Ruskeaa etsimässä

 Repolaisen värihaaste ruskea oli yllättävän helppo. Voisi melkein sanoa, että meillä on paljon ruskeaa. 

Aloitetaan vaikka siitä, että meillä asuu ruskea karvapallo Frodo! 💖

Tälle kellolle piti etsiä paikkaa pitkään. Tarkoitus ei ollut hankkia kaappikelloa, mutta naapuri on tehnyt tämän ja halusi antaa sen meille. Itse ostimme koneiston. Olen nähnyt vuosien varrella eri osoitteissa muitakin naapurin tekemiä kelloja ja kaikki ovat yhtä hienoja. 

Seuraava kello on mieheni kotoa. En tiedä sen alkuperää.  Kello on sijoitettu eteiseen, ruskean vaatekaapin viereen. 

Kellon alta löytyy ystävältäni saatu taulu. 

Kellon alla on mieheni isän aikoinaan huutokaupasta ostama muhkea pahkatuoli.  Siinä on oikein jonkinlainen mekanismi, että sillä voi istuessa "keikutella".  Se myös pyörii.  Arvatkaa onko painava siirtää siivotessa...

Eteisen seinältä löytyy myös vuosia sitten joululahjaksi saamani kalenteri, joka on ollut päivittäisessä käytössä siitä asti. Melkein voisin sanoa, että en voi elää ilman tätä.  Monien asioiden takia haluan tietää, mikä päivämäärä on menossa. Aamulla herättyäni siirrän aina tuota päivämäärämagneettia ja taas on elämä kohdillaan.  Kuukauden päälläkin on siirrettävä magneetti. Taulu on siis monivuotinen. 

Miehen lapsuudesta on peräisin tämä lastentuoli. Aikaa nähnyt ja maaliltaankin jo kulunut, mutta erittäin kestävä! 

Meillä nukutaan pojan vanhassa huoneessa. Aikoinaan laitettiin sinne tuo tiilikuvioinen tapetti. Pojan muutettua kotoa pois, siistittiin huonetta vähän laittamalla toiselle seinälle tuota korttitapettia. Tykkään molemmista tosi paljon! 

Yksinäinen piano etsii soittajaa.....   Sen edessä kannellinen pöytälaatikko ja kirpputorilta löytynyt pyöreä, liikuteltava pöytä.  Pöytä on lastattu Toivelaulu -kirjoilla ympäriinsä. Siinä heti päälimmäisenä ruskea versio noista kirjoista. 

Jos haluaa mennä kellariin, niin tässä on oikea ovi. 

Vanhasta rukista on jäänyt enää pyörä. Yllättävää kyllä, se pysyy alakerran rappusissa, eikä lentele kissojen saattelemana pitkin portaita.  Viereen nostin itärajan takaa tuodun kannun. 

Sitten pakollinen lankakuva. Kertokoon itse asiansa. 

Olohuoneessa kaikki näyttää vaalealta.  Hyllykön alahyllyltä löytyi sittenkin kaksi ruskeansävyistä hahmoa.  Huilua soittava keiju on kyllä söpö, mutta olisi suotavaa, jos osaisi kääntää huilunsa oikeaan suuntaan...   Todella usein näkyy patsaissa ja kuvissa huilua soittavien hahmojen pitelevän huilua väärin päin. 

Lasten lelu. Enempää en viitsinyt alkaa lelulaatikosta kaivelemaan. Koko korvatkoon määrän. 

Kissanleluissa homma on juuri päinvastoin. Ovat aika pientä kokoa, paitsi tuo iso, karvainen näätä. 

Anopilta olen saanut isohkon arkun. Se oli täytetty kaikella käsityöhän ja askarteluun liittyvällä. En ole vieläkään keksinyt sille mitään järkevää käyttöä.  Sen alkuperää en tiedä. Ei ole varmaankaan noin vanha, kuin miltä näyttää. 

Mökilläkin oli tarkoitus kuvailla ruskeita asioita, mutta sain napattua vain yhden kuvan ennen kuin kuvaaminen unohtui 😂  Alla kuitenkin öljytyn pinnan saanut vanha keinu.  Ajatus oli vetää nuo maassa olevat neliötkin öljyllä, mutta öljy loppui kesken.  Jatkan myöhemmin. 

Voi itku mitä kuvia tuo ihminen on napsinut, miettii Frodo. 

6 aamuvuoroa saatu tehtyä!  Nyt yhden vapaan kautta viiteen iltaan.  Aika erikoisia työvuoroja on nyt meikäläiselle ilmestynyt, mutta ei haittaa 😅

Hetken mietinnän jälkeen totean, että nyt ei ole vielä viikonloppu, joten toivotan kaunista pikkulauantaita! 

Todella Hirvee

 Edellisten Hirvi -sukkien otsikko oli  "Ihan Hirvee", joten nyt oli pakko laittaa vastaava 😃

Villasukkarakkautta kesän lämpimillä 💕  Frodon kanssa tässä vietettiin laatuaikaa näitä sukkia neuloessa. Välillä piti tehdä tarkastusta, mutta onneksi ei tarvinut purkaa. 

Kyseessä on toisinto aiemmista  Hirvi -sukista.  Ne olivat miehistä kokoa, 7 -veikasta neulottu. Nämä ovat sirommat, Nalle -langasta. 

Kun auto on pesty, voi sen päällä napsia ulkovalossa kuvia 😂 Jotain hyötyä tuosta kulkupelistä muutenkin, kuin ajossa. 

Kyseessä on edelleen Hanne Piiraisen malli. Neuloin siis ohuemmalla langalla, 3 puikoilla. Lankaa kului 115 grammaa.  Varren takaosan kavennukset jouduin lopettamaan ennen aikojaan, koska nilkasta olisi muuten tullut liian kapea. Kantapään neuloin ristikkäin vahvistetulla neuleella. 

Tämä on minusta kaunis malli ja kuten sanottu, aihe on lähellä sydäntäni. 

Pihalla kukkii nyt ainakin toinen alppiruusuista. 

Lisäksi arovuokot avasivat kukkansa ihan parissa päivässä näin suuriksi. 

Tännekin kolkkaan saatiin illalla edes vähän aikaa sadetta. Nyt ei tarvitse selkä vääränään kantaa vettä istuttamilleen kasveille.  Äkkiä tuo maa silti kuivuu/ kuivui.  Pönttöön ei tullut sadevettä juuri nimeksikään. 

Työvuoroissa on meneillään 6 aamuvuoron putki, mikä on tällaiselle iltaihmiselle ..noh... hieman vaativa tai jotain sinnepäin 😂  Taidan sanoa vaan positiivisesti, että 3 on JO  tehtynä!  

Uutta viikkoa taas pukkaa, joten sitä kohti sitten vaan tukka putkella!    Lomatoivotukset niille, jotka ovat lomalla ja tsemppiä niille, jotka eivät ole! 

Mökkeilyä

Vuorotyö asettaa  aikamoisia haasteita sille, mitä vapaa-aikana voi, ja ehtii tehdä.  Tilaisuudesta on niin sanotusti otettava vaarin.   Pakkasin tavarat heti aamuvuoron jälkeen.  Kissojen kuudes aisti ei tällä kertaa toiminut. Taktiikkana on laittaa Merri naruun ulos (jolloin se ei pääse karkuun, eikä kyllä yritäkään). Sitten Frodolle nameja ja sen jälkeen se napataan syliin ja  laitetaan kuljetuskoppaan.  Merrin saa omaan koppaansa helpommin. Mökiltä kotiutuessa se jopa hyppäsi koppaansa itse!  Onneksi ajomatka ei ole pitkä. Aikamoisen kissakuoron nuo kollit saivat silti aikaiseksi.  

Mökillä odotti jämälankaprojekti.  Vuosikymmenten aikana mökille päätyneet langat kohtaavat nyt haastajansa, eli minut.  Valitsen aina muutaman lankakerän, jotka eniten varastosta kutsuvat.  Näistä langoista syntyivät säärystimet.  Aloitin jakamalla kerät kahtia. Frodo jaksoi seurata tätä vaihetta kiinteästi, mutta ei koskenut. Merriä alkoi nukuttaa... 

Aloitin tuolla tummalla värillä, mutta jouduin purkamaan sen, kun se osoittautui liian jäykäksi muihin verrattuna.   Neuloin nro4 puikoilla 3 oikein ja 1 nurin -neuletta koko matkan.  Ei kavennuksia, eikä lisäyksiä.  Pituutta kertyi 35cm ja painoa 135g.  Nämä langat kuluivat kokonaan! Hieno juttu 💪

Kävin ulkona kuvaamassa ja unohdin säärystimet sinne. Huomasin muutaman tunnin kuluttua ohi kävellessä, että mitäs nuo tuossa vielä roikkuvat 😂

Parasta mökilläkin on syöminen.   Asetelma on takan edessä vierekkäin. Kotona ruokailu tapahtuu kahdessa tasossa päällekkäin. 

Mikäs se siinä? Tervaleppä taas tunkeutui kuvaan 😀

Vedet ovat tavallista korkeammalla. Merri käy tarkistamassa tilanteen.  Laituria ei ole laitettu paikoilleen, kuten ei viime kesänäkään.  Nyt se olisikin heti alkupäästä veden alla, kun vesi on noin korkealla.  Minä pääsen kyllä tuosta hyvin uimaan. Kävin pariin otteeseen. Ihan kuin se olisi jo vapusta vähän lämmennyt. Tällä kertaa lämmitin saunankin. 

Frodo kyttää silmä kovana Merrin touhuja, mutta ei oikein itse uskaltaudu kokonaan ulos. Kerran se päätti rohkaistua ja lähti ulkoilemaan valjaissa. Homma päättyi siihen, että se katseli niin kaihoisasti häkkiä ulkopuolelta, että se oli pakko päästää sisään. 

Merrikin säikähti kerran tosi kovasti, kun se näki järvellä soutuveneen 😂 Kyllä tuli puuhkahännällä kiire mökin sisään. 

Ihan mahtavaa, että Merri on sisällä! Ainakin Frodon mielestä. Vielä ei päästy siihen niskalenkkivaiheeseen, joka Frodolla on seurannut pennusta asti: roikutaan iki-ihanan Merrin kaulassa.  Merri ei edelleenkään tykkää... 

Minä sain mökillä tehtyä kaikenlaista, kun ei ollut mitään aikataulua.  Pesin saunan Supi -saunanpesuaineella, koska olen mainoksen orja 😅

Kuivumisen jälkeen suihkutin kokeeksi kaupasta löytämääni laudesuojaa. Se riitti juuri sopivasti tämän pienen saunan vanhoihin lauteisiin.  Jälki oli kivan tuntuista ja näköistä. Eihän vanhaa tietysti uudeksi saa, mutta pinta kestää kai paremmin käyttöä.  Aika näyttää.  Tämä ei ollut mainos, vain oma maininta.  

Lisäksi öljysin pihalla puuosia puuöljyllä. Pesin auton sisältä ja ulkoa (ei olllut järven vieressä, vaan kaukana maalla, kun tästä autonpesusta mökillä on ollut puhetta).  Istutin kukkia, joista en tajunnut ottaa yhtään kuvaa. Vein kotona istuttamiani ruusupavun taimia saunan ritelikköseinämään, kun toimivat hyvin viime vuonnakin.  Tyhjensin kompostorit ja huussin 😜 En osaa pelkästään olla mökillä. Parasta on tosiaan tuo aikatauluttomuus ja vapaus tehdä, tai olla tekemättä. 

Ja taas. Tässä on jotenkin syvemmät värit. Eri vuorokaudenaikoina otetut kuvat. 

Saaripalstan Saila yllytti ottamaan hyönteiskuvia. Tässä niitä nyt sitten tulee 😂

Käsi ylös, jos näet jotain!    Minun hyönteiskuvani ovat juuri sitä luokkaa, kuin arvelinkin. 

Merri oli hassu, kun se käveli laattoja eri suuntiin. Muurahaisia on vain tässä yhdessä kohdassa runsaasti. Otukset olisivat kiinnostaneet, mutta ilmeisesti yrittivät heti takertua kiinni. Kissa nosteli jalkojaan ja jatkoi vauhdikkaasti matkaa. 

Rantakivellä on hyvä tasapainotella.  Vedennousu on jättänyt rantakasvustonkin kellumaan. Siitepöly on lisäksi alkanut kerääntyä rantaan. 

Katse nyt tuohon tasapainottavaan häntään! 

 Lopuksi taas tavarat ja kissat autoon ja kotiin. 

Aurinkoisia päiviä toivottelen! Eikä se sadekaan olisi pahasta, kun on niin kuivaa. Ehkä huomenna? 

3 kuvaa toukokuulta

Kristiina K:n 3 kuvaa toukokuulta haaste tulee tässä.  Kuvien aiheiden tulee alkaa kuluvan kuukauden ensimmäisellä kirjaimella. 

                                                                          TULPPAANIT, nuo toukokuun itseoikeutetut kukat. Niitä kasvaa meidänkin pihalla. Kauniita ovat, kuten kaikki, mikä maasta jälleen talven jäljiltä nousee pintaan 🌸 Etualalla alppiruusutkin jo pullistelevat siihen malliin, että kohta putkahtavat kukat esiin. 

TAIMITARHAlla käytiin äidin kanssa.  Kaikkea on vaan niin paljon ja kaikki on upean näköistä!  Kukka- ja kasvimerta kierrellessä on pakko ostaa aina jotain. Tällä kertaa silmä tarttui tähän japaninlehtikuuseen. En ostanut sitä..vielä.  Onko teillä kokemuksia sen kestävyydestä täällä eteläisemmässä Suomessa? 

Jokavuotinen TAPAHTUMA oli eilen, kaatuneiden muistopäivä.  Se tarkoittaa sitä, että soittokunta ja kuoro saapuvat paikalle, armeija laittaa varusmiehiä kunniavartioon ja eri tahojen edustajat laskevat kukkaseppeleensä.  Puheitakin kuullaan.   

Kaunista toukokuun loppua! Pian päästään K-kirjaimeen. Mitähän siitä keksisi? Pitää ehkä kysäistä KISSOILTA 👀

Siivekkäät sydämet

Tyttären Maia -kissa on suloinen karvapallo 💖 Se haluaa usein olla lähellä palvelijoita, kun se on täällä hoidossa.  Välillä se makaa pahvisen raapimisalustan päällä, mutta siinä tulee ajoittain kuuma ja pitää hakeutua muualle.  Lankojen suhina silmien ja korvien edessä ei haittaa menoa. Se ei kertaakaan yrittänyt näitä lankoja  neuloessani napata kiinni. 

Ei kiinnostanut langat, eikä edes nämä sukat, joiden nimessä on sana "siivekkäät". Sekin olisi luullut houkuttelevan kissaa. 

Välillä piti kääntää kylkeä. Luultavasti siksi, että ei tulisi makuuhaavoja, vaikka kyllähän turkki mukavasti ehkäisee  painumia. (Kylläpä on taas oudot jutut.. huomaa, että loma on loppu ja työt alkaneet 😂).

Jorid Linvikin kirjasta jälleen syntyi tämä Siivekkäät sydämet -sukkapari. Malli oli niin nätti, että se oli ihan pakko neuloa.  Tein taas lapasten silmukkamäärällä ja ruudukkukuviolla.  Nyt olisi kai kannattanut tehdä kuvio ylösalaisin. Kuvio lapasessa on oikein  päin, kun sen laittaa käteen, nostaa käden ylös ja katsoo lapasta: sydämet ovat oikein  päin.  Minä hämäännyin lukemaan kuviota kuten sukkakuvioruudukossa (joka myös löytyy kirjasta). No, ihan nätti tuo kuviointi on ylösalaisinkin. Onko se edes ylösalaisin?  

Lanka on Venlaa, jota kului tuo maaagiset 35grammaa. Puikot olivat kokoa 2½.  Sukan pohja jäi taas mittaamatta, ennen kuin sukka lähti tyttöselle.  Ilmeisesti menee syksyllä hieman kasvaneeseen jalkaan.  Pingviinisukkien pohja oli vähän lyhyempi. Menee tällä hetkellä jalkaan.  Tässä kohtaa voisi tietysti miettiä, tarviiko näillä keleillä villasukkia 😃

Siinä se Maia uskollisesti makoili tuolin vieressä, kun lanka taittui neuleeksi. 

Jos joku miettii sitä minun suukipu -juttua, niin se päättyi lopulta itsekseen ihan hyvin. Kipulääkkeitä piti ottaa, vaikka ei oikein ollutkaan apua.  Kielen alta löytyi hammaslääkärikäynnillä (juurihoito...) vielä aftan jäänteitä, eli se oli aiheuttanut kovan kivun suuhun ja ympäristöön.  Oliko leuan alle kasvanut patti sitten syy vai seuraus, en tiedä. Ultrassa ei näkynyt enää mitään. Aftoista ei ole tietoa, mistä tulevat.  Onneksi tilanne on ohi.  Nämä jutut vaan aina mietityttävät, että mikähän vaiva sitä seuraavaksi iskee päälle. Ehkä sitä ei kannata liikaa miettiä, vaan elää tätä päivää tämänhetkisellä  olotilalla, joka onkin itse asiassa migreenimäinen.  Sen tiedän katoavan lähipäivinä, joten olkoon.  

Aurinko paistaa ihanasti ja kissat nauttivat pihailusta. Minäkin kävin kiikussa lepäilemässä ja kuuntelemassa linnunlaulua ja hengittelemässä raikasta aamuilmaa.  Jospa tästä lähtisi käymään puutarhalla ihailemassa kukkaloistoa ja "hamstraamassa" pihalle jotain kesäkukkia. 

Raikasta päivää juuri Sinulle! 

Kirpparihankintoja yms.

 Frodo esittelee äitienpäiväkukan ja on ihan yhtä kaunis, kuin kukkakin 💖

Jokin aika sitten käytiin äidin kanssa kirpputorilla.  Kirppareilla kiertely on siitä ihmeellistä, että välillä ei löydy yhtään mitään ja välillä taas joutuu kantamaan tavaraa kyytiin kaksin käsin.  En ollut käynyt paikallisella kirpparilla ainakaan vuoteen, jos ei pitempäänkin aikaan.  Näky tuollaisissa paikoissa on aina yhtä hämmentävä: halli täynnä tarpeetonta tavaraa. Suurin osa siitä on sellaista jota yhtään kukaan ei tarvitse.  Maailma hukkuu tavaraan! 

Onneksi joukkoon mahtuu myös toisille tarpeellista tavaraa, eikä kaikki mene hukkaan.  Minä löysin lokerikon, johon aion laittaa neuleohjeita. Tulostetut irtopaperit olisi kiva saada jonkinlaiseen järjestykseen.  Tässä lokerikossa on potentiaalia toteuttaa tuollainen idea. 

Seuraava setti on ostettu eräitä häitä varten.  Ruskeita pulloja ja silitysrauta.   Tästä aiheesta en taida kertoa tämän enempää.  Ainakaan tässä vaiheessa 😀 Sen verran voin avata, että minä en ole menossa vihille, uudelleen,  enää tässä elämässä. 

Tätä kaappia en sentään raahannut kotiin, vaikka se maagisesti veti minua puoleensa.  Se on kuin pieni puhelinkoppi 😁  Hyllytilaa olisi ollut runsaasti ja olisin kyllä osannut täyttää tilan  hyödyllisesti.  Vaikka kuinka mietin, en keksinyt, mihin saisin tämän mahtumaan, tai minkä  jo olemassa olevan jutun  vaihtaisin tähän.  Sinne jäi, nyyh... 

Vajaa makrameelankarulla lähti mukaan värinsä takia.  Ostin aikoja sitten valkoisia keriä käsityömessuilta...  ei ole toteutunut mihinkään muotoon.   Keksin tässä joku aika sitten, että virkkaisin vessaan uuden maton siitä valkoisesta ja tämä ruskea antaisi siihen kivan säväyksen. Suunnitelma siis on... 

Kukapa ei haluaisi tällaista menopeliä??  On rattia, säilytystilaa, pyörivät renkaat, kippaamisenesto, kaasutusääniä, tööttää ja vaikka minkälaista musiikkia matkan taitteeksi. 

Autonkuljettaja oli hämmentynyt ja tyytyväinen.  Jalkoihin vielä vähän pituutta, niin menopeli kulkee omin voimin.  Ääniefektit toimivat  moitteettomasti. 

Tänään on vihonviimeinen lomapäiväni. Oikeastaan tämän nimi ei ole enää lomapäivä, vaan tämä on jo vapaapäivä tulevan viikonlopun töistä.  Miten mukavaa onkaan ollut olla 2 viikkoa pois töistä ja elellä melkein kokonaan ilman aikatauluja.  Aika paljon olen lopulta tehnytkin, vaikka paljon olen myös ollut tekemättä.  Sain myös katsoa rauhassa Euroviisut ilman työpaineita, mikä oli minulle  tärkeä juttu. Tästä taas tarpomaan uutta lomaa kohti 😉