Kesäterveiset, kesäterveiset, kesäterveiset!

 Frodo on lähtenyt pitkästä aikaa mökille.  Se ei ole sen lempijuttu.   Se ei kuitenkaan sukeltanut päätä pahkaa sohvan alle viettämään laatuaikaa, vaan liikkui muuallakin. Ruoka-aikana tietysti skarppina paikalla!  

Se keksi linnoittautua sohvan PÄÄLLE, peiton alle. 

Merrillä riitti puuhaa ulkona.  Uusia kiviä, joihin se ei ollut vielä tutustunut.  Se kävi myös kurkistamassa veden syvyyksiin, jos siellä olisi vaikka silakoita... Sheba -merkkisiä 😂 

Yhden jo edesmenneen hiiren se kyllä kohtasi.  Tuo itsemurhahiiri tuli suoraan kohti... 

Toinenkin alppiruusu on jo kukassa. 

Frodo rohkeni jopa useamman kerran käydä ulkoiluhäkissä!   ... ja mistä tämä kuva on otettu?  ... minä tietenkin otin sen luukun kautta 😁

Frodon ollessa "paketissa", saattoi Merrikin käydä moikkaamassa sitä.  Frodon energia on Merrille usein vähän liikaa.  

Alla vähän harmaa kuva reissukäsityöstä, jota olen tehnyt jo useamman kuukauden. Kässäklubissakin hämmästeltiin, miksi teen aina samoja säärystimiä. Mukana kuljetettava käsityö on hyvä olla riittävän simppeli, että ei tarvitse liikaa mietiskellä neuloessa.  

Lanka on 7-veikkaa, joku jouluväri varmaan kimalluksesta päätellen. Neuloin sitä kerä/ säärystin. 15s/ puikko, 3 oikein, 1 nurin. Pituutta säärystimille tuli 55cm ja langankulutus 192 grammaa. 

Jos ei sadetta lasketa, niin kesä on kauneimmillaan, loma parhaimmillaan ja juhannus ihan nurkan takana.  Mökillä on ollut tosi hiljaista, ei naapureita kuulu olevan missään.  Ehkä tilanne muuttuu viikonloppuun mennessä. 

Taidan toivottaa juhannusterveiset jo nyt!   Nauttikaa Suomen suvesta, satoi tai paistoi 😁, toivottavat Sartsa, Merri ja Frodo

(Kuka muistaa, mistä sketsisarjasta tuo otsikko olikaan?)

Hei hei Sam ja Maia

 Täällä on elämä palautunut entiselleen, kun Sam ja Maia muuttivat omaan kotiin. Veivät myös Nekku -tyttären mennessään.    Hiljaista on. Aamulla Maia ei mau´u kurkkuaan käheäksi ulko-ovella päästäkseen pihalle.  Merrikin toki haluaa ulos, mutta sen toiveet kulminoituvat aina tiiviiseen tuijotukseen, harvemmin maukumiseen. Sängyssäkin oli väljempää, kun Sam ei ollut valtaamallaan paikalla.    Frodo on hieman rauhallisempi ja tuli eilen  MELKEIN syliin itsekseen 😂  Merri nauttii rauhallisuudesta.  Ei sen puoleen, että Maia ja Sam olisivat mitenkään riehuneet, mutta toimintaa on nyt vähemmän. 

Tilalle tuli hiljaisempia kissoja, Kattimukset!  Ne ovat veijarin näköisiä, mutta eivät ole päästäneet minkäänlaista ääntä, eivätkä ole vallanneet sängystä tilaa itselleen.   Näin netissä nämä sukat ja tuli heti tarve ostaa ohje 😍 Henna Haapaniemen Varjelum -neuleohjeisiin kuuluva Kattimussukat, joissa seikkailee vähän vähemmän sliipattu kujakolli -Kattinen. 

Ohjeessa sukat oli ohjeistettu tekemään 7 -veikka -vahvuudesta, mutta valitsin aloitussilmukkamäärän perusteella ohuemman Nallen.  Jossain vaiheessa tuli epäluulo, että tulee aika kapeat, mutta lopulta sain todeta, että ovat  ihan sopivat omaan jalkaani. Ajattelin ensin tehdä pienempää kokoa, kun luulin sukkia muutenkin pienemmiksi, mutta teinkin sitten 38.   Lankaa kului 110 grammaa 3 -numeroisilla puikoilla.  Nenulit ja silmät on pistelty jälkikäteen.  Noinkin pienet pistelyt voi olla hankalia... 🫣

PIhalla 1 puistoatsalea on äitynyt kukkimaan näin runsaasti. Jänis ei siis viime talvena käynyt syömässä sitä. 

Sisällä kukkivat tulppaanit! 😜 Tyttö oli tulossa kylään ja ajattelin tehdä pieniä söpöjä erikoisherkkuja.  Aika epäluuloisen kohtelun nämä saivat 😂

Pinterestissä näin tällaisia ja halusin kokeilla. Minisuolakurkkuja, pieniä tomaatteja ja fetapaloja työnnettynä cocktail -tikkuihin. 

Nyt on aika hyvät tunnelmat! Tänään vielä iltavuoro ja sitten kesäloma!  Ihan sama, millainen ilta tulossa ja miten vauhdikas meno. Sen jälkeen kuitenkin helpottaa.  Tänä vuonna juhannuskin on lomatunnelmissa.  Ei mitään ihmeellistä ole tapahtumassa, mutta  ainakin saa olla  rauhassa mökillä, tai missä sitten onkin. On aika tylsää lähteä töihin, kun toiset mökkeilevät. 

Mukavaa viikonloppua juuri Sinulle!  

Outoja touhuja taas

Mökillä alppiruusut kukkivat kivasti metsämaisemassa.

Aamuvuoron jälkeen tein nopean lähdön mökille viemään ruusupavun taimia, joita olen kotona istuttanut reilusti. Näen, mikä papu lähtee kasvamaan ja taimet on helppo kuljettaa mökille.  Laitoin niitä saunan terassin molemmin puolin parvekeruukkuihin, josta ne kasvavat ritelikköihin näkösuojaksi.   Taimia oli aika reilusti, joten ripottelin niitä vähän sinne sun tänne.  Pari pataa oli vielä vailla kasveja.  Viime vuonna värkkäilemäni oksankänkkärä saa toimia tukena. Tosin nämä varmasti kasvavat paljon pitemmiksi. 

Toiseen pataan ei löytynyt mitään tukea, joten tökkäsin siihen vajasta löytyneen vanhan suksisauvan 😂 Siihenhän voi halutessaan viritellä naruja noista lenkeistä. 

Tarkoitus oli myös tehdä sytykesipsejä, tai vastaavia sytykkeitä. Alkuperäinen suunnitelmani oli kuitenkin niin hidas, että otin mukaan myös tämän vuosia sitten paperi-/pahvimassasta tekemäni levyn, jolle en olekaan keksinyt mitään käyttöä askarteluissa.  Leikkelin massalevyn  pieniksi palasiksi. 

Olen vuosia säästellyt kynttilöitä tähän tarkoitukseen. Toteutus on antanut odottaa itseään 😊

Mietin, missä näitä voisi sulattaa. Löysin Tokmannilta tällaisia peltisiä kukkaruukun suojuksia. Siksi näitä ainakin luulen. Kai näillä voi tehdä mitä vaan?  Isompaan kiehuvaa vettä ja pienempi sen sisään. Sinne kynttilöitä sulamaan.  Ei mitään nopeaa toimintaa, sanoisinko!  Yllättävän monta tuntia sain illalla tuohon hommaan menemään. Kynttilät sulivat aika hitaasti.  Ne olisi varmaan kannattanut esim. raastaa tai muuten pilkkoa pienemmiksi.   Ei sitä ihminen silti usko mitään järkevää, vaan pitää toimia kantapään kautta.  Halvat grillipihdit saivat toimia sytykkeiden poimimisessa. 

Kyllä tuli karmean näköisiä 😂 En ole kokeillut, enkä tiedä toimivatko.  Etenkin saunan kiukaan alle on minulla vaikeuksia saada tulet syttymään.  

Tuota pyöreää, tiivispohjaista sihtiä käytin uuden massan tekemisessä.  

Ämpäriin laitoin vettä ja revin muutamia kymmeniä huuhtoutuvia wc -paperirullia.  Ne massautuivat nopeasti. 

Massaa tuli aika paljon, eikä minulla ollut kuin tuo yksi sihti...  meni siis koko päivä tähän hommaan. Jätin "rieskat" vieläkin kuivumaan  mökin saunaan.  Ehkä tämän olisi voinut tehdä niinkin, että olisi käsissään puristanut massaa ja muotoillut siitä paperin päälle jonkinlaisen levyn. Pyöreä muoto ei ole edukseen palasia leikellessä.  

Rullia repiessä tuli mieleen, että miksi en upottanut rullanpalasia sinne steariiniin.. no, se olisi tietysti ollut aivan liian helppoa! 

Jatkossa voisin kerätä käpyjäkin kuivumaan ja pyörittää ne steariinissa.   Kotona olen todennut sytykkeet hyviksi talven aikana, kun takkaa pitää lämmittää alvariinsa. 

Illalla sytykkeiden teko kävi niin niskoille, että  nukuin yönkin  huonosti. Pää ja niska olivat aika jumissa.  Näin mitä oudoimpia unia. Ei mitään kivoja. Aamulla heräsin aikaisin ja join aamukahvit ulkona. Ilma oli sentään vähän raikastunut.   Hetken haahoiltuani päätin ottaa päiväunet ennen kotiin lähtöä.  Ulkona oli niin raikas ilma, että päätin ensimmäistä kertaa kasata viime vuonna ostamani riippukeinun terassille.  

Siinä se nyt on!  Ei muuta kuin hyppää kyytiin!  Ei kovin lyhytjalkaisille tarkoitettu vempele. 

 

Joustihan se sittenkin, eikä edes pehva osunut maahan, kuten viime kesänä vanhassa riippukeinussa, joka räjähti atomeiksi, kun luulin käyväni päiväunille. 

Hetken aikaa kuuntelin äänikirjaa Ukkosenjumalan poika.  Naapureita ei taaskaan missään, eli sen puoleen hiljaista.  Linnut liversivät ja käet kukkuivat. Reilu tunti meni nukkuessa.  Ylös noustessa ei ollut silti kovinkaan pirteä olo edelleenkään.  Ei mikään mahtava makuualusta ollut tämäkään, vaikka pysyikin yhtenä kappaleena.   Ehkä tässä nyt kuitenkin jaksaa iltavuoroon taas lähteä näiden kokemusten jälkeen. 

Mukavaa viikonloppua  kaikille! 

Äly hoi!

 Vietin taas vapaapäivät mökillä. Siellä jotenkin pää tyhjentyy, kun on ihan eri maisemissa, kuin töissä. Työpäivät ovat yhtä juoksemista, eikä mikään mene ainakaan parempaan suuntaan.  Vähän kun katselee ilta-aurinkoa, niin alkaa taas kestämään jatkuvaa painetta.   Miten tämä yhteiskunta on mennyt tällaiseksi??

Kaikkina päivinä oli todella kova puuskatuuli. Merrin kanssa kuunneltiin ja mietittiin, kaatuuko puu niskaan.   Vaikka välillä satoi, sain tyhjennettyä kompostorit ja huussin.  Pesin myös mökin ikkunat ja verhot, sekä  siistin grillikatoksen.  Muutaman halpiskukan istutin ruukkuihin.   Vaikka mökillä on puuhastelua, sitä ei ole pakko tehdä. Voi itse päättää mitä tekee ja milloin. 

Oli tietysti aikaa myös neuloa, mutta mitä?   Aikani pähkäilin ja päätin sitten kysyä jopa tekoälyltä, mitä neuloisin seuraavaksi jämälangoista.   Ehkä haluatte arvata, mihin tartuin noista ehdotuksista ensimmäisenä. 

 Löysin lehtikotelosta vanhan Novita -lehden, kevät 2010. Siinä oli kivat kämmekkäät, joita päätin aloittaa. Langaksi valitsin vanhan, marinoituneen Cocos -langan, jota oli noin 3 kerää.  Puikkoni oli 3. Mökillä nyt ei muutenkaan ole kovin runsasta puikkokokoelmaa, joten niillä mennään, mitä on.  Ohjeessa oli käytetty ihan muuta lankaa, Tico ticoa. Ohjeen on suunnitellut Marita Metsäkylä.  

Lankaa kului 101 grammaa.   Kämmekkäät tuntuvat käsissä aika kivoilta. Vähän fiinimmät kämmekkkäät 😍 Langassa on mukana kiiltoa. 

Yläkuva on otettu illalla auringonlaskun aikaan. Alakuva on päivänvalossa.  Huvittavaa neulomisessa oli se, että ohjeen päättyessä peukaloiden silmukat olivat vielä apulangalla 😁 Muutamankin kerran luin ohjeen läpi, mutta näin se vaan päättyi.  Kyllähän minä nyt peukalot sain aikaiseksi ilman ohjettakin, kun kiila oli jo valmiina.  Ohjeen korjaus olisi ollut varmaan seuraavassa lehdessä. 

Ylin kuva on otettu auringonlaskun aikaan. Alempi kuva on viimeisen päivän aamuna auringonnousun jälkeen.   Tuolloin olikin jo aika lähteä kotiin ja iltavuoroon.   Mökiltä suoraan en koskaan lähde, mutta  matka on kuitenkin niin lyhyt, että voin lähteä paria tuntia ennen töiden alkua ja ehdin vielä hyvin kotona valmistautua. 

Mökillä alkoi ensimmäinen alppiruusu jo kukkimaan. Kotonakin pientä availua on jo näkyvissä. 

Arovuokot kukkivat kotona tosi runsaasti.  Viime kesänä mökille viemänikin ovat lähteneet yksittäisinä kukkimaan. Varmaan leviävät sielläkin vuosien myötä. 

Kyllä tuo äly on harvinaista nykyään. Kaikenlaisia ehdotelmia sitä kuulee ja näkee kaikista tuuteista. Kunpa se kuuluisa maalaisjärki taas alkaisi nostaa päätään.  Sille olisi nyt käyttöä kaikkialla. Pieniä älynväläyksiä on ajoittain havaittavissa, mutta älyttömän harvoin. 

Älyttömän älykästä päivää juuri Sinulle!