Kirjan tiedot
Prinssi jolla ei ollut sydäntä
Kustantaja: Scarabe Kustannus
ISBN: 978-952-7133-11-8
Tuotemuoto: Pehmeäkantinen
Sivumäärä: 544
Koko: 12 x 19
Kieli: Suomi
Julkaisuajankohta: 4.8.2017
Fantasiakirjojen ystävänä odotin mielenkiinnolla tuttavan
kirjoittaman kirjan julkaisua. Yllätyksekseni
kuulin julkistamistilaisuudessa kirjoja olevan tulossa vielä
useampiakin, eli tarinasta oli tulossa sarjamuotoinen. Minusta on aivan upeaa, että joku saa
aikaiseksi kirjan, etenkin, jos ei ole aikaisempaa kirjailijataustaa. Lisäksi haluan aina kannustaa tuttaviani,
jotka luovat jotain, ihan mitä tahansa.
Luovuus on aina mahtava juttu!
Aloitin kirjan lukemisen tavalliseen tapaani, eli lähinnä
iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Tämä ei
ole paras tapa päästä kiinni juoneen, kun lukuaika on kerrallaan niin
lyhyt. Juoni katkeaa useasti ja
uudelleen mukaan pääseminen kestää hetken.
Minua vaivasi myös pitkään se, että kirjoittaja oli tuntemani henkilö ja
tarina nivoutui jotenkin vääjäämättä tähän henkilöön, vaikka hänellä ei ollut
käsittääkseni itse tarinaan mitään yhteyttä. Mietin, että mitähän se henkilö on tässä
kohtaa ajatellut ja miltähän on tuntunut kirjoittaa juuri tätä kohtaa. Loppua
kohti pääsin irti tästä ja itse tarina vei mukanaan.
Tarina kertoo Aurora
nimisen tytön kasvusta nuoresta aikuisuuteen.
Alku on omalla tavallaan jotenkin mieleenpainuva ja menee hetki tajuta
sanan ”hirviö” tarkoitus. Sana onkin
moniselitteinen. Kertomuksen edetessä
löytyy selitys sekä tarinasta, että lukijan omasta
mielikuvituksesta. Sijainnin kuvaus
tuntuu todelta, oman kotimaan paikalta.
Sen sijaan suomalaistytön ja
vampyyrin rinnakkaiselämä tuntuu jotenkin epätodennäköiseltä. Tässä kohtaa
olisin kaivannut muutenkin laajempaa kuvausta Auroran lapsuuden tapahtumista ja
kasvuvuosista uudessa elämäntilanteessaan. Aikuisuus tuli jotenkin liian
nopeasti.
Auroran kulkeutuessa
maailmalle vampyyrien liittyminen tarinaan tuntuu todemmalta ja syy lähtöönkin
on selkeä. Matkaa olisi ehkä voinut kuvailla laajemminkin, samoin muiden
vampyyreiden kohtaamista.
Tarinan päähenkilön todellisuus
tuntuu vaikealta käsittää. Syynä voi olla se, että aiemmin lukemieni tarinoiden
henkilöt ovat aina sijoittuneet joko muualle maailmaan, tai kuvitteelliseen
maailmaan. Onko Suomessa
vampyyreita? Vaikea uskoa. Toisaalta
jossain päin maailmankaikkeutta voi olla, vai mitä?
Kertomus tuo tullessaan vampyyrien maailman sääntöjä ja
tapoja, jotka vakiintuvat tarinan edetessä.
Vampyyreissa on ”pahiksia” ja ”hyviksiä”, vaikka vampyyreiden jo
itsessään katsotaan olevan ”pahiksia”. Nämä verilinjat eivät mässäile
ihmisverellä loputtomiin, vaan syövät sivistyneesti vain tarpeeseen. Vampyyrin
kuulo on ihan omaa luokkaansa, yritetään kohteliaisuudesta olla kuuntelematta toisten elämää, vaikka
asutaan lähekkäin. Verilinjojen ja
jälkeläisten ”hoitaminen” tapahtuu
mielenhallinnalla hyvinkin tarkasti.
Totteleminen ylempää kohtaan on ehdotonta, vaikka käskyt olisivatkin
epämieluisia. Vampyyrillakin on tunteet. Toisen lajitoverin kuolema tuottaa surua, kun taas elämän hyvät asiat
ilahduttavat; voi esim. leikitellä uusilla vaatteilla ja kengillä.
Päänvaivaa
yhteisössä tuottaa Judas –niminen
vampyyri, jolla ei ole mitään verisiteitä. Kukaan ei voi ohjailla häntä, vaan
hän päättää itse tekemisistään. Hänen voimansakin tuntuvat olevan erittäin
suuret. Toiset eivät oikein tiedä miten suhtautua häneen. Judas itse harhailee mielensä syövereissä
yrittäen päästä selvyyteen omasta minäkuvastaan. Kirjan lopussa asiaan saadaan selitys. Judaksen elämä ja sen käänteet alkavat
loksahdella paikoilleen, mukaan lukien Judaksen kiintymys Auroraan.
Kirjan henkilöitä
kuvataan tarinan ulkopuolelta yksittäisinä henkilöhahmoina. Näin kirjailija on
saanut kertomukseen laajuutta ja hahmoja on helpompi ymmärtää. Vuosisatoja vanha vampyyri on nähnyt jos
jonkinlaista elämää. Oman ihmishahmon historia kummittelee tavoissa ja
ajatusmaailmassa, vaikka nyky-yhteiskunta onkin aivan erilainen. Yksi
sivuhahmoista jäi jostain syystä itselleni mieleen, Manolo, uhrautuvainen, tottelevainen ja jopa empaattinen
vampyyrimies.
Suosittelen kirjaa muillekin, jotka etsivät aina uudenlaisia
fantasiakertomuksia. Jään
mielenkiinnolla odottamaan tarinaan jatkoa.