Siellä koti missä kissa

 Tässä piti kuulemma lukea jotain ihan muuta, mutta me päätettiin Frodon kanssa kaapata sometilaa yhden jutun verran.  Me voitettiin Pepsin ja Maxin blogista arvontavoitto, jota me halutaan nyt esitellä teillekin.  

Kyseessä on kirja Kreisistä kissaleidistä (Agnes Loonstra & Ester Scholten). Me nähdään tämä juttu kyllä vähän toisin...  Meille tässä on käsikirja ihmisten, eli palvelijoiden ymmärtämiseen.  Kaikki ei tosiaan ole aina sitä, mitä näyttää!  

Kyllähän minä heti huomasin, että paketissa on varmasti muutakin, haju oli sen mukainen.  Veikkaan, että Pepsi ja Max ovat hieroneet itseään noihin tavaroihin ennen lähettämistä. 

Mukana oli kissamaisen hieno kortti, kisusuklaata (ihmisille) ja hiiri! 

Minä olin nopea ja katsastin paketin sisällön jo ennen Frodoa, jolla meni aika kauan ymmärtää, mistä on kysymys, ainakin jos minulta kysytään....

Yritin olla näennäisen välinpitämätön, että Frodo ei iskisi silmiään tuohon hiireen....

Ja sitten se mokoma näki sen! Painithan siitä tuli heti!  Yllätin Frodon niskalenkillä, jota se itse yleensä käyttää minuun. 

Frodon teki ehkä mieli vain painia, koska näytti siltä, että se ei sittenkään ollut vielä huomannut hiirtä.  Se katseli pakettia vielä pitkään, vaikka se oli jo tyhjennetty. 

Minä nappasin hiiren ja pidin sitä otteessani, kunnes tuo Kreisi kissaleidi, eli meidän palvelijamamma otti sen pois pahvista. 

Sen jälkeen lennätin sitä ympäri keittiötä, kurtaten matonkin ihan kokonaan.  Hiiri lensi melkein tiskialtaaseen asti!   Minä harvoin innostun leluista, mutta tässä oli sitä jotain! 

Mamma yritti ottaa kuvan, mutta minä ehdin jo poseerata tavalliseen tapaani lelu kainalossa. Eihän kuvanottohetkellä sovi remuta, eihän!? 

Hiiri on pidettävä visusti piilossa, että Frodo ei nappaa sitä. 

Annoin Frodon pidellä hiirtä vähän aikaa ja kävi juuri niin kuin arvelinkin:  Frodo ei ole mikään suuri saalistaja!  Ei se ole hiiriä nähnytkään 😹

Kirjaa alettiin selata sitten ajan kanssa.   Sieltä löytyy tietoa mm. ihmisten toisilleen antamista kissamaisista nimistä, kuten  Kreisi kissaleidi, kisuäiti, Kolli - Olli, Kissaihminen, Katti -täti, Kisu -kuiskaaja, kissologi.  Me keksittiin vielä muutama muukin nimike, kuten Ruokavastaava, Kissaviihdyttäjä, Unikaveri, Sylittelijä. Onhan noita!  Keksittekö te muita nimiä, tai vastuualueita ihmisille? 

Ihmisillä  on heikko sydän ja siihenkin pystymme varautumaan tämän kirjan avulla.  Kirjassa on vastaus melkein kaikkeen, mutta näetkö alla olevan VIRHEEN??    Eihän meitä kissoja voi omistaa! Me omistamme ihmisemme! 

Jotkut ihmiset ovat puutarhassamöyrijöitä, vaikka ne ei ulos pissaakaan. Oletteko huomanneet, miten ne kaivaa monttuja, mutta eivät tee sinne asioitaan??    Kirjassa on neuvottu, miten ihminen voi perustaa kissoilleen viihdykkeeksi kissanminttutarhan. Tätä me kannatetaan!   

Frodo haluaa muistuttaa, että ihmisten kanssa on ihan kiva harrastaakin, kuten kirjassa neuvotaan. Voidaan yhdessä harrastaa kärpästen ja hyttysten bongailua ja pyydystämistä.  Ihmiset on siinä hommassa aika hyviä, eikä ne edes tiputa kukkapurkkeja, tai muita esineitä pöydältä samaan aikaan! 

Ollaanhan me Frodon kanssa päästy tekemään lihashuoltoakin ihmisten kanssa. Näkisittepä, miten tuo mammakin välillä käy lattialle kissa-asentoon, ja köyristää selkää ylös ja alas.   Se on niin hassun näköistä, kun sillä ei ole edes häntää!  Ihan kun kissavenytyksiä voisi tehdä ilman hännän antamaa tasapainovarmuutta. 😹

Alla oleva ohje on tosi pelottava. Suunnittelemme Frodon kanssa, että tuhotaan tuo sivu, kun ihminen nukkuu.....    Oletteko koskaan nähnyt kissaa, joka haluaisi itselleen kaninkorvat?? Ei tuo kuvan kissamannekiinikaan näytä olevan kovin ilahtunut...

Tämän homman meidän palvelijat osaavat ihan huolella!  Laatikoita meillä on aina.  Niissä voidaan testata piileskelyä, nukkumista tai leikkimistä. 

Kirjassa yritetään opastaa ihmisiä keksimään kissoilleen sopivia nimiä.  Aika monet tuntemamme kissat ovat vähän hassun nimisiä, mutta eihän se nimi kissaakaan pahenna, vai mitä luulette?   Me tunnetaan ainakin  Sam, Maia, Malla, Miko, Pate, Pepsi, Max, Romeo, Julius, Maisa..... Ihan kivoja nimiä kaikki.  Mehän ollaan saatu nimemme siitä yhdestä elokuvasta, jossa sellaisia pieniä karvajalkaisia hobitteja, jotka pärjää vaikka jättiläisille! 

Sellaisia terveisiä nyt sinne ruutujen toiselle puolelle, että meillä alkaa olla tämä homma nyt hiljalleen hallussa ja voidaan vaikka vastailla teidän kysymyksiinne, jos niitä asian tiimoilta ilmenee. 

Siihen asti hyppään pahvilaatikkoon ja otan pienet päiväunet.

terveisin Merri 

Omasta ja Frodon puolesta kiitokset ja terveiset Pepsille ja Maxille arvontavoitosta!

Supersöpöä

 Pian alkaa kissojen kuukausi. Frodokin sen tietää, vaikka pitää kaikkia kuukausia ominaan.   Frodoa katsellessa tulee mieleen, miten hyvin se on tänne kotiutunut.  Merriin Frodo ihastui jo heti alkujaan ja loppujen lopuksi Merrikin alkaa olla tottunut ajatukseen, että se ei ole enää ainut kissa talossa.  Frodo tekee edelleen jäynää Merrille, mutta kaikessa rakkaudessa.   Huvittaa ajatella, mitä kissojen päässä liikkuu, kun ne touhuavat yhdessä.   Etenkin Merrin ilme on usein paljonpuhuva 😅

Frodo viihtyy nykyisin hienosti sylissäkin, vaikka ei itse siihen hakeudukaan.  Se kehrää, tallustaa tassuineen ja tuijottaa vastaan niillä "Saapasjalkakissa -silmillään", jos tiedätte, mitä tarkoitan 😍😃

Frodo saa edelleen villikissakohtauksiaan, juosten valtavalla vauhdilla paikasta toiseen ja huutaa mennessään MMMRRRAAAAUUHH!    Ehkä se on se nuoruus ja innokkuus.  Joskus Merrikin osallistuu juoksenteluun, joko takaa-ajettuna, tai takaa-ajajana. Merrin bravuuri on hypätä valtava loikka pöytätasolta (ei ruokapöydältä kuitenkaan!) ihan Frodon viereen. 

Minulla on ollut tänä vuonna vähän  hakusessa, mitä neuloisin. Siksi olikin mukavaa, kun veljen vaimo lähetti kuvan ja kysyi, osaanko tehdä tällaiset.  Helppo homma, kun sattui ohjekin olemaan tuossa ensimmäisessä Fazer -Novita -lehdessä.  Kyseessä on tietysti Super salmiakki I, suunnittelija Anniina Imponen. 

Lanka on 7-veikkaa, kulutus 220g. Vain mustan jouduin ostamaan, muut löytyivät kotoa. 

Puikot olivat kokoa 3½. 

Sukkien koko on 40. 

Varren yläosassa ja kantapään kieppeillä on ruudutettua kohoneuletta.  Kantapään ja  terän suhteen en niin tarkasti katsonut ohjetta. 

Muoto näyttää vähän muhkuraiselta, kun en tykkää kostutella, enkä höyrytellä, venytellä vain.  Muokkautuvat sitten jaloissa.  

Sukkien sauma on takana, mutta siirrän omapäisesti kantapään kohdalla sauman aina sivulle. Näin saan värien vaihtumiskohdat ja pääteltävät langanpäät pois jalan alta painamasta. 

Oranssien pallojen sisällä olevat mustat pallot on jälkipistelty. 

Ihan mukava oli päästä kokeilemaan tätäkin mallia 💖

Frodo ei nuku meidän kanssa sängyssä. Sillä ei ilmeisesti riitä kärsivällisyys sellaiseen. Se haluaa olla itsenäinen ja valita nukkumapaikkansa hetkellisen mielijohteen mukaisesti.  Se nukkuu mielellään tässä takan edessä lämpimässä. Hyviä paikkoja on myös nojatuolissa, sohvalla ja kirjoituspöydän tuolissa, joka näyttää siltä, että kissa voisi pudota milloin tahansa 😂 

  Mikäli Frodo päättää sittenkin tulla sänkyyn nukkumaan, se tulee Merrin niskaan makaamaan, jonka seurauksena Merri väistää ja Frodo käy sen lämmittämään kohtaan nukkumaan.   

Miten voikaan olla  niin erilaisia eläintenkin luonteet. 😻😻

Hyvää yötä, tai ainakin lämpimiä unia.  💖

UMK on pian täällä!

Euroviisut lähestyvät ja Suomesta on löydettävä edustaja kisoihin.  Ensi lauantaina nähdään Uuden Musiikin Kilpailun finaali Turun Logomosta.  Kyseessä on jo 12. UMK -karsinta. Televisiossa se näytetään TV ykköseltä kello 21 alkaen.  Kisa nähdään/ kuullaan myös ainakin Yle Areenassa, Ylex ja Radio Suomi -kanavilla.  

Ohjelman juontaa Samu Haber. Kommentoinnin voi saada suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, ukrainaksi, viittomakielellä tai uusina vaihtoehtoina pohjoissaame ja inarinsaame. 

Kilpailuun lähetettiin alun alkaen 363 kappaletta, joista ammattilaisraati valitsi 7. Aikamoinen karsinta, jos sattui haluamaan jatkoon 😂 Olisi hauskaa, jos lähetettäisiin nk. varjoUMK, jossa soitettaisiin kaikki finaalista jääneet kappaleet! 

Finaalin voittaja valitaan 75 prosenttisesti yleisöäänin ja 25 prosenttia äänistä tulee kansainvälisiltä raadeilta.  Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa!   Maan ulkopuolelta saadaan erilaisia näkemyksiä kappaleisiin.  Miltä kuulostavat Euroviisuihin halajavat Suomi-solistit kansainvälisin korvin.  Joitain kommentteja olen kuunnellutkin ja naureskellut mielikuville ja hämmennykselle, jota kappaleet ovat aiheuttaneet 😂   Mitä ihmettä tarkoittaa esim. sana "niinku" ?   Ainakin se kuulostaa ulkomailla kovin hassulta. 

Tänä vuonna suomenkielisiä lauluja onkin mukana yli puolet.  Omalla kielellä laulamisen sanotaan olevan plussaa, koska näin tulevat esittäjien taustat paremmin esille.  Toisaalta "yleiskieli" englanti on kaikille tunnistettavaa ja sisältö aukeaa paremmin.  Suomen lähetyksissähän kappaleet tekstitetään käännettyinä, mutta suurimmassa osassa valtioita näin ei tehdä.  Itse kyllä mielellään kuulen tuntemattomiakin kieliä, vaikka en niistä mitään ymmärrä.  Korvaan tarttuvat juuri ne hassunkuuloiset sanat 😉

Robin Packalen: Girls Like You | UMK23 | Yle Areena

Robiniin kohdistui paljon ennakko-odotuksia, jotka eivät sitten tainneet odottelijoiden mielestä täyttyä.  Minäkin odotin jotain tosi upeaa ja mullistavaa, kunnes useamman kuuntelun jälkeen tajusin, että tämähän on juuri sitä Robinia, jota on totuttu kuulemaan.  Kiva kappale, menevä rytmi, taidokas äänen käyttö ja tarttuva melodia.  Laulukieli englanti.

KUUMAA: Ylivoimainen | UMK23 | Yle Areena

Minulle ennestään tuntematon yhtye, vaikka hävettääkin tunnustaa, sillä yhtye voitti juuri tänä vuonna Vuoden yhtye -palkinnon Emma -gaalassa.  

Tykkään tästäkin kappaleesta. Melodia on kaunis ja solistin äänessä suhiseva ässä sopivat hyvin tunnelmaan.  Euroviisujen lavalle en tätä silti laittaisi, mutta kuuntelisin kappaletta mielellään vaikka radiosta. 

Käärijä: Cha Cha Cha | UMK23 | Yle Areena

Tämä kappale lyö kuulijansa ällikällä! Menee vähän aikaa, että tajuaa, missä mennään (jos sittenkään 😁)   Visuaalinen esitys videolla antaa odottaa paljon myös lavalla. Toivon, että esitys ei lässähdä isommalla areenallakaan, sillä tämä on ehdoton suosikkini Euroviisuihin. Viisut ovat paitsi musiikkia, myös silkkaa showta. Molempia tarvitaan erottumaan joukosta.  

Keira: No Business On The Dancefloor | UMK23 | Yle Areena 

Tätäkään laulajaa en tuntenut ennestään.  Hän laulaa taidokkaasti  ja äänensävy on  persoonallinen.  Kappale on menevä, laulukieli on englanti. Plussaa annan siitä, että sanoissa mainitaan Harry Potter 😅Kappaleessa kehotetaan rohkeasti tanssilattialle. 

Benjamin: Hoida Mut | UMK23 | Yle Areena

Pidin tätä aluksi ihan surkeana, mutta yhä uudelleen huomasin sen jättäneen minulle aikamoisen korvamadon.  Kappale on tavallaan ok, ei suosikkini, ei etenkään Euroviisuihin.  Benjaminilla on on persoonallinen ja erottuva lauluääni, ehkä joku muu kappale olisi ollut parempi. 

Lxandra: Something To Lose | UMK23 | Yle Areena

 Laulajan ääni on erottuva.  Kappale melodinen on muita rauhallisempi.  Erittäin hyvä, kun sitä kuuntelee. Olen kuunnellutkin useamman kerran, mutta en siltikään muista sitä yhtään. Ei jää mieleen, joten ei jatkoon. 

Portion Boys: Samaa taivasta katsotaan | UMK23 | Yle Areena

😒 Tältä porukalta odotin paljon, mutta meni alta lipan.  Mikään ei ole Euroviisuissa nolompaa, kuin kosiskella muilta mailta pisteitä liian näkyvästi.  Onhan näitä esimerkkejä ollut aina silloin tällöin.  Ei toimi! 

Nämä olivat vain  minun mielipiteitäni, joten jännityksellä jään odottelemaan lopputulosta 😋

Monet teistä varmaan ohittavat molemmat  viisukilpailut olan kohautuksella.  Meille viisukärpäsen puremille tämä on kuitenkin vuoden kohokohta!  Tärkeintä ei ole oman maan voittaminen, vaan kokonaisuuden näkeminen, sekä visuaalisessa, että melodisessa mielessä.  Minulla on edelleen useiden vuosien takaisia suosikkikappaleita, joita kuuntelen kuulokkeissakin ajoittain 😁   Mikä olisi mielekkkäämpää, kuin kuunnella kuntosalilla esim. Alexander Rybakia,  Francesco Gabbania,  Kalush Orchestraa tai Robin Bengtssonia 😂  Viime vuoden voittaja on jopa puhelimessani soittoäänenä.  Pidin kappaletta parhaana muutenkin, kuin sen saaman uutishuomion takia. 

Tänä vuonna Euroviisut kuullaan Iso Britannian Liverpoolista.  Viime vuonna toiseksi tullut maa järjestää tämän vuoden viisut. 

Sohvalla on jo varatut paikat,  vain UMK puuttuu!   Merri toivoisi enemmän Kissanpolkkaa ja Arttu haluaisi kuulla  Tykkään susta niin että halkeen! 

Minkä kappaleen sinä lähettäisit edustamaan Suomea Euroviisuihin? 

Pikkuihmiselle

 Pikkuisen sain ommeltua, kun löysin lehdestä pikkuihmisen trikoomekon kaavan.  Se oli nopeasti piirretty ja siihen tarvittiin vain vähän kangasta.  Tein aiemmin näistä kankaista bodeja, mutta en halunnut tehdä niitä lisää, koska pikkuihmisellä on varmasti jo aivan liikaakin vaatteita. Jotain teki kuitenkin mieli ommella, joten sarjatyönä syntyi tällä kertaa mekkoja.  Hihansuu on sen kokoinen, että mekkoa voi luultavimmin käyttää myöhemmin esim. tunikapaitana. 

Ei tarvitse kauaa olla ompelematta, kun huomaa unohtaneensa ompelukoneen säädöt.....    Muistin silti, että saumurissakin oli joku rypytyssäätö. Löytyihän se: differentiaalisyöttö!  Muistin lopulta nappuloiden säädötkin, mutta en luottanut itseeni, ennen kuin olin tarkistanut ohjekirjasta.  Tuolla ompeleella saumuri tekee rypytyksen samalla, kun se siistii kankaan reunan.  Sitten vaan tavallisella syötöllä rypytetty kangas kiinni toiseen osioon. 

Ei ollut mitään ajatusta tuon kankaan kuvien kohdistamisen suhteen ja siksi se menikin noiden isojen kuvien kanssa aika typerästi pieleen. vieläpä justiin tuossa etupuolessa. Huomasin ketun pään lytistymisen vasta valmiissa työssä.  Etsin kankaista leikattaviksi aina sellaisia kohtia, joilla kangasta kuluisi mahdollisimman säästeliäästi ja tämä oli lopputulos.  Tämä on juuri sitä, että intoa on enemmän, kuin taitoa.   

Kokonaisuutena olen tähän sarjaan kuitenkin ihan tyytyväinen. 

Meiltä löytyi vielä noin söpöjä henkareita, joissa oli kiva kuvata. 

Tässä on meidän tavanomainen tilanteemme: 

Merri on tulossa ulkohäkistä sisään. Frodo vaanii piilossa kulman takana. Sieltä se hyökkää Merrin kimppuun heti, kun Merri työntyy sisään heiluriluukusta. Sitten taas juostaan peräkkäin ympäri huushollia.   Yhteen aikaan Frodo päivysti aivan ikkunan takana ja heti, kun Merri yritti avata luukkua, Frodo läppäsi luukkua sisäpuolelta takaisinpäin.  

Nykyisin Merri on alkanut jekuttamaan läpsyttämällä luukkua itse ulkopuolelta, ilman minkäänlaista yritystäkään tulla sisään.  Luultavasti siksi Frodo on päätynyt nurkan taakse vaanimaan. 

Pienoinen loppukevennys jälleen: 

 

Kävin leipomon tehtaanmyymälässä pitkästä aikaa.  Paikka on suosittu ja nytkin oli pikkuisessa myymälässä useampi ihminen.  Kassajonossa edelläni ollut nainen kyseli, onko niitä rikkoutuneita donitseja, joita myydään pusseissa sopivaan hintaan.  Myyjä sanoi, että nyt ei ole, mutta ovat odottaneet itsekin, koska niitä taas tulee. 

Asiakas harmitteli ja sanoi leikkimielisesti, että laittakaa nyt heti maanantaista alkaen joku tunari taas töihin, niin ei tule pelkkää priimaa 😂

Kommentti oli niin älytön, vaikkakin leikkimielinen, että jäin miettimään, miksi meidän alalla (kotihoito), kukaan asiakas ei toivo, että tulisi taas joku tunari tekemään työt?   Ehkä joku voi olla oikeasti sitä mieltä, että tunareita on ollut, mutta ei sitä varmaan kukaan erityisesti toivo 😏

Millä muulla, kuin leipomoalalla voisi olla asiakkaalle hyötyä tunareista?    

Hampaat säilyivät suurimmaksi osaksi

  Merri alkoi nuoleskella suuta ja suupieliä niin oudosti, että päätin viedä sen lääkäriin. Muistissa oli vielä viime kesäinen hammassyöpymä ja halusin varmistaa, että nyt ei ole kyse sellaisesta. 

Merri aavisti taas lähdön hetkellä, että nyt on jotain epämieluista tulossa, mutta sain sen silti kuljetuskoppaan ilman isompia ihovaurioita.  Koppa on muutenkin aina esillä ja luukku auki. Kumpikin kissa käy siellä makailemassa ihan muuten vaan. Kissoilla on merkillinen aavistus siitä, että tämä kerta ei olekaan ihan tavallinen.  

Merri oli aivan hiljaa koko meno- ja tulomatkan, sekä ilmeisesti koko hoidon ja tutkimuksen ajan.  Ihan varmasti ainakin nukutuksen ajan 😂  Neljä tuntia kestivät hoidot. Lopuksi olivat vielä pesaisseet turkkia joistain kohdista, kun oli ilmeisesti jotain eritteitä tms. suttaantunut.  Kehuivat, että Merriä oli niin helppo käsitellä. Oli hermostunut vain, kun yrittivät föönata sen turkkia kuivaksi. Sitä en kyllä ihmettele yhtään!! 

Kotiin oli taas niin ihanaa palata ja olotilakin helpottui nopeasti. Tassusta vielä tippaletkun kiinnityssidos pois ja kissa alkoi taas kehräillä.  Ruokakin maistui melkein heti.  

Syöpymää ei ollut, eikä löytynyt syytä nuoleskeluun. Hampaat tuli samalla putsattua. Hammaslääkäri sanoi napanneensa kulmahampaiden takana olleet pienet hampaat samalla pois. Sitä jäin miettimään, että miksi...? En hoksannut kysyä. Oletin, että ovat jatkossa kaikkein alttiimpia syöpymille. 

Merriä odotellessa kävin kahvilla, kaupassa ja kirpputorilla.  

Viimeksi mainitusta löytyi kaikenlaista.  Hämmentävin oli tämä kassi, joka oli täynnä tavaraa. Kurkkasin sisään ja näin kaikenlaisia rautalankoja, värillisiä ja perusvärisiä, sekä askarteluun tarkoitettuja hienouksia.  Syvemmälle kassiin en paikan päällä käynyt penkomaan. Kassi sisältöineen maksoi 2 euroa! Tuollaisia hintoja ei voi ohittaa, vaikka ei juuri tällä hetkellä rautalankoja tarvisikaan!  

Merri halusi heti poseerata kassin vieressä. 

Kahvipusseista tehty napakka kassi on todella siistiä tekoa ja on jo itsessään enemmän, kuin kahden euron arvoinen.  Itse en ole koskaan kahvipusseista tehnyt mitään, mutta olen kuullut, että tällaisen kassin tekemiseen uppoaa valtavat määrät kahvipusseja. 

Sisältä löytyi jos jonkinlaisia rautalankoja. Osa oli jo pyöritelty erilaisiin muotoihin.   Mukana oli vielä pakkauksissakin olevia tuotteita! 

Kassissa oli myös suoraan roskiin menevää tavaraa, mutta talteen otin nämä pohjalta löytyneet jutut. Löytyi helmiä, paljetteja, värikynä, kumi, hilettä, muutama yksittäinen sukkapuikko ja kahdet pyöröpuikot.  

Kassin sisältö ja hinta olivat minusta melko hämmentävä yhdistelmä!   Tuli ihan mieleen, että jossain on nyt tehty loppusiivousta sellaisen henkilön jäljiltä, joka on lopettanut vähintäänkin askartelun ja ehkä jopa hengittämisen.   Kassiin on lapikoitu kaikki pieni sälä.   Jälleen jää mietityttämään, mitä ihmisestä jää, kun täältä lähdetään.   Mikäli tässä ovat tosiaan päivät päättyneet, on taivaallinen askartelija varmasti iloinen, että tavarat päätyivät toiselle askartelijalle, eivätkä roskiin. 

Löysin myös kivan paidan. Tämä on ihan minun näköiseni. Frodo tarkasti, onko reikiä. Ei ollut, eikä nytkään tullut. 

Hame on niin ihastuttavaa kangasta! Niin minun näköiseni 😍

Muutama kirjakin lähti mukaan.  Äänikirjat eivät ole ainoita kuluttamiani kirjoja. Myös fyysisesti koskettavia kirjoja tarvitaan.  

Noissa mukiherkkukirjoissa oli jotain kiinnostavaa, vaikka ne ovatkin mikrotuotteita.  Aion ainakin kokeilla jotain ohjetta.  Makeissa löytyy ainakin tällaisia juttuja: 

Suolaisia mukiherkkuja:  

Mikäli näistä mukisyömisistä on mainittavaksi asti, voisi tällaisia tarjota esim. äkkinäisille vieraille. 

Tänään ollaan helmikuun suhteen jo kevään paremmalla puolella!   Lämmintä kevättä on luvattu ainakin ennusteissa. 

Mieluisaa ja maistuvaa päivää juuri Sinulle!

Koirat ja kissat

 Näyttää rauhalliselta lepohetkeltä, vaan kuinkas olikaan todellisuus?

Liikaa yleisöä!  

Viikko sitten meillä oli yökyläilijöitä viikonlopun yli.  Merrille tämä oli ihan ok, kunhan ne vaan ymmärsivät, kuka talossa on vakituinen asuja. Se saattoi kävellä Unnan ja Ruutin vierestä, katsoen suoraan niiden ohi.  Koirat olivat hetken aikaa hengittämättä, mutta olivat niin uteliaita uuden kaverin suhteen, että eivät täysin malttaneet pysyä paikoillaan. Ne nousivat vieretysten, kuin yhtenä koirana, katsomaan lähempää Merrin ohikulkua. Merri käänsi ylhäisesti pään niitä kohti,  päästi äänettömän sähähdyksen ja päätä kääntäen jatkoi matkaansa 😂 

Koirien nukkuessa lattialla Merri saattoi kuitenkin käydä uteliaisuudesta haistamassa niiden häntää ilman, että koirat tajusivat mitään. 

Missä mahtaa olla Frodo??? Ei ole näkynyt, mutta jotain outoja hajuja täältä löytyy!

Frodo otti samantien jalat alleen, kun koirat tulivat ovesta.  Se vietti melkein koko viikonnlopun alemmassa kerroksessa. Uhkarohkea Unna kävi välillä katsomassa sitä. Yllättäen Frodokin kävi salaa 2 kertaa yläkerrassa, kuin huomaamatta....   Aika tekee tehtävänsä. 

Nämä tyttöset ovat kuin paita ja peppu, on sitten kyse nukkumisesta, syömisestä, ulkoilusta tai mistä vaan.  Ne ovat tosi kilttejä ja tykkäävät ihmisistä.  Samassa huoneessa pitää aina olla.  Tästä oli helppo loikata yli 😂

Koirien ulkoilutus on rankkaa puuhaa, sanovat koirattomat ihmiset 😏 Minulla oli onneksi aamuvuorot, niin vältyin suurimmalta lenkkeilyltä.  Osani sain kuitenkin minäkin. 

Unna on vasta noin vuoden ikäinen ja virtaa riittää vaikka muille jakaa. Sekin on silti oppinut paljon hyvässä ohjauksessa (en puhu nyt meidän läsnäolosta! 😁) ja "isosiskon" mallilla. 

Kotoa tuotu pesä oli kovassa käytössä. Etenkin tämä pienempi. Isompi makuupaikka sai olla yleensä tyhjillään. 

Välillä voi ottaa pienet painit leikkimielisine ulinoineen.  Näytti ihan samalta, kuin Frodon ja Merrin touhut 😂

Yörauhan takia päätettiin jakautua kahteen eri huoneeseen nukkumaan. Mies meni kissojen kanssa alakertaan ja minä jäin koirien kanssa olohuoneeseen.  Nukuin sohvalla. Meillä on kulmasohva ja sen toiseen päähän majoittui Ruut.  Unna halusi tietysti mukaan sohvalle ja kävi siihen kulmaukseen. Minulla oli aluksi hieman vaikeuksia saada se käsittämään, että olin ottanut tyynyn itseäni varten, eikä koiraa.  

Lopuksi vielä ihan muuta juttua. Meillä on mieheni äidin tekemä kastepuku, jossa on kastettu kaikki lapsemme. Nyt sitä tarvittaisiin uuden tulokkaan ristiäisissä.  Puku, etenkin kaulusosa, on ajan myötä tummunut ja pitäisi jotenkin saada valkenemaam.  Materiaali on jotain silkkisatiinin tyyppistä.  Voisikohan tähän käyttää Kloritea, vai mitä suosittelisitte? 

Vauvaperheeseen kuuluu "isosisko" Maisa. Elämä on Maisan kohdalla muuttunut kummalliseksi. Se ei ole enää pääosassa ja kotona kuuluu outoja ääniä.  Kitisevä pötkylä haisee kummalliselta.  Maisa yrittää silti pitää yllä hyvää yhteishenkeä ja esiintyä itse rauhallisesti ja tyylikkäästi. 

Pakko vielä kertoa maskiuutisista työpaikalta. Melkein 3 vuotta ollaan käytetty kotihoidossa maskeja asiakaskäynneillä ja toimistolla. Sitten tuli yht´äkkiä riemastuttava vapautus!!   2 työvuoroa ehdin tehdä hengittäen kerrankin vapaasti, kunnes homma peruttiin.    Nyt on sitten vedetty riittävästi happea ja saatu kasvojen iho rauhoitettua, joten maskien käyttöä jatketaan.  (Lisään vielä, että maskeja on tietenkin käytetty aina tarpeen vaatiessa muulloinkin, kuin pakolla). 

Työpäivät tuntuivat oudoilta ilman maskia. Ikään kuin olisi ollut jotenkin vajavaisesti pukeutunut. Oli myös sellainen syyllinen olo, kuin olisi ollut luvattomia tekemässä 😂  

Kotoisastihan se maski alkoi siihen jo taas juuttumaan.  Eipähän tarvitse tätä hiustyyliä alkaa sivuilta muuttelemaan, kun maskien kuminauhat toimivat jälleen hiuspidikkeinä.....

Hapekasta viikonloppua kaikille!

Hupulla ja ilman

 FRODO:  Ahaa...ei ketään näkyvissä. Pääsen tekemään ensitarkastuksen ilman Merriä...

Ensin täytyy vähän tunnelmoida ja  ottaa tuntumaa kankaaseen.  Tähän voisi helposti nukahtaa...

MERRI:  Mitä ihmettä? Oletko käynyt työn viereen makaamaan??  Tarkastus tehdään huolella, eikä aleta laiskottelemaan! 

FRODO:  Älä nyt Merri ole noin pikkumainen! Tule painimaan! Pieni niskalenkki on aina paikallaan. 

Merrillä ei ole yhtään huumorintajua!  Nyt minun täytyy kuulemma tarkistaa vielä jokaikinen sauma kahteen kertaan! Lisäksi tarkastettavien määrä on tuplaantunut. Tässä toisessa versiossa on huppu. Sen minäkin sentään huomaan. 

Vanhalla, hyväksi koetulla Satu -paitakaavalla ompelin aiemmista kangasostoistani pari paitaa. 

 (Unelmallinen kaavojen nettikauppa on loppumassa, ilmoitettiin vinkkinä sähköpostiini.  Loppuunmyyntiin löydät halutessasi TÄÄLTÄ. )

Ensin oli tarkoitus tehdä huppari, mutta totesin ensimmäisten kokoavien saumojen jälkeen paidan olevan liian kapea huppariksi. 😠

Onneksi kangaspala oli reilun kokoinen ja sain siitä leikattua vielä toiset, vähän isommat palat. Huppu ulko- ja sisäpuolineen onneksi kävi isompaankin versioon suoraan. 

Syy tähän hölmöilyyn oli osittain siinä, että minulla ei ole sitä ompeluun tarvittavaa koulutusta koulun seitsemänteen luokkaan päättyneen käsityöopetuksen lisäksi ollenkaan. Olen kyllä ommellut paljon elämässäni, mutta homma on useimmiten tapahtunut ihan mutulla (musta-tuntuu), eli yrityksen ja erehdyksen kautta. 

Toinen syy alun ongelmiin oli se, että en ollut tajunnut kankaita ostaessani, että tässä collegeksi mainitussa kankaassa ei ollut joustoa juuri lainkaan.  Tämä on kuin flanellin ja collegen välimuotoa. 

Kaavassani on etu- ja takakappale kolmessa osassa, eli 6 kappaletta.  En halunnut tähän isokuvioiseen kankaaseen niin montaa saumaa, joten yhdistelin sivukappaleen kaavan keskiosaan ja leikkasin yhtenäiset etu- ja takakappaleet.   

Alaosaan laitoin samasta kankaasta resorimaisen kaistaleen (joka tässä paidassa vähän vetää kieroon..), josta tykkäsin aiemmissa paitaompeluksissani. 

Mies toimi taas hovikuvaajana.....  siksi niin monta otosta, joista oli vaikea valita 😂

Kirjavat verhot eivät olleet se aivan otollisin kuvaustaustakaan. 

Alkuperäisestä leikkauksesta tein puolihihaisen paidan ilman huppua. Sellaisessa muodossa se ei tunnu liian pieneltä.  Huppari vaatii eri tavalla väljyyttä, kuin tällainen malli. 

Alakuvassa Notre Damen kellonsoittajan salattu sisarpuoli 😂

Heiluvaa ja hurmaavaa helmikuuta juuri Sinulle!