Farkku & virkkaus

Nekku -täti on enempi sellaisia virkkausihmisiä, ja koko ajan syntyy erilaisia kokeiluja, varsin kehittyneitäkin.  Välillä hän on kokeillut erilaisia tekniikoita virkkaamalla lappuja.  Kokeiluilla ei oikein ole ollut tarkoitusta muuten, kuin lappuina.  Minä pyörittelin paria lappua käsissäni ja ehdottelin kaikenlaista.  Lopputulos oli, että laput päätyivät minun ideariiheni käyttöön.  

Farkkua kehiin taas!   Leikkasin farkusta tuon kirjavan lapun kokoisia palasia ja ompelin ne kassiksi.   Farkkujen irrotettuja taskuja minulla löytyy myös vaikka kuinka paljon aiempien projektien jäljiltä.   

Kassiin ompelin "silkkisen" vuorin.  

Toiselle puolelle ompelin toisestakin virkkauskokeilusta taskun.  Se jäi hieman löysäksi yläosastaan. Mietin, millaisen napin tms. laittaisin  kiinnikkeeksi.  Lokeroita pengatessa löytyi Stanstalta saatu papukaijalukko. Tein sille oman kiinnikkeensä. Lukon saa nyt kiinnitettyä helposti virkattuun pintaan. 

Vanhoista repuista ja kasseista raksittuja lenkkejä ja muita osia voi myös hyödyntää.   Olkahihna on koknaisuudessaan vanhasta laukusta.  Ainoa, minkä muuttaisin, ovat nuo lenkkien kiinnikenauhat, jotka ovat ihan väärän väriset.  

Sellainen kassi siitä sitten syntyi ja virkatut laput päätyivät hyötykäyttöön, kuin myös jätefarkkuakin. 

Nyt alkaa uusi viikko, Euroviisuviikko!   Ensimmäinen viisukatsomo meillä avautuu tänään, jolloin Suomikin on mukana semifinaalissa.  Kannustan tietysti Peteä ja Lindaa, mutta katson viisuja silti kokonaisuutena.  Minulla on paljon viisuja menneiltä viisuvuosilta soittolistallani.  Viime vuoden voittokappalekin oli vaan niin upea! 

Viisuilla on varmasti kannattajansa, kuin myös se osa porukasta, joka ei missään tapauksessa katso niitä.  Sääntömuutokset eivät edelleenkään olleet kovin kattavia, joten outojakin yllätyksiä voi olla tiedossa.  Muutama maa (aivan liian harva mielestäni) on jättäytynyt kokonaan pois tänä vuonna  poliittisista syistä, jotka eivät näyttäneet siitä huolimatta ratkenneen mihinkään suuntaan. 

Odotan silti mielenkiinnolla tulevia esityksiä ja valintoja. 

Mukavaa iltaa kaikille, viisuilla tai ilman. 

Helgat, Heddat, Kedot ja Maiat

 Maian päivät sujuvat rauhallisissa merkeissä. Se viihtyy ihmisten läheisyydessä, mutta myös itsekseen.   Sillä on melkein yhtä hyvä ruokahalu, kuin Merrillä.   Tässä se tulee tarkastamaan, josko  minun aamupalassani olisi jotain sillekin.  Pöydälle ei tietenkään kissoja huolita, mutta yksi söpö kuva on kai luvallinen 😍  

Ruokapöytä ja tiskipöytä  ovat kissoille kiellettyä aluetta. Kissa on kuitenkin aina kissa ja välillä näkee, miten joku kissa muina kissoina hipsii pöydän yli esim. juoksukisan tiimellyksessä.  Nähdessään ihmisen ilmehtimisen, tulee kiireellinen katoaminen pöydältä. Tietävät siis hyvinkin tarkkaan, että nyt tuli ylilyönti 😂

Lankajengissä oli tarjouksessa Irkun (Irene Pöytäsaari/ Sairaasti sukkaa) sukkamalleja tyyliin osta 3 maksa 2.  Tartuin tarjoukseen. 

Alkajaisiksi tein Helga -kotisukat.  Niissä käytin 7 veljestä -lankaa, jota kului 77 grammaa.  Sukat ovat kokoa 38.  Tykkään etenkin tuosta resorista, jollaiseen en ollut aiemmin törmännyt.  Tein kärkikavennukset tiheämmin, kun sukasta meinasi tullaan jalkaani liian pitkät. 

Maia rakastaa olla putkessa. Omasta mielestään se  on rauhoittumassa, mutta Frodon mielestä se on siellä odottamassa leikkikaveria piiloleikkeihin.  Tästä seuraa aina kova rähinä, kun Frodo kyttää, valehyökkää, Maia reagoi.  Maia ei kuitenkaan tule putkesta pois. Se osaa kyllä näyttää pojille kaapin paikan! 

Hedda -sukat ovat äskeisten lankojen käännetty väritoisinto, lisänä vihreä. Nämä ovat taas omaa päähänpistoani, eli eivät vastaa ohjeen värejä.  Lankaa kului sama määrä, 77 grammaa.  Sukan koko on myös sama, 38. 

Maia nauttii ulkoilusta. Se testasi mm. uudet tuolinpääliseni, jättäen jälkeensä "muutaman" karvan.   Äsken laskin ulos Merrin ja Frodon. Nyt Maia on saamassa hermoromahdusta ulko-ovella, kun en laskenut sitä vielä ulos...    nyt on siis pidettävä kirjoitustauko.....   

Maian lempipaikkoja ulkona ovat myös kukkapenkki, tyhjät kukkaruukut ja kukkapata.   

Kolmas nilkkasukkapari on  Keto -sukat. Ne on neulottu Nallesta, jota kului 75 grammaa. Koko jälleen 38.  Jostain syystä ohjeeseen ei tulostunut kuvaa, kuten muihin.    Näkyihän se tietysti Lankajengin sivulla.   Kukkiin voisi jälkikäteen pistellä väriä. Minulle tuli tosi vahva muisto mummoni kangaspuissa kutomista pellavaisista pöytäliinoista. Niissä oli samantapainen kuvio. Siksi halusin jättää sukat ilman väriläiskiä. 

Ollakseen sisäkissana enimmäkseen asustellut tyttökisuli, on Maia erityisen innokas ulkoilija ja utelias tutkija. Tässä ollaan puuhommissa. 

Työt on taas vapaiden jälkeen aloitettu täydellä teholla.  Kipeä nilkkani ilmeisesti vain paheksuu liiallista vapaata ja oli eilen iltavuorossa ihan kuosissaan.  Täytyy vaan toivoa, että se jatkaa samaan malliin ja lopettaa vihoittelunsa kokonaan. 

Ai hitsi! Pakko kertoa viime öisestä unestani 😂  Kävin testaamassa auton tankkaamista  jätteillä.  Oli kehitetty uusi tankkausasema, jossa jokainen sai tuoda kaikenlaisia jätteitä mukanaan ja työntää ne automaatin nieluihin. Vastaavasti laite antoi bensaa tankkiin. Keksintö oli niin uusi, että jokainen jonottaja sai kokeilumielessä tankata vain 10 litraa.   Minulle meinasi tulla ongelma, kun en ollut varautunut riittävän suureen roskien, jätteen, pahvien yms. määrään. Onneksi paikalla oli yleisvarasto, josta sai ottaa tarvitsemansa.  Jokainen joutui itse syöttämään jätteet  liukuhihnalla kulkeviin nieluihin, joita oli useampia, eri kokoisina.      Milloinkahan kehitys kehittyy näin pitkälle?? Ehkä siihen ei mene enää kovin kauaa 😂

Pilvihöttöä järvessä

 Pari yötä mökillä ennen työrupeamaan ryhtymistä rauhoittaa mieltä.   Kaksi ystävää kävi kylässä ja oli ratevaa.  Menin jo edellisenä päivänä vähän lämmittämään mökkiä.  Ei olllut taas yhtään naapuria lähimaillakaan.  Kummallakin puolella on kyllä naapureiden mökit melko lähellä, mutta usein käy niin, että ketään ei ole missään.  Tämä   antaa minulle luvan soittaa huilua mökissä 😜 Minusta tuntuu aina, että soitto kuuluu myös jonkin verran mökin ulkopuolelle. Siksi soitan vain silloin, kun ei ole naapureita paikalla. 

Aamulla herätyksen jälkeen ulkohuussin kautta rantaan ihailemaan järvimaisemaa ja hengittelemään raikasta ilmaa. Pilvet näyttävät pudonneen järveen. 

Vesipumppua ei vielä ole talven jälkeen laitettu paikoilleen, joten kannoin saunavesiä ämpäreillä. Kevyttä kannettavaa, kun ämpäri on puolillaan pilvihöttöä!  Vesi on taas niin matalalla, että veden koukkaaminen ämpäriin oli aikamoista taiteilua. Laituriakaan ei vielä ole. Saa nähdä laittaako sen joku tänä vuonna.  Se on niin painava, että ei sitä yksi, eikä kaksi ihmistäkään saa millään paikoilleen.  Vanhakin se on. Olen miettinyt jo monta vuotta, että vieläkö se kestää kasassa 😂 Ilman laituriakin pärjää, jos se tykkää lepuuttaa itseään varvikossa veden sijaan. 

Sinivuokot kukkivat.  

Vein muutaman kukkataimen mökille ja istutin ruukkuihin.  Niistä tulee mukavan kesäinen olo, kun puiden lehdetkään eivät  vielä kovin paljon viherrä. 

Ei ehkä kovin kestäviä valintoja, mutta kaupassa ei ollut oikein vaihtoehtoja. 

Näitähän minä menin oikeastaan ostamaan, puoli-ilmaisia belargonioita. Niitä löytyi löytönurkkauksesta eurolla kipale.  Aika surkeilta näyttävät, mutta tiedän niiden pääsevän loistoonsa kesän mittaan. En haluaisi tehdä mitään isoja satsauksia mökin kukkiin.   Niitä ei kuitenkaan ole jatkuvasti kukaan kastelemassa.  

Edellisestä mökkireisusta oli sen verran aikaa, että olin unohtanut, mikä käsityö minulla on meneillään. 

Pienet säärystimet jämälangoista. Tuo puhtaan valkoinen oli näköjään loppunut kesken. Näistä oli kai aluksi tulossa sukat, mutta venyivätkin säärystimiksi.  Silmukoita kolmosen  puikoilla 12/ puikko.  Venyttäen tuosta haitarineuloksesta tulee puolet pitempi.  Pienet virkatut kukat kevensivät vähän tuota värieroavaisuutta. Langankulutus 37g.

Minulta kysytään usein, eikö minua pelota yksin mökillä. No vähän pelottaa, mutta ei haittaa. Viime aikoina ollaan kotona katsottu sarjaa nimeltä From (jos et ole sitä nähnyt, niin et ymmärrä seuraavasta höpinästä mitään 🫣).  Täytyy sanoa, että nyt pelotti mökillä vähän enemmän 😁  Mietin, koska niitä otuksia alkaa tulla sieltä pimeästä metsästä, valokiilojen ulkopuolelta, kun kävin iltamyöhään vessassa.   Ne eivät osaa juosta, vain kävellä.  Sekin oli silti hankala juttu, koska minulla on nilkka tosi kipeä, enkä itsekään olisi pystynyt juoksemaan takaisin sisälle. Se nyt olisi vielä puuttunut, että olisin kompastunut ja lentänyt rähmälleni siinä paniikissa.   Minulla ei ollut laittaa oven sisäpuolelle talismaaniakaan estämään sisään tunkeutumista, mutta onneksi kukaan ei käynyt koputtelemassa ovelle.   Voi hyvänen aika, miten mielikuvitusta onkin vaikea pitää kurissa 😂  Onneksi mennään koko ajan valoisampaan suuntaan ja kohta sitä pimeää ei tule enää ollenkaan.   

Mukavaa päivänjatkoa taas toivottelen! (Huom: ei yhtään kissakuvaa! 😻)

Puhkun ja puhallan

 Kävin vapun alla Turussa huiluostoksilla.  Matkalla oli taas tämä iki-ihana kahvila/myymälä Kasvihuoneilmiö. Kannattaa ilman muuta mennä, jos liikkuu tuolla päin.  

Olisi ihana kuskata sieltä kotiin esim. näitä peuroja. Mökin pihalla, metsämaastossa, ne olisivat aivan ihastuttavia!  Karitsat, possut, lehmät, kaikki!  Pihalle kukkapenkin lähistölle!  😍Vain toinen meistä ihastui näihin, joten emme ostaneet näitä.  Pikkuostoja kuitenkin tein, äitienpäivää ajatellen...   

Törmäsin aivan sattumalta isoisoisovanhempiini!   En tiennytkään heidän asustelevan nykyään tuolla.   Hyvin säilyneitä, varmaan hyvä ilmanala tuolla kasvihuoneessa. Ehkä vähän pölyä olisi voinut hartioilta pyyhkäistä. 

Tässä odotellaan soittajaa...  "Saa soittaa" lukee tuossa soittimessa. Oikealla oleva nuotisto taitaa olla sopivampaa askartelijoiden käsiin. 

Voi miten veikeät kaverukset hauskassa kuljetuskärryssään olivat tulleet kahvilaan. Luvan kanssa nappasin kuvan.  Kissoilla oli lisäksi valjaat ja olivat kiinni kopassaan.  Ennen kuljetettiin lapsia rattaissa, nyt kissoja 😂  Onhan nämä kätevät, jos pitää jonnekin mennä, eikä jaksa kahta kuljetuskoppaa kanniskella.  Eläinkaupasta kuulemma voi näitä kärrejä ostaa.   Merri varmaan saisi kohtauksen, jos sen laittaisi Frodon kanssa samaan. 

Pakko laittaa tämäkin otos, kun tuli niin hyvä kuva meikäläisestä/meikäläisistä. 

Reisun päätarkoitus oli mennä Soitin Laineelle, josta olen ostanut jo 3 huilua vuosikymmenten varrella.  Palvelu on ollut aina hyvää ja on ollut miellyttävä asioida. Miksi sitten ostaa uusi huilu, jos vanhakin toimii....? Vastaus: No miksi sitten ei?? 😁

Alla olevista vaihtoehdoista valitsin tuon ylimmäisen. Alimmainen on samanlainen Miyazawa, kuin vanha soittimeni. Ylimmäinen on tästä vähän edistyneempi. Siinä on mm. tuo H-jalka, joka näkyy katsojalle oikeassa laidassa olevana lisäläppänä.  Soitin on siksi vähän pitempi ja siinä on aavistuksen syvempi ääni.  H-jalan ansiosta huilusta saa huilun normaalin alimman äänen alle vielä yhden äänen alaspäin, eli h äänen.  Huilun ääniala on normaalisti c1- c4.

Tämä on suuri ilonaihe minulle ❤️ 

Karvavuori olla pittää (vertaa karvanopat autossa 😂).

3 viimeistä huiluani ovat kaikki ollee merkiltään Miyazawa. 

Tekniset tiedot:

*hopeoitu runko

`*juotetut ääniaukot

*kokohopeinen MX -2 suukappale (huulilevy 958-hopeaa, piippu 990)

*E-mekanismi

*ulosvedetty koneiso

*H-jalka

*normaalit kalannahkatyynyt (😜)

*partial Brögger -mekanismi

Ei ollut kauhean kiva mennä testailemaan huilua, kun olin just ollut kipeä ja pari viikkoa soittamatta.   Muutenkaan en vielä ollut ihan täysissä voimissa.  Selkeä valinta oli kuitenkin tämä kotiin lähtenyt huilu.   Se on nyt testattu vappuaamun soitossa, kun kollega soitti piccoloa.   Sormeni eivät ole tottuneet vielä noihin avoimiin aukkoihin. Kaksi niistä onkin nyt peitettynä metallisilla tulpilla.  Kaikkiin aukkoihin voi laittaa tulpat, mutta haluaisin uskoa, että harjoittelulla rei´istä tulee sellaiset, että en enää edes ajattele niitä.  Äänethän eivät siis tule kunnolla, jos rei´istä fuskaa ilmaa. Sormien pitää osua juuri oikeille kohdille. 

Vappumarssilla soitin piccoloa. Se on siitä hauska vempain, että mahtuu vaikka pieneen käsilaukun kokoiseen nuottilaukkuun, jos välillä haluaa käväistä kahvilla 😊

Ihana lämpö on vihdoin saapunut!  Olenkin hytissyt jo päiväkausia kylmissäni. Ehkä nyt alkaa hiljalleen luut ja ytimetkin sulamaan.   

Ja nyt ollaan siis toukokuussa! Sehän tarkoittaa sitä, että pian tulee Euroviisut, joita vuoden verran ollaankin jo odoteltu 😍

Hyvää viikonloppua juuri Sinulle! 

Lelujen kanssa touhuamista

 Monet kasaavat palapelejä ja se onkin varmasti  mukavaa ajanvietettä. Minä en ole vuosiin kasannut yhtään, enkä uskonut kasaavani vieläkään.  Siivosin aiemmin yläkerrassa ja sieltä löytyi kaikenlaisia pelejä.  En silloin edes ajatellut, että niissä voisi olla jotain vikaa. 

Viime viikkoina olen vihdoinkin saanut tyhjennettyä kaikki lelulaatikot (niitä oli muuten todella monta..🫣) tallin yläkerrasta.  Olen  hiljalleen käynyt ne läpi. Osan olen laittanut suoraan roskiin.  Loput olen puhdistanut ja laittanut joko tytön lelulaatikkoon, tai kierrätyskassiin.  Tallissa oli myös iso laatikko palapelejä ja muita pelejä.  Osa oli mielestäni menossa kierrätykseen, mutta en halunnut viedä sinne mitään, mistä en tiennyt, että kaikki palat ovat tallella.  Eihän siihen auttanut muu, kuin alkaa kasaamaan. Niin monta palapeliä ja kaikista puuttui 1 tai 2 palaa 😒 Välillä jonkun toisen palapelin seasta löytyi toisen pelin puuttuva palanen. Ei näistä silti jäänyt, kuin pari toimivaa peliä, jotka säästin kotiin.  Hirveältä tuntuu laittaa roskiin noin kivoja palapelejä.  Näitä tehdessä heräsi epäluulo niihin yläkerran palapeleihinkin ja testasin niitäkin. Eiväthän nekään olleet kokonaisia.    Oli laatikossa muutama oikein hyväkin palapeli, jotka olivat ihan kokonaisina, pahvin päällä.  

Tuo puun näköinen orava-peli on rasittavan muotoinen säilytettäväksi, mutta löysin sille kuitenkin paikan kaapista.  Sitä voi pelata pienikin pelaaja, on helppoa ja hauskaa pompotella pieniä kuulia.   Säännöistä en kyllä tiedä, mutta ehkä ne löytyvät tarvittaessa vaikka netistä. 

Hirveä homma oli palapelien kasaaminen, kuten kuvasta näkyy. Perunalastujen voimalla se kuitenkin onnistui. 

TYKKÄÄN SUSTA TOSI PALJON!   Hehee....  näitä äänteleviä leluja on vaikka kuinka. Kaikkiin ei varmaankaan tarvitse laittaa pattereita 😂 Mikähän se tämäkin emolelu mahtaa olla. Sen masussa on pieni öttiäinen. 

Olinkin jo ihmetellyt, missä meidän kaikki Barbi -nuket ovat.  Ne veivät yllättävän vähän tilaa yhden ison laatikon pohjalla.   Kaikki pesulle, hiusten käsittelyyn ja kuivumaan 😜  Nuken vaatteitakin löytyi, isoja ja pieniä.  Poneja löytyi lisää ja niille jopa soiva lavan muotoinen laukku. 

Vaikka vein kierrätyskeskukseen kassitolkulla tavaraa, jäi sitä vielä kotiinkin aivan liikaa.  Kävin läpi jääneet lelut ja lajittelin ne laatikoihin: pehmot, ponit (tuo vaaleanpunainen laukku on ponien lava), nuket...

...Duplot ovat olleet käytössä, mutta ehkä legotkin jo menisivät. 

Meillä on olohuoneen perällä seinän levyinen liukuovikaapisto.  Kahteen olen saanut mahtumaan lelut. Paitsi kirjat ovat vielä näkösällä toisessa hyllykössä 🫣 Niistäkin olen vienyt paljon kierrätykseen. 

Frodo esittelee ylähyllyltä löytyviä leluja:  pieniä ja isoja autoja, lääkärin laukku, tarkastuksesta selvinneet palapelit. 

Yksi korjauskin piti tehdä ompelukoneella.  Nuken hoitopöydän yksi osa oli hapertunut tuon osan sisältä niin pahaksi, että en kehtaisi viedä sitä edes kierrätykseen. Ompelin uuden sisäkankaan. 

En vielä tiedä, mihin suuntaan tämä on menossa... ehkä kierrätykseen. On aika iso säilytellä. 

Kiitos kaikista flunssanparannustoivotuksista ❤️  Paranemisia myös teille, jotka vielä podette!    Miten nuhakin voi olla nykyään niin inhottava? Ennen nokka vuosi vähän väliä, enkä muista yhtään sellaista nuhaa että silmätkin vuotaisivat ihan solkenaan päivätolkulla.  Mietin myös sitä, miten äkkiä sitä ihminen turhaantuu olotilaansa. Flunssa on kuitenkin ohimenevä juttu.  Moni muu sairaus oireineen on jatkuvasti läsnä. 

Sisulla olen pistellyt 6 -säikeisen langallisen  (1 lanka =6 säiettä=3 langallista) joka päivä (paitsi en eilen).  Silmät vuosi ihan kamalasti nuhan takia, mutta kiukuspäissäni päätin, että aika on saatava kulumaan muutenkin, kuin silmiä ja nenää pyyhkimällä.    Lohduttauduin sillä, että en minä noita ruutuja nähnyt kunnolla ennen nuhaakaan, joten antaa mennä! 

Tämä työ on niin kapea, että mahtuu kollaasiin. Vasemmalla aiempi kuva, oikealla nykyhetki. 

Kylmää on ulkona. Vapuksi on kuitenkin luvassa lämmintä.  Vappumarssilla tarkenee sitten soitella, ehkä jopa hikoilla 😜

Toimivaa tiistaita juuri Sinulle! 

Silmät sikkurallaan

 Kyllästyin taannoin neulomaan koko ajan sukkia ja päätin tarttua yli vuosi sitten tallentamaani ohjeeseen Lumi Karmitsan pääsiäistyynystä.  Kuvittelin silloin osallistuvani yhteisneulontaan ja otin aina ohjeen talteen.  Melko kauan nyt meni tässä toteutuksessa, kun aloitinkin sen vasta tänä pääsiäisenä. Tämä ohje on kuulemma myynnissäkin nykyään. 

Sam ensiesittelee tyynyä: 

Ohjeessa oli käytetty useita eri värejä, pääsiäishenkeen.  Minä valitsin kaksivärisen vaihtoehdon, joka sopii meidän punaiseen sohvaan.  Huomasin myös, että minulta oli jäänyt se alkuohje tallentamatta, jossa ohjeistettiin langat ja puikot.   Se oli kai tehty ohuemmalle langalle.  Katselin  ryhmästä valmistuneita tyynyjä. Joku oli tehnyt tyynyn Nalle -vahvuudesta ihan hyvällä lopputuloksella.   Tyynystä tuli ihan kivan kokoinen, ei kovin pieni. 

Kaivelin varastoani, josta löytyi näitä värejä. Punainen on Muumi Taikapilveä, joka vastasi aika mukavasti luonnonvalkoista Nallea. Pyöröpuikkoni olivat kokoa 3.  Minulla on ihan  liikaa puikkoja, mutta tätä kokoa löytyi vain nämä yhdet, hieman kärsineet pyöröpuikot.    

Tyyny neulottiin siis suljettuna neuleena ja on molemmin puolin saman näköinen.  Lankaa kului  yllättävän vähän 295 grammaa, josta punaisen osuus oli 4 x 50 g kerää. 

Tässä toteutui taas mielenkiintoni kirjoneuleisiin, joista syntyy jokin kuva.   Alinna on kukko -kuvio, sen jälkeen kukka -kuvio.  

Ylhäällä jäniksiä.  En tiedä, ovatko pupuja vai jäniksiä, mutta mielestäni ne ovat jo ihan jäniksen näköisiä. 

Ohje oli n.10 kerroksen palasina. En tiedä, olisinko alkanut edes neulomaan tätä, jos se olisi ollut heti kokonaisuutena.  Nyt se valmistui ikään kuin pikkuhiljaa.  Muutenkin tein tyynyä aika kauan, muutamia kerroksia päivässä.  

Tyyny sopii sohvalle hyvin. Tykkään 😍  Se ei näissä väreissä näytä mitenkään pääsiäiseltä. Ennemminkin meillä on ikuinen joulu tämän punaisen sohvan myötä. 

En malta olla laittamatta vaihekuvaa ristipistelystä näin pikaisesti.  Aloin pistelemään tuota pientä työtä jonka olin aloittanut vasemmanpuolisesta kuvasta näkyvällä määrällä.  Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy nykyinen näkymä.   Kohtalo meinasi puuttua peliin ja ilmoittaa mielipiteensä ristipistelyistä.  Ollin jättänyt työn keittiön pöydälle. Maia päätti lisätä ohjeeseen vähän merkintöjä oksennuksen merkeissä 🫣 En tiennyt itkeäkö vai nauraa. Enimmäkseen nauratti, kun muistelin miten vaikeaa tämä ristipistelyn aloittaminen  uudelleen on joka tapauksessa. Ajattelin, että Maia päätti puolestani.  Lopulta ohjeesta meni pilalle vain yksi nurkka.  Sen voin soveltaa.   Muutenkin olen törmännyt taas siihen, että EN NÄE noita pieniä ruutuja kunnolla. Luulen laskevani oikein ja toisessa hetkessä huomaan, että olen väärässä kohdassa.  Lopulta päätin, että en roiku niin orjallisesti ohjeessa, vaan teen vähän sinne päin. Ei kukaan huomaa 😂 Myöskin päätin jättää huomiotta kaikki hienot pistelyohjeet ja saatan tehdä pieniä loikkia takana.   Ajatuksen vapaus helpotti pistelyä. 

Sen sijaan flunssasta johtuva enenevä silmien vuotaminen ei lisää näkyvyyttä yhtään. Liekö tässä tänään voi edes pistellä. Kaikki kaihtimet ovat kiinni, että auringonvalo pysyisi ulkopuolella. Kohta on kai siitä huolimatta kaivettava aurinkolasit esille 😎

Ensi viikolla olisi pieni reissu Turkkuseen, joten toivon olevani viimeistään siinä vaiheessa jo terve .

Ristipistelyistä

Näissä tunnelmissa tänään.  Flunssa nappasi sitten minutkin kun viikon verran katselin vierestä toisen yskimistä.  Täytyy vaan toivoa, että vastustuskyky olisi hyvä, eikä tauti pitkittyisi.  Onneksi on näitä kanssalepääjiä talo täynnä. 

Lepuuttamisen välissä tuli mieleen käydä yläkerrassa katsastamassa, missä se minun ikuisuusprojektini on.  Ei meinannut löytyä, kun on joku kerännyt komeron täyteen tavaraa... 🫣😂   Lopulta muistin, että tämä käärö taitaa sisältää jotain. 

Siellähän se! Huhtikuussa 2014 aloitettu Saksanhirvet! 

Viimeksi työstetty vuonna 2019, Merrin ollessa hyvänä apuna.  Tämähän tässä juuri onkin ollut aina se ongelma, että silmäni menevät solmuun ohjetta tuijotellessa. Apusilmät eivät ole pahitteeksi. 

Kätköjä kaivellessa löysin myös kotelon, jonka sisällä oli muita pistelyjuttuja.  Tätä en muistanutkaan!  Etsin vanhaa juttua ristipistelyistä. Se löytyi TÄÄLTÄ.   Tuolloin olin näköjään yhtä ällistynyt löytämästäni keskeneräisyydestä, kuin nytkin 😂

Tämäkin oli jo silloin kesken...  

Olen  kauan sitten tehnyt useammankin ristipistelytyön ( osa niistä löytyy tuosta äskeisestä linkistä), mutta sitten se jotenkin on tyssännyt.  Äiti on aina tehnyt näitä ja tekee edelleen. Minusta oli mukava selata sitä mallivihkoa ja hämmästellä upeita malleja.  Tuli väkisinkin tarve tilata jotain.  Hommahan siis näyttää helpolta, kun sitä vierestä katselee 😄

Kaksi seuraavaa luulin tulleen anopin jäämistöstä meille, vaan ei: olivat jo tuossa vanhassa postauksessa ihmettelyjeni aiheena. 

Ristipistoissa viehättää se sama juttu, kuin neuleissakin, eli se, että alkaa hiljalleen muodostua joku kuva. Ei pelkästään kuvio vaan joku selkeä kuva.  Tykkään kovasti vaihekuvista, joissa näkee miten homma on edistynyt.  Esimerkiksi Pöllö on päässyt vauhtiin oman työnsä kanssa.  Vaihekuvia tulee viikon välein.  

Tämä seinällä roikkuva upea pistelytyö muistuttaa minua aina siitä, miten suuruudenhulluksi lopulta tulin näiden tilausten kanssa.  Pistelypaketithan eivät ole mitään halpoja, päin vastoin!   Tämä tilaamani paketti tuli ja minä olin pökertyä hämmästyksestä.  Paketissa oli vaikka miten monia lankalaatuja ja nauhaa ja helmiä ja.. ja... ja...   Minulta meni pupu pöksyyn!   Muutaman vuoden haudoin työtä koskemattomana, kunnes sain äidin tarttumaan siihen. Tässä on nyt lopputulos! 

Saksanhirviä äiti ei ole suostunut jatkamaan. Siksi toisekseen ylpeys ei ole antanut minun luovuttaa. Onhan työ sentään 15 vuodessa  jo vähän edennyt 😂

Merri on hyvä myötäeläjä tässä flunssassa.  Ei sen puoleen, kaikki muutkin kissat näyttävät tällä hetkellä melkein samanlaisilta 😻😻😻😻

Leppoisaa päivää ja pysyhän terveenä!