keskiviikko 1. helmikuuta 2023

Laajennetut ostokset

 


Merri on sitkeästi sitä mieltä, että ruokaa pitäisi tarjoilla lähes jatkuvasti. Se päivystää usein ihan kupin vieressä, että ei pääsisi menemään se kaivattu ruokahetki ohi 😂

Tilasin Merrille ajan eläinlääkärille, että tarkistettaisiin taas tuo suu ja hampaat. Merri on alkanut nuolla merkillisesti suuta ja välillä suupieliäkin. Kissan kieli on karkea, joten siitä nuolemisesta kuuluu sellainen "raapiva" ääni.  Merriltähän poistettiin viime kesänä yksi hammas, kun siinä oli hammassyöpymä.  Kissat eivät juurikaan ilmaise kipuja, joten käydään nyt sitten taas näyttäytymässä lääkärillä.   Aika on ystävänpäivänä (koska vaiva ei vaikuta akuutilta), mikä ei ole Merrin mielestä mikään hyvä ystävänpäiväosoitus kissalle.   

Ystävyydestä puheen ollen meille on tulossa ensi viikonlopuksi 2 koiraa hoitoon.  Merri voi hyvin olla niidenkin ystävä, jos ne pysyvät nahoissaan, mutta Frodon mielipide on tällä hetkellä aika selvä.... 


Minulla on tänään vapaapäivä ja päätin "pyörähtää" pitkästä aikaa kangaskaupassa.  Oikeastaan tarvitsin vain tuota valkoista resorikangasta, mutta....   Resorit ovat suoraan pakalta, niitä ei myyty paloina.  Niitä tarvitaan ainakin vauvanvaatteisiin. 😍Oikealla punainen trikookangas ja vasemmalla ruskeasävyinen college -kangas, molemmat omiin tarkoitusperiini. 😏


Kangaskaupan jälkeen päädyin markettiin laajennetuille ruoka-ostoille.  Laajennus sisälsi mm. uuden kangasmaisen vahakankaan keittiön pöydällemme.  Meillä on ollut edelleen jouluinen liina pöydällä  ja halusin vähän värikkäämmän.  Sen tiedän kokemuksesta, että ihan valkoista pohjaa ei pöytäliinaan kannata valita.  Tässä on tällainen harmaavivahteinen pohja. lehtien vihreys on samanlaista, kuin verhokapoissani.  Olen etsinyt (hieman laiskasti tosin) uutta liinaa jonkin aikaa, mutta nyt tärppäsi.  Tällaista kevytvahakangastahan pystyy pesemään pesukoneessa ja silittämään nurjalta puolelta.  


Laajennetut ostot tarkoittivat myös kahta mustaa kerää 7V -lankaa ja tuon uuden Novita-Fazer II -sukkalehden.  Minua peloteltiin, että lehdet saattavat loppua, joten ryhdyin toimiin asian suhteen.  Tarkemmin en aio lehteä esitellä, koska sitä on jo nähty monessakin blogissa, mutta julkaisen oman otoksen top -kuutosestani. 

Vasemmalta ylärivi:
Da Capo -sukat (Ronja Hakalehdon malli) tuovat mieleen lapsuuden.  Tuota suklaata en ole tainnut vuosiin ostaa, tai syödä. 
Domino -sukissa (Mia Sumellin malli) on kivannäköistä kirjoneuletta, joka houkuttelee kokeilemaan. 
Geisha (Johanna Jukolan malli) päätyi kuvaan mielenkiintoisen palmikkomallinsa vuoksi

Vasemmalta alarivi: 
Domino -sukat (Marja Viitaniemen malli) ovat myös mielenkiintoiset kuvioinneiltaan.  Voisi toteuttaa jossain muussakin värissä ja unohtaa ne keksit 😆
Karl Fazer vadelma-jogurtti -sukat ( Vilja Partasen malli) ovat omaperäisen näköiset. Mieluisampi värimaailma löytyy silti Rikkaruohoelämää -blogista, Betweenin puikoilta tippuneina. 
Suklaa-piparkakkusukista (Merja Nordbäck-Raunion malli) tulee joulu mieleen.  Syntyisikö tästä pukinkonttiin jotain?



Lehden paras kuva on kuitenkin tässä alla. Lempisuklaani.....   
Olen ollut vuoden alusta asti suklaa- ja karkkilakossa.  Tällainenkin kuva ja koko lehden selaaminen tuntui siinä mielessä aika tuskalliselta 😂



Merrillä on kaikki keinot käytössä, että se saisi jotain syömistä.  Se tulee nykyisin usein syliin, etenkin, jos joku istuu keittiössä. Siihen se sitten saattaa jäädä pitkäksi aikaa kehräilemään ja nauttimaan elämästään. 


Nyt taitaa olla taas sen loppukevennyksen paikka!?  

Minulla on auton avaimena kaukosäädin, jossa on auki-kiinni- avaa takapaksi -painikkeet.   Olen leväyttänyt takapaksin jo aika monenlaisissa paikoissa. Taisin joskus mainitakin siitä, että pidin auton avainta ennen housuntaskussa. Viimein oli pakko siirtää se takin taskuun, kun kävi jopa niin, että työpaikalla, asiakkaan kotona comprilaneja kyykistellessäni onnistuin painamaan tahattomasti takapaksin auki. Kiva oli sitten palata tien vieressä olevan auton luo kun oli paksi levällään!  

Viime aikoina paksinkansi on vähän rauhoittunut, mutta tänään se taas yllätti minut kertakaikkiaan!   Olin menossa kangaskauppaan ja pysähdyin vilkkaasti liikennöidyssä liikennevaloristeyksessä. Kumarruin katsomaan sivuikkunan suuntaan, onko lähellä olevalla parkkipaikalla yhtään tyhjää, kun tulin samalla painaneeksi reidellä takintaskussa olevaa kaukosäädinpalikkaa.... Lopun varmaan arvaattekin.  Lähestyin mataen liikennevaloja samanaikaisesti, kun takapaksi aukeni ihan  levälleen!  Kaiva siinä sitten mahdollisimman nopeasti turvavyön alla olevan takin taskusta auton avain, että saat painnettua luukun kiinni!  Takana tulevalla oli varmasti hauskaa..... onneksi ei tippunut  paksissa olleet pahvinkeräykset pitkin tietä. 

Onko se niin, että elämässä pitää olla yllättävyyttä? Vai pitääkö olla huolissaan?  

lauantai 28. tammikuuta 2023

Peputin

Useamman vuoden olen jo ehtinyt haudutella ajatusta, että neuloisin peputtimen.  Erittäin hyvän mallin ohjeineen löysin Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogista.   Tarja K on tehnyt monta nättiä väriyhdistelmää tällä mallilla.  Oleellinen osa tämän hamosen neulomisessa on se, että jämälankoja saa kätevästi upotettua neuleeseen.  Monesti kätköihin jää lankakeriä, jotka ovat periaatteessa samaa sävyä, mutta eri värjäyksestä. Näitä "nöttösiä" on monessa pussissa.  Mikäli niillä neulotaan  yksiväristä, tulee selkeä väriero näkyviin. Tällaisessa työssä tuollaisiin juttuihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. 
Lankana käytin 7 veikkoja, joita neuloin pyöröpuikoilla numero 5. Puikkokoko oli aluksi mielestäni liian suuri, mutta sopi näköjään hyvin tällaiseen neuleeseen. Sukassa olisi neulos ollut vähän löysää.  Koot määräytyivät muutenkin sen mukaan, mitä kotoa löytyi. 
Lankaa kului 280g.


Näppärä keksintö oli tehdä 2 kuminauhalle pujotuskujat niin, että väliin neulottiin aina yksi kerros isommilla puikoilla, minun tapauksessani oli käytössä numero 7 pyöröt. 

Yhden jutun haluan vielä mainita:  neulon  aina kirjoneuleen niin, että kahdella langalla neuloessa pyöräytän ne toisiinsa aina 2 silmukan välein, mikäli juoksutus on 2 silmukkaa pitempi.  Tässäkin kuvittelin tekeväni niin, mutta sitten tulikin vastaan kerroksia, joissa kulki 3 lankaa yhtä aikaa. Tein sellaisen säännönpoikkeuksen, että jätin noilla kerroksilla ensimmäistä kertaa 3 silmukan lankalenkkejä!  Näyttivät toimivan nekin.  Mainitsen tämän, koska  kyseessä oli niin poikkeava "tapahtuma" minulle. 


Ainakin tarkastajan peppu näytti sopivan peputtimen päälle hyvin.  Frodo ehti tarkastushommiin vasta toisena. Merri oli niin nopea, että se ehti jo häipyä 😃


Tarkemmin sanoen Merri halusi olla avustavana mannekiinina, kun mieheni otti kuvia. 


Kuvat olivat niin hassuja, että niitä piti laittaa tännekin roppakaupalla 😂 
Tässäkin huomion vie tuo "ketunhäntä kainalossani". 


Yksi kuva läheltä pebanteria 😅
Tässä kohtaa tulikin mieleeni, että minulla meni televisiota katsellessa pari mallikertaa vähän ohjeen vierestä, enkä viitsinyt purkaa, vaan tein sitten ihan omia kuvioita joukkoon. Tämä tiedoksi, jos mallin kehittelijä hämmästelee kuviointia.... 
Mainittakoon vielä, että ohje oli ihan sopivan kokoinenkin minulle. Vain yläosan yksiväristä sileää neuletta lyhensin hieman.  Tuo onkin juuri se kohta hameesta, jolla säädellään hame sopivan pituiseksi.  


Villahamonen saa vyötärön kiitettävästi esille, kun hame puetaan housujen päälle.  Paidanhelma tasoittaa tilannetta. Samoin sylissä istuva kissa.   Apuesittelijän tehtävä on tärkeä ja vaativa. 



Loppuun vielä pieni kevennys!  Katselin koko projektin ajan tuota mallikuviointia ja olisi ollut niin mukava ajatella, että kyseessä onkin villapaita, mutta eipä ollut.  Hyvin olisi kyllä voinut olla.  Silloin keksinkin, että tätä peputinta voisi käyttää myös toppina!  Mikä sen nimi siis voisikaan olla tuossa tapauksessa..?  Onko se sitten tisutin? Vai kenties masutin? 😂😂



Lauantai-illan huumaa toivotellen: Sartsa, Merri, Frodo (ja kuvaaja)

Kiitämme myös Kissasetien kanssa valtavasta määrästä onnitteluja mummoutumisen ja ukkiutumisen johdosta!  Kiitos!  💖
 

keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Uutisia

 Hiljaista on pidellyt....   



FRODO:  Mitä sanoit?  En taida ymmärtää!  Oliko se jotain tärkeää, kun herätit?  Liittyykö asia ruokaan??? 


Kuulitko Merri?   Mitä tuo ihminen sanoo?  Ymmärrätkö sinä?


MERRI: Tarkemman kuuntelun jälkeen taidan ymmärtää.....   meistä on kuulemma tullut  Kissasetiä ja ihminen sanoo olevansa mummo. Talossa asuu kuulemma nykyisin myös ukki. 
Jos tämä tarkoittaa sitä, että tänne tulee joku pelottava mini-ihminen, niin en ole ihan varma, olenko kovin ilahtunut....   olen tainnut nähdä sellaisen joskus ennenkin... 



SARTSA:  Totta se on!   Talossamme asuu nyt mummo ja ukki, sekä kaksi Kissasetää 😍
 Pikkuinen tyttö  syntyi tammikuiseen yöhön 💖

Olkoon elämäsi rakkaudentäyteinen ja onnellinen!  

MERRI JA FRODO:   Tule nyt ensin näytille, niin katsotaan sitten.....

torstai 19. tammikuuta 2023

Painettua sanaa selailemaan

 Lehtikatsaus... 

Uusi vuosi ja uusia lehtiä julkaistaan.  Tässä on yksi niistä. 



Lehden päätoimittaja aloittaa tunnelmoimalla vanhoista ajoista ja niiden jatkumosta nykyaikaan, kuten tässä tapauksessa  neulominen ja langat.   Novita täyttää tänä vuonna 95 vuotta.  Ihan kunnioitettava ikä, johon lienee mahtunut paljon kaikenlaista. 

Alkuvuotta on juhlistanut uusi Fazer -Novita -sukkalehti, joka on mallien runsauden takia jo toinen pipari- ja karamelliaiheinen Fazer -lehti (siitä minulla ei ole vielä mitään kertomista...). 

Sukkabokseista kiinnostuneet saavat tänäkin vuonna jatkoa nimellä Sukkamestarin boksit. Niistä löytyy lehden mukaan tunnetun suunnittelijan ohje, langat, sekä yllätyslahja.   Itse en ole näitä kokeillut, vaikka ovatkin kiinnostavia. Minulla on aika monta "sukka- tai ainakin lankaboksia" jo ennestään 😂

Satumetsä -KAL on varsin mielenkiintoisesti kuvailtu: "Mukaan pääset ostamalla tammikuun aikana Runo -lankaa... ja syöttämällä vyötteestä löytyvän eränumeron Satumetsä -KAL -kampanjasivulle".  Ohje löytyy koodilla helmikuussa Novitaknitsin sivuilta, suunnittelija Minna Metsänen. 

Alle olen kerännyt itseäni kiinnostaneet neuleet lehden sivuilta.   Silmää miellytti hämmentävän monta kirjoneulepuseroa, vaikka en niitä edes neulo. Mieli tekisi kuitenkin neuloa, jos joku sitten vaan käyttäisi niitä 😊

Eri langat ja suunnittelijat luovat lehden sivuille hienoa katsottavaa.  Tuo mustaharmaa on kaikkein mieluisimman näköinen.  Kuvioita voisi tietysti käyttää jossain muussakin yhteydessä, esim. peputtimessa (= pieni hamonen). 

Tuo alarivin poncho on sellainen, jota en varmasti pitäisi, mutta siinä on todella upea kuviointi! 


Pitkä tunikamekko on myös kaunis. 


Lehdestä löytyy  ohje Kevätkarkelo -sukkiin (vasen) ja Tuike -sukkiin. Palmikko jatkuu kivasti kantapään alaosaan asti. 



Lehdessä on usean sivun verran somevaikuttaja Sofia Ruudun ja neulesuunnittelija Lea Petäjän  yhteistyössä luotuja malleja.  Niistä mukavimman näköinen on mielestäni alakuvan yhdistelmä.  Käyttäisin, jos joku neuloisi tämän minulle 😏 Tästä tulee mieleen äitini neulekoneella neulomat housut ja tunika, joita käytin ensimmäisen kerran ehkä 1. tai 2. luokan joulujuhlassa.  Minut oli valittu lukemaan evankeliumia näytelmän yhteydessä. Muistan vielä sen pojankin, joka piti kynttilää vieressä, että näin lukea 😃 Pukuni oli tumman oranssi, jossa oli ruskeita kuvioita hihoissa ja puntinsuissa.  Yläosa oli tunikamallinen.  Se oli hieno puku! 


Lehden neulekoulu - osiossa esitellään Minttu Wikbergin opastusta taideparsinnan maailmaan. Reiät, tahrat, kulumat yms. eivät ole hävitystuomio mieluisille neuleille. 
Ainakin lehden parsintamallit ovat minulle ihan uusia ja mielenkiintoisia.  Harvoin viitsin alkaa korjailemaan, mutta näin siitä voisi tehdä ihan uudenlaista käsityötä. 


Uusia värejä ja lankoja on taas ilmestynyt.  Minä olen mennyt jo aikoja sitten sekaisin näissä uusissa ja vanhoissa langoissa, kun ne vaihtuvat vähän väliä.    Mieluisimman värimaailman löysin näistä kahdesta kuvasta. 


Olen ollut tämän viikon lomalla. Ompelukin on ollut aiheena, kuten Merri aiemmin muistutti. 


Käsitöitä on tehty jopa siinä määrin, että virallinen valvoja on alkanut väsymään. 


Luovuttaa ei saa!  Yhdessä ollaan paikalla, kävi miten kävi! 


Vetoketjukorissa on kuitenkin vastustamattoman pehmeää lepuuttaa päätä, kun mamma suunnittelee, ompelee, neuloo, kuuntelee unettavia äänikirjojaan.....  



Lunta sataa ja keli on suojainen.  Merri halusi äsken ulos hetkeksi. Siellä seisoskellessani tuli mieleen, että olisi kiva tehdä lumiukko....   Tekemättä jäi.   Lapsena juuri tuollainen keli olisi ollut täydellinen lumiukkojen, lumihevosten, lumilinnojen ja ties minkä tekemiseen 😍

Mukavaa päivää juuri Sinulle! Muovaa päivästä juuri omannäköisesi 💖

lauantai 14. tammikuuta 2023

Vaunupeitto

 Sopiva mallikuvio toi hienon säväyksen vaunupeittoon.   Minä näen rusetteja, mitä sinä näet? 


Kuvio löytyi jälleen tästä oivasta käsikirjasta!   Olen käyttänyt todella moniin neuleisiin tämän kirjan palmikko- tai pitsineulekuvioita.  Kirjan löysin alunperin kirpputorilta, eli hieno saalis! 


Yritin saada oikeaa värisävyä sisällä ja ulkona kuvaten.  Mikään ei ole ihan oikea. Jopa ulkona kuvatut kuvat ovat erisävyisiä keskenään. Yläkuva ja tämä alla oleva kuva ovat molemmat ulkona, lumihangella kuvattuja. 
Halusin neuloa jotain muuta, kuin sukkia ja löydettyäni 4 kerää mukavan väristä lankaa, oli päätös valmis.  Mitään muuta ohjetta minulla ei ollut, kuin tuo mallineulekuvio.  Lopuksi virkkasin vielä pylväskerroksen kaikkiin reunoihin. 
Kastelin peiton ja venyttelin  käsin tasoitellen pyyhkeen päälle lattialle. 
Peiton kriittiset mitat ovat 72cm x 75cm.  



Ensin ajattelin, että seuraavaa, sisällä kuvattua kuvaa ei voi julkaista. Ei ole kovin kivan näköistä, että kissa istuu vauvanpeiton päällä.....   Toisaalta kuvan julkaisematta jättäminen ei vie pois sitä tosiseikkaa, että Merri ehti, kuin ehtikin käydä tarkistamassa lopputuloksen 😂


Kuten sanottu, löysin varastostani nuo neljä lankakerää.  Yhdessäkään ei ollut vyötettä. Kuvittelin langan olevan Novitan Kimalle -nimistä lankaa, mutta kuukeloimalla en nyt löydä sellaista poistuneistakaan langoista. Peiton painoksi muodostui 365grammaa. 
Pyöröpuikot olivat kokoa 5 tai 6. En muista, olen suurpiirteinen😏  

(LISÄYS: Langan nimi on Hile)

Kimallus ei näy juuri missään kuvassa.  Alakuvassa on käytetty salamaa, jolloin pientä kimalletta on nähtävissä, jos oikein tarkasti katsoo..    Luonnossa peitto on selkeästi kimalteinen. 


Merri on ollut vähän ihmeissään, kun mitään ompeluksia ei ole syntynyt.  

Eikös meillä ollut puhetta, että näistä kankaista ommellaan jotain kivaa??? Pieni muistutuksen maukaisu tässä vaan sinulle ihminen, että et unohtaisi! 


Loppukevennys:   Tiskiainepainotteinen vesikään ei ole pahaa, jos on oikein jano 😂 
Soitin huiluharjoituksia ja kesken kaiken tuli tarve ottaa lasillinen vettä. Puolessa välissä tajusin, että vesi maistuu puhtaalle lasille....eli tiskiaine alkoi maistua suussa, kunnes ymmärsin purskauttaa loput vedet pois.  Tiskiainepullo oli tiputellut pöydällä olleeseen vesilasiini, enkä huomannut.  Tarvitseeko tässä nyt enää suuvesiä käyttääkään, tai hampaita pestä erikseen?   
 Kyselee nimimerkki : Epätietoinen hörpöttelijä. 

tiistai 10. tammikuuta 2023

Käsityövuosi 2022

Mistähän tätä juttua aloittaisi... on niin  paljon neulottua ja muutakin käsityötä tullut viime vuoden aikana tehtyä.  

Jospa vaikka tekisin jonkinlaisen koonnin valmistuneista:

SUKKIA  30 paria

Omasta mielestä kauneimpien joukkoon pääsivät ainakin nämä kolme paria. 




Jokaisessa sukkaparissa oli tietysti oma viehätyksensä; innostus uuden aloittamisesta, lankojen penkaaminen, uuden ohjeen etsiminen ja aloittaminen, valmiiksi saaminen.  Kirjoneuleissa on niin mukava katsoa, kuinka se kuva alkaa hiljalleen muotoutua. 


LAPASIA JA KÄMMEKKÄITÄ 19 paria

Sain sateenkaaren väreissä Myboshi lankoja ja päätin tehdä lapasia.  Siitä se sitten taas lähti ikään kuin lapasesta, eli päätin tehdä kaikista väreistä niin monet lapaset ja kämmekkäät, kuin lankaa riittäisi. Vein nämä sitten ystävänpäivänä töihin ja annoin työkavereille osan.  Osan jakelin lähipiiriin ja osan pidin itse. 

Näiden lisäksi syntyi muutamat nk. junatyyliset lapaset lastensetteihin. 

SÄÄRYSTIMIÄ  2 paria

Toiset säärystimet syntyivät aiempien lapasten jämälangoista. Alakuvassa toiset säärystimet.  Mietin monesti, että säärystimiä pitäisi tehdä omaan käyttöönkin enemmän, mutta hitaahkosti näitä tuntuu syntyvän 😀


VIRKATTU vaunupeitto

En ole kovin innokas isoäidinneliöfani, mutta oikeissa väreissä nekin näyttävät tosi kivoilta.  Mietin jopa, että tekisin olohuoneeseen, neulontatuoliini jonkun peitteen... joskus.... 



En neulonut mitään isompaa työtä, kuten villapaitaa tai -takkia.  Ehkä tänä vuonna olisi taas aika kokeilla jotain uutta?  Ohjeissa ja kuvissa on niin upeita villapaitoja ohjeineen, mutta olen niin huono käyttämään villapaitaa, että tulisi vain sellainen kaapissa jumittava neule.  Voihan se tietysti olla  niinkin, että en ole vaan löytänyt sitä oikeaa.... 😍


Lankaa kului vuoden aikana 5 kiloa 295 grammaa. Eniten painon mukaan verrattuna kului maaliskuussa, jolloin neuloin paljon paksusta langasta.  Hiljaisin neulontakuukausi oli heinäkuu.  2022 ei ollut langankulutuksen puolesta mikään huippuvuosi. Laskennan tein  joka tapauksessa vain huvin vuoksi. 

OMMELTUA

Pieniä lastenvaatteita, paitoja itselleni, 3 lierihattua.

Näitä pieniä on niin kiva tehdä, kun kankaatkin ovat ihan toista luokkaa, kuin iän karttuessa 😂 Näistä haikankaista ja muista siirrytään sitten pikkuhiljaa siihen täysmustaan, viimeistään teini-iässä. 

Tämän asun vein kastepäivänä pienelle pojalle, joka luultavimmin pystyy käyttämään sitä koon puolesta vasta rippipäivänä 😂


Ostin Unelmallisen nettikaupasta Satu -paidan kaava-arkin ja tein monta erilaista paitaa. Tämä vaalea huppari mietitytti, sillä kangas vaikutti aika paksulta. Epäilin, että tätä ei ehkä tule kovin paljoa käytettyä. Vaan kuinkas kävikään! Tämä on ollut niistä kaikista huppareista se käytetyin!   Olen pitänyt myös paljon niitä puolihihaisia paitoja. 
Alkuvuodesta Frodo vasta opetteli tarkastamaan käsityöjälkeä Merrin opastuksella. 


 Helteisen Napolin -matkan lähestyessä iski paniikki, sillä minullahan ei ollut hattua!   Nyt niitä sitten on 😄 Näistä tuleekin mieleen, että haaveilen repun ompelemisesta... jos vaan löytäisin kivan kaavan. En ole vielä käynyt omaa käsityölehtihyllykköäni läpi, mutta toivon sieltä löytyvän jotain, mitä voisi kokeilla.  Siihen voisi yhdistää farkkuakin taas... 


 FARKUISTA tulee mieleen tämä puhelinlokerikko, jonka tein "etätöinä", eli sairasloman aikana työpaikalle.  Käytössä se on ollut siitä lähtien ja toimii, kuin junan vessa 😜



Tein taulunkehyksestä naulojen avulla pienen kangaspuuaihion, jolla kokeilin MINIRYIJYn tekoa.  En ole vieläkään löytänyt tälle kunnollista paikkaa, enkä näin ollen ole viitsinyt kokeilla toisenlaista versiota. 


ASKARTELUpuolella tein monen monta hylsykirjaa, sekä muitakin tavanomaisesta muodosta poikkeavia kortteja.  Kaikille on löytynyt käyttöä. Kuvien ja tekstien yhdistely on terapeuttista. 


PIHALLA ilahdutin omaa väkeä, sekä naapureitakin tällä erikoisella kyhäelmällä, jossa käytin heinäseivästä,  keino-omenia (en millään keksinyt parempaa sanaa 😅) ja helmeilevää kastelukannua. 


Tänä vuonna odotan innolla uusia inspiraatioita, mitä omituisempia, sen parempi!   

perjantai 6. tammikuuta 2023

Kissoja, pupuja, kettuja

 Merri oli heti valmiina, kun alettiin ompeluhommiin!  Piti oikein tosissaan varoa, että ei häntä jäisi väliin kangasta leikatessa, kun se tunki koko ajan niin liki. 



Kässämessuilta ja paikallisesta kangaskaupasta löytyneistä kankaista oli vihdoinkin aika tehdä jotain oleellista.  Merkillisesti nuo kankaiden kuva-aiheet ovat kissa- ja eläinpainotteisia 😍
Kaivoin jälleen esiin kaavan, jota niin monta kertaa olen jo käyttänyt.  Olen piirtänyt sen luultavimmin jostain Ottobre -lehden kaavasta, kun ompelin omille, jo aikuiseksi ehtineille lapsilleni.  Viime vuonna käytin kaavaa kummilapsenlapselle ommellessani.  Taas on aika kaivaa tämä luottokaava esiin.  Näitä on itse asiassa useammassa eri koossa, tämä on 74cm ilman saumavaroja leikattuna, eli n.70cm.  
Ommellessa on helppo tehdä saman tien useampi, koska leikkausvaihe on aina se eniten aikaa ja tilaa vievä osio.  Saumat on sitten helppo ommella kaikista sarjatyönä.  
Tällä kertaa ei saumurini ollut ihan samoilla linjoilla kanssani ja sain muokata säätöjä moneen kertaan, ennen kuin olin edes lähelle tyytyväinen.  Koneiden säädöt voivat viedä kärsivällisyyden, tai oikeastaan kärsimättömyyden, ihan uusille ulottuvuuksille.....

Valkoinen resorikangas oli tosi pehmeää ja joustavaa, erityisen sopivaa tähän hommaan. 


Olen joskus löytänyt mielestäni täydellisiä, muovisia ja kevyitä lyöntineppareita lastenvaatteita ajatellen.  En sitten kuitenkaan osannut niitä käyttää (alakuva).  Viimeksi kangaskaupassa käydessäni näin niitä taas myynnissä ja kysyin myyjältä, miten ne oikein kuuluu kiinnittää. Hän ei tiennyt, mutta kutsui toisen myyjän.  Vähän epäselvää oli hänenkin opastuksensa, mutta se tuntui olevan selvää, että tarvitsen joka tapauksessa alakuvassa näkyvät nk. pihdit.  Päätin sitten sijoittaa niihin, jos muovinepparit niillä saisi paikkoilleen...   
Vaan kuinkas kävikään! Taas kärsivällisyyttäni koeteltiin oikein kunnolla. Kokeilin onneksi ensin ylijäämäpalaan nepparin kiinnitystä.  Homma meni ihan penkin alle, eivätkä nepparit kestäneet irtoamatta, kuin hetken.  Niitä ei voinut edes käyttää enää uudelleen, kun tuo muovinen piikki painui lyttyyn kiinnityksen aikana, mikä oli tietysti tarkoituskin.  
(alakuvan pihtien alaleuan metallinen lisäosa on nyt väärä, olen ottanut kuvan näköjään väärällä hetkellä). 
Tutkailin netistä opasvideota pihtien käytöstä. Vaikuttavat monipuolisilta esim. jonkin paksumman materiaalin yhteydessä.  Pihdeissä on pieniä lisäosia kiinnitettäväksi leukoihin (en keksi muuta sanaa...). Joillain saa tehtyä esim nahkaan reiän ja siihen sitten toisilla osilla painettua esim. metallisen sirkkarenkaan.  Myös farkkujen metallinappeja voi kiinnittää.  


Pakkauksen kuvista saa kyllä sellaisen käsityksen, että ihan pieniäkin nk. lyöntineppareita voi kiinnittää.  
Noita muovisia en kyllä enää osta ja nämä pihditkin tuntuvat nyt pettymykseltä.  Onko joku käyttänyt näitä ja meniköhän minulta nyt joku juttu vähän ohi näiden kanssa? 





Päädyin laittamaan bodyn alaosan nepparikiinnityksen sillä samalla, tutuksi käyneellä tyylillä, eli vasaralla ja välikappaleilla.  Minulla oli säilössä metallisia neppareita ja pelkkiä rengaspäälisiä metallineppareita, kuten tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyy. 


Alakuvan kangas on kaikkein söpöin 💖


Sen takia kuvasinkin  vaatteen molemmilta puolilta. 



Kaikkia kankaita jäi vielä isot palat, joten pistän mietintään, mitä niistä voisi tehdä. 

Eläimellistä loppiaista juuri Sinulle!