Koirat ja kissat

 Näyttää rauhalliselta lepohetkeltä, vaan kuinkas olikaan todellisuus?

Liikaa yleisöä!  

Viikko sitten meillä oli yökyläilijöitä viikonlopun yli.  Merrille tämä oli ihan ok, kunhan ne vaan ymmärsivät, kuka talossa on vakituinen asuja. Se saattoi kävellä Unnan ja Ruutin vierestä, katsoen suoraan niiden ohi.  Koirat olivat hetken aikaa hengittämättä, mutta olivat niin uteliaita uuden kaverin suhteen, että eivät täysin malttaneet pysyä paikoillaan. Ne nousivat vieretysten, kuin yhtenä koirana, katsomaan lähempää Merrin ohikulkua. Merri käänsi ylhäisesti pään niitä kohti,  päästi äänettömän sähähdyksen ja päätä kääntäen jatkoi matkaansa 😂 

Koirien nukkuessa lattialla Merri saattoi kuitenkin käydä uteliaisuudesta haistamassa niiden häntää ilman, että koirat tajusivat mitään. 

Missä mahtaa olla Frodo??? Ei ole näkynyt, mutta jotain outoja hajuja täältä löytyy!

Frodo otti samantien jalat alleen, kun koirat tulivat ovesta.  Se vietti melkein koko viikonnlopun alemmassa kerroksessa. Uhkarohkea Unna kävi välillä katsomassa sitä. Yllättäen Frodokin kävi salaa 2 kertaa yläkerrassa, kuin huomaamatta....   Aika tekee tehtävänsä. 

Nämä tyttöset ovat kuin paita ja peppu, on sitten kyse nukkumisesta, syömisestä, ulkoilusta tai mistä vaan.  Ne ovat tosi kilttejä ja tykkäävät ihmisistä.  Samassa huoneessa pitää aina olla.  Tästä oli helppo loikata yli 😂

Koirien ulkoilutus on rankkaa puuhaa, sanovat koirattomat ihmiset 😏 Minulla oli onneksi aamuvuorot, niin vältyin suurimmalta lenkkeilyltä.  Osani sain kuitenkin minäkin. 

Unna on vasta noin vuoden ikäinen ja virtaa riittää vaikka muille jakaa. Sekin on silti oppinut paljon hyvässä ohjauksessa (en puhu nyt meidän läsnäolosta! 😁) ja "isosiskon" mallilla. 

Kotoa tuotu pesä oli kovassa käytössä. Etenkin tämä pienempi. Isompi makuupaikka sai olla yleensä tyhjillään. 

Välillä voi ottaa pienet painit leikkimielisine ulinoineen.  Näytti ihan samalta, kuin Frodon ja Merrin touhut 😂

Yörauhan takia päätettiin jakautua kahteen eri huoneeseen nukkumaan. Mies meni kissojen kanssa alakertaan ja minä jäin koirien kanssa olohuoneeseen.  Nukuin sohvalla. Meillä on kulmasohva ja sen toiseen päähän majoittui Ruut.  Unna halusi tietysti mukaan sohvalle ja kävi siihen kulmaukseen. Minulla oli aluksi hieman vaikeuksia saada se käsittämään, että olin ottanut tyynyn itseäni varten, eikä koiraa.  

Lopuksi vielä ihan muuta juttua. Meillä on mieheni äidin tekemä kastepuku, jossa on kastettu kaikki lapsemme. Nyt sitä tarvittaisiin uuden tulokkaan ristiäisissä.  Puku, etenkin kaulusosa, on ajan myötä tummunut ja pitäisi jotenkin saada valkenemaam.  Materiaali on jotain silkkisatiinin tyyppistä.  Voisikohan tähän käyttää Kloritea, vai mitä suosittelisitte? 

Vauvaperheeseen kuuluu "isosisko" Maisa. Elämä on Maisan kohdalla muuttunut kummalliseksi. Se ei ole enää pääosassa ja kotona kuuluu outoja ääniä.  Kitisevä pötkylä haisee kummalliselta.  Maisa yrittää silti pitää yllä hyvää yhteishenkeä ja esiintyä itse rauhallisesti ja tyylikkäästi. 

Pakko vielä kertoa maskiuutisista työpaikalta. Melkein 3 vuotta ollaan käytetty kotihoidossa maskeja asiakaskäynneillä ja toimistolla. Sitten tuli yht´äkkiä riemastuttava vapautus!!   2 työvuoroa ehdin tehdä hengittäen kerrankin vapaasti, kunnes homma peruttiin.    Nyt on sitten vedetty riittävästi happea ja saatu kasvojen iho rauhoitettua, joten maskien käyttöä jatketaan.  (Lisään vielä, että maskeja on tietenkin käytetty aina tarpeen vaatiessa muulloinkin, kuin pakolla). 

Työpäivät tuntuivat oudoilta ilman maskia. Ikään kuin olisi ollut jotenkin vajavaisesti pukeutunut. Oli myös sellainen syyllinen olo, kuin olisi ollut luvattomia tekemässä 😂  

Kotoisastihan se maski alkoi siihen jo taas juuttumaan.  Eipähän tarvitse tätä hiustyyliä alkaa sivuilta muuttelemaan, kun maskien kuminauhat toimivat jälleen hiuspidikkeinä.....

Hapekasta viikonloppua kaikille!