sukat ovat kokoa 38-39. 


Takaosan pystyraitainen kiilaosa on hauska yksityiskohta muuten vinoraitaisissa sukissa. 


Kävin kiertelemässä kirpputoreilla. Yht´äkkiä näin hyllyssä tutun nallen!  Lapsena meillä oli ilmeisesti äidin lapsuudesta jääneet nallet, iso musta ja ruskea vähän pienempi.  Ne oli täytetty sahajauhoilla. Niitä piti käsitellä varovasti, että ei tulisi reikiä. Kädet ja jalat pyörivät nivelissään ympäri.  Pinta tuntui jännän kovalta täytteen takia.  Lopulta nallet säilytettiin ullakolla, enkä tiedä, mihin ne viimeiseksi päätyivät, varmaan hävitykseen. 
Hämmästyin todella, kun näin samanlaisen nallen kirpparilla. Onko näitä vielä olemassa muualla kuin museoissa??!!  Jäi hintakin katsomatta muulta hämmästykseltä. Piti napata kuva muistoksi. 

Netissä kerrotaan kyseisten lelujen olevan peräisin jostain 1900 -luvun alulta.  No ei meidän äitikään silloin ole syntynyt, eli jostain saanut varmaan perintönallen hänkin.  Sahajauhonallen sanotaan olevan esikuva itselleen Nalle Puhille!   Tuo nallehan on tosiaan saman mallinen, kuin sahajauhonalle.  


Eipä tule nyt kissankuvia!  Hämmästyitkö?  ;D    Seuraavaksi sitten synttäripäivitys. En kerro kenen. 

Hyvää viikonlopun keskimmäistä päivää! 

keskiviikko 14. lokakuuta 2026

Sekalaista seurakuntaa

 Mikähän siinä on, että kissoja aina kiinnostavat kaikenlaiset laukut?  Mökille lähtiessä katoavat aina kuin olemattomiin, mutta muuten ollaan kyllä valmiita pakkautumaan mukaan kassiin.  


Monta kuvaa on jäänyt hautumaan ja melkein unohtunut.  Saattaa olla joku näistä jo toistamiseen, mutta ei haitanne ketään. 
Alla olevan tyynyompeluksen kanssa olen niin myöhässä, että tyynykin päätyi jo mökille.  Keittiön tuolien päälystämisestä jäi aikoinaan epämääräisiä tilkkuja. Leikkasin niistä, ja farkuista palasia, jotka ompelin yhteen. Tyynyn kummallekin puolelle tuli 12 palasta.  Vetoketjukätköni alkaa hiipua sopivan pituisten ja väristen ketjujen osalta.  Yksi vaaleanpunainen soveltui tähän tyynyyn. 


Unna lapinkoira kävi kylässä. Intoa riittää, mutta osaa rauhoittuakin, kun sopiva paikka löytyy.  


Olen ollut huono lenkkeilijä. Arttu on liikuttanut minua silloin tällöin, kuten minäkin sitä. Se on hauskaa seuraa, kun se jaksaa pienestä koostaan huolimatta kävellä ihan reippaan lenkin, mutta vauhti ei päätä huimaa, kun pitää haistella kaikki uudet paikat. Yritänkin käydä sen kanssa sellaisissa paikoissa, joihin äiti ei lähde.  Tälle reitille Arttu ei kuulemma äidin kanssa ole suostunut edes lähtemään.  Meille se on ollut ihan vakioreittiä.  


Arttu kohtaa tosi usein kotinsa lähistöllä näitä ruokarobotteja.  Hauskoja tilanteita on ollut. Nyt minäkin pääsin todistamaan yhtä niistä.  Ihan tuttuja olivat kai toisilleen, koska eivät pysähtyneet juttelemaan :) 


Pyysin tuttavaa vuosia sitten tuomaan vironvillaa reissultaan tuliaisiksi. Sain 3 kiekkoa tällaista. Ei ole lankaa, vaan hahtuvaa.  En ole osannut tehdä näistä oikein mitään. On aika haperoa ainakin yksiltään käsiteltäväksi. Olisiko vinkkejä?


Yhdelle kiekolle olen keksinyt käyttöä pannunalusena. 


En toki sellaisenaan, vaan pienille kerille pyöriteltynä. Olen ommellut pallerot kiinni toisiinsa vahvemmalla langalla.  Tein 2 jo vuosia sitten. Palleroita jäi, mutta halusin nähdä, kestääkö tuollainen pannunalusta mitään, vai purkautuuko. Hyvin on kestänyt. Nyt tein vielä yhden alustan jäljelle jääneistä punaisista hahtuvista.  Noita toisia värejä ei oikein huvittaisi tällaiseen käyttää. Punainen sopii hyvin vaikka joulukattaukseen.  Jonkinlaista lankaahan tämäkin on, joten laitan langankulutukseen 144 grammaa. 


Mikäli kiinnostuit pipareista, niin ohje tulee tässä: 

SOKERILEIVÄT:
250g margariinia
1,5dl sokeria
1,5tl leivinjauhetta
1tl vanilliinisokeria
5dl vehnäjauhoja

Pyöritä taikinasta palloja, kasta sokeriin ja paista 12-15 minuuttia 200 asteessa. 


Alla olevan kuvan olen napannut netistä todistusaineistoksi.  Olen joskus kysellyt ihmisiltä, muistavatko he pallomaisen Peikkojäätelön lapsuudesta. Ei kukaan muista.   Minulla oli pitkään vielä lelulootassakin tuo muovinen pallo.  Jäätelön makua en muista, mutta hyvää se oli!   




Tänään kävin pitkän paussin jälkeen kampaajalla!  Viimeksi kävin helmikuun puolivälissä ja silloin laitettiin permanentti. Uskomatonta, miten kiharaa on edelleenkin. Kuvassa ei ole tehty mitään muuta, kuin annettu hiusten kuivaa. Minulla ei myöskään ole luonnonkiharaa hiusta.  Hiukset ovat olleet sen verran pitkät, että olen saanut ne ponnarille. En ole yhtään ahkera laittelemaan hiuksia, vaan enemmänkin aina helpoimman kautta.   Tällä kerralla kampaaja laittoi minulle vaaleita raitoja ja leikkeli pahimmat latvat pois.  Kuivaa on vieläkin. Vaaleat raidat ja permanentti eivät ole pitemmän päälle hyvä yhdistelmä.   Kumpikin lähtee pois vain kasvamalla ja latvat kuivuvat. 
Palaan taas lempiajatukseeni, että jos olisin faarao, niin ottaisin päivittäin öljykylpyjä. Iho olisi pehmeää kuin vauvalla.  Hiusasia ei välttämättä olisi nykyistä parempi.  Faaraoilla ei ehkä ollut hiuksia, vaan peruukki tai sitten se päähine, joka peitti koko pään?   No, eipä olisi mitään hiusongelmiakaan 😂



Vähän on ollut sellaiset fiilikset, että umpihangessa kahlataan, vaikka ei ole sitä luntakaan.   Nyt kun näihin sanontoihin päästiin, niin jatketaan sitten sillä ajatuksella, että tuleen ei saa jäädä makaamaan, sillä jokainen päivä on uusi mahdollisuus! Olkoon se sitä myös Sinulle!