Farkkua, puuta ja muuta

 Uutisissa on aina loppukevennys. Täällä on alkukevennys. 

Äiti ehti napata kuvan rivitaloasuntonsa keittiön ikkunasta.  Joutsenperhe oli lähtenyt kävelylle!   Tuosta on n.100 metriä joelle.  Mitähän ihmettä linnuilla on mielessä??   Onneksi Arttu ei ollut ulkona, eikä nähnyt pesuetta ikkunastakaan.  Autoja, pyöriä, tai koiranulkoiluttajia saattoi silti tulla vastaan tällä kävelyretkellä. 

Meidän pihalla kukkii kaksikin erilaista kärhöä. Tykkään niistä tosi paljon ❤️ 3 muuta kärhöä on vielä nupuilla tai mietiskelee, että mitähän tekisi seuraavaksi.    En ole ollenkaan reipas puutarhanlaittaja, mutta joskus tulee noita yksittäisiä ideoita ja niiden toteutuksia. Muutama vuosi sitten kaivoin näille kärhöille ihan ikioman penkin. Siinä ne nyt sitten tukipilareineen ovat, vaikka kitkijä onkin aika laiska. 

Terassilta löytyy tuulettumassa oleva, uusi kissankuljetuskoppa.  Se haiskahti vähän "tehtaalle" ja jäi ulos tuulettumaan oston jälkeen.  Hämmästyttävää kyllä Merri päätti käydä testaamassa sitä! Yleensä nämä vempaimet kierretään kaukaa, koska ne tarkoittavat aina autoilua.  Frodo kyllä viettää pitkiäkin aikoja kopassa, mutta silloin koppa on jonkun toisen kissan ja Frodo on valloittanut kopan.   Vanha hankalan muotoinen koppa päätyi netin roskalavalle ja poistui jonkun muun käyttöön.  

Meillä on myös musta tällainen. Välillä tarvitaan kahta, jos mennään vaikka mökille. Ei tule kuuloonkaan, että näitä kissoja laittaisi samaan koppaan. Merri saisi varmaan hermoromahduksen siinä ahtaudessa. 

Sain alkuvuodesta yläkerran käsityöhuoneeni siivottua ja järjesteltyä aika hyvin. Sitten tytär muutti meille vähäksi aikaa ja typistin tavarani yhteen huoneeseen, miten vaan onnistuin ne sinne tunkemaan.   Nyt on toinen huonekin ollut taas vapaana ja pitäisi tehdä sama järjestely ja siivous uudelleen.   Päätin tehdä aiemmasta jotain poikkeavaa ja lajitella lankavarastoni 🫣 Siitä ei todellakaan ole tulossa kuvia....   Joitain merkillisimpiä keriä voin jossain vaiheessa näyttää, jos vaikka keksisitte, mitä niistä voisi tehdä. 

Langat ovat olleet vähän kaikkialla. Pääosin kuitenkin entisen vaatehuoneen (nykyisen sekaisen askarteluhuoneen) lattialla. Joskus niissä oli joku järjestyskin.  Lankoja on siis myös ..no... ihan kaikkialla.  Nyt ne on kaikki jollain lailla lajiteltuina siellä tyttären tyhjäksi jättämässä huoneessa.  Minulla on nyt siis kirjaimellisesti lankahuone!   Ette ehkä usko, mutta muutama outous päätyi  roskiinkin 🫣 Lisäksi tein ison muovipussillisen vietäväksi kierrätyskeskukseen, jonkun muun iloksi/ harmiksi. 

Seuraavaksi pitäisi siivota nuo askartelutavaroita täynnä olevat hyllyt järjestykseen.  Niihin en edellisessä siivouksessa arvannut koskea lainkaan (lue: liian iso projekti!). 

No. Varsinainen asiahan oli se, että Nekku -tytär oli minun kanssani yhtenä päivänä ihmettelemässä tuota lankalajittelua. Samalla häneltä syntyi kivoja juttuja omaan kotiinsa.  

Vanhasta valokuvakehyksestä tuli seinälle säilytystasku. Farkkua tietenkin! ❤️ Pieni kuivakukka, lokerikosta löytynyt pinssi ja vanha puuhelmi -kaulakoru. 

Nekun kotona taulu päätyi seinälle sillä ajatuksella, että siitä löytyvät esim. aurinkolasit. 

Olisiko ollut viime kesänä, kun olimme mökillä ja Nekku kaiveli koppivarastosta vanhan, puisen kynttilänjalan. Remontista oli jäänyt petsimaalia ja puun värinen kynttilänjalka muutti näköä.   

Nyt löytyneet puuhelmet päätyivät tuon kynttilänjalan koristeeksi.  Aika tyylikästä!   Kynttilä on ledi. 

Töitä on saanut painaa oikein urakalla, kuitenkin ilman urakkapalkkaa.   En ole ehtinyt tänne blogiinkaan hetkeen kirjoitella.  Nyt tuli pieni rako ennen iltavuoroon lähtöä.   Pitää alkaa varmaan koota hermoja ennen töihin lähtöä, joten heipat sitten taas! 

Joulu on taas?

Laitan kuvia äidin suurprojektista. Hän virkkasi punaisesta langasta verhokapan, pylväitä käyttäen. Tarkemmin kuvaa katsoen näyttää, että siellä taitaa olla ainakin yksi ketjusilmukka välissä? En muistanut äidiltä kysyä tarkempia faktoja. 

 

Olen aiemminkin näyttänyt äidin ristipisto- yms. kirjontatöitä.  Tämä tonttumalli on versioitu yhdestä kirjontatyöstä ja siirretty virkatulle pohjalle.  Tonttupari on kappaverhossa 4 kertaa, eli täysikokoiseen ikkunaan riittävä kappa!  Tuo hius- ja partatyyli on minusta mainiosti keksitty!  Jouluna tällainen verho on ikkunassa upea ❤️

Äiti antoi aiemmin kaikki neulelankansa minulle, kun ei enää jaksa neuloa.  Virkkaus ja kirjonta kuitenkin edelleen luistavat.  Äiti myös harrastaa posliininmaalausta. Aiemmin on syntynyt useita taulujakin (ei posliini). 

Samaan syssyyn laitan kuvan Nekku -tyttären virkkaamasta avaimenperä-amigurumista, jonka sain synttärilahjaksi.  Kuvakulmaa on vaikea saada hyväksi. Pöllöllä on myös siivet, jotka eivät kuvassa oikein näy. 

Tähän sopivat  terveiset Maialta ja Samilta, jotka nyt asuvat uudessa kodissaan. 

Merriltä ja Frodolta "perinnöksi" saatu kuivaruoka-automaatti on käytössä. Maialla on intohimo väkertää nappulat pienistäkin koloista. Sen hajuaisti on todella hyvä. Voi olla, että se vain jakaa intohimon nappuloihin, kuten Merrikin. Meiltähän tämä laitos piti kadottaa, kun Merrillä on aina nälkä, etenkin nappulanälkä.  Laitteen tarkoitus on, että voi käydä syömässä silloin tällöin.  Merrikään ei lopettanut, ennen kuin torni oli tyhjä.   Sam katselee vierestä ja syö Maian tiputtamia nappuloita.  Antaa toisen tehdä työt! 

Maialla ja Samilla on uusi, hieno kiipeilypuu!  Tämähän on kuin taideteos, mukaan lukien kuvaan asettautunut Maia.  Sillä oli (ja on kai edelleen) vaikeuksia päästä puuhun.  Yritys on kuitenkin kova ja onnistumisiakin on ollut. 

Parvekekin on nyt kissojen käytössä, kun uudessa kodissa on parvekelasit.  Vanha kiipeilypuu on parvekkeella.  Puu oli hetken meillä vielä muutama kuukausi sitten. Frodo ihastui siihen ikihyviksi ja käveli aluksi tyhjäksi jääneessä paikassa haikean näköisenä.   Ainakin se jätti Maialle ja Samille kunnolla omia hajujaan 😻

Suunnitelmissani oli lähteä mökille keräämään mustikoita, tai kanttarelleja, mutta  vettä sataa. Ei huvita märkä metsikkö.  Ehkä se vielä iltapäivään mennessä kuivahtaa... 

Merriä ei vesisade kotona haitannut. Se halusi ulos heti syötyään aamupalansa.  Se paineli tuhatta ja sataa juosten  lehtimajaansa ja vietti siellä yli tunnin.  Lopulta se tuli sisään turkki aivan märkänä.  Huvinsa kullakin 😊  Alakuva on otettu toukokuussa, kun riipparaita ei ollut vielä ihan täysin lehdissään. 

Netti kertoo, että jouluun on vielä/ enää 170 päivää ja noin 7 tuntia 😂 Pitäisikö alkaa valmistautumaan ja miten??

Kuulumisia

 Aiempi Merrin ja Samin  asetelma, jossa kutsutaan painimaan, on muuttunut vähän toisenlaiseksi.  Nyt Sam on altavastaajana ja Frodo miettii, mikä olisi seuraava siirto. 

Nyt, kun saman katon alla asustelee väliaikaisesti toinenkin käsityöihminen, syntyy valmista  kaksin verroin 😊  Nekku -tytär virkkasi  itselleen jälleen uuden topin.  Tähän ei ole ohjetta, vaan se on sovellettu aiemmasta topista.  Lanka on Novitan Kaislaa. 

Toppi takaa.  Virkkaaminen on Nekulle mieluisampaa, kuin neulominen. 

Aiempi vihreä ötökkä sai kaverin sinisestä dinosta.  Siihen löytyi ohje Etsystä (ei ole tarkempaa tietoa). Silläkään ei ole vielä nimeä.  Lanka on samaa, kuin vihreässä (jota en myöskään nyt muista...). 

Takaa kuvattuna näkyy myös häntä.  Nämä kaverit ovat niin vastasyntyneitä että ovat vielä aika veteliä. Niskaa eivät jaksa itse kannatella.  Varmasti vuoden kuluttua on  jo parempi tilanne ja ovat jo ehkä oppineet konttaamaankin, ehkä jopa seisomaan omin jaloin 🤔

Maia tuo tähän juttuun lisää tyttöenergiaa, vaikka erheellisesti näyttääkin siltä, että sen energiat ovat tällä hetkellä aika vähäiset.  Äskettäin se osoitti taas vikkelyytensä, kun unohdin hetkeksi kodinhoitohuoneen oven auki.  Siellä on siis muutama kukka evakossa.  Maia huomaa kukat jo toisesta huoneesta, vaikka ei olisi vielä näköyhteyttäkään 🤣  Sen että selän käänsin, niin se oli jo haistelemassa pöydällä olevaa vehkaa.  Merri vielä siinä vieressä yllyttämässä, tai ehkä se oli hätistämässä Maiaa pois pahanteosta.  Merriä eivät kukat kiinnosta. 

Maia esittelee vielä lopuksi Nekun neulomia nilkkasukkia.  Täällä on siis harjoiteltu sukkien neulomista.  Lanka on Kesä Nallea.   Tässä iässä taitaa monelle tulla mieleen, että niitä sukkia voisi sittenkin vielä kokeilla neuloa, vaikka se homma olikin koulussa aika syvältä. 

Meillä oli viime lauantaina orkesterin 120 -vuotisjuhlakonsertti.  Soittajia oli yli 30.  Sellaisessa joukossa on  hienoa istua ja  hoitaa oma osuutensa.  Soitimme mm. Heino Kasken Preludin,  Sven Dufvan,  Let me entertain you, Time to say goodbye, Majakkasaari, Arsenal,  McArthur`s Park. 

Käsittämätöntä, miten huono muisti minulla on 🫣  En pääse nyt näitä mistään tarkistamaan, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin lisään  loput ohjelmasta tähän myöhemmin. 

Konsertti oli myös kapellimestarimme jäähyväiskonsertti.  Hän on ollut taiteellisena johtajanamme nyt 15 vuotta ja halajaa muille teille.   Vielä on epäselvää, kuka tulee olemaan seuraava kapellimestarimme.  Toivon yhtä hyvää ja tarkkaa työtä uudeltakin johtajalta.  Soittajia ei pidä päästää liian helpolla 😊

Pihalla olen saanut tehtyä vähän kukkapenkkihommia ja pensaan siistimistä mikä ilahduttaa mieltä.  Lämpö on ollut mukava. Vielä vähän lisää, mutta sitten  riittää. Mitään hellettä en edes  odottele. 

Mukavaa päivää juuri Sinulle! 

Mallikkaita yksilöitä

Vihreä pääsiäisotus  toivottaa kaikille rauhallista pääsiäisaikaa! 

Otus on Nekun virkkaama. Malliltaan ja tyyliltään se on samanlainen, kuin TÄMÄ aiemmin virkkaamansa otus, pienin muutoksin.   Alize velluto -lanka on ihanan pehmeää.  Ei näytä kovin pelottavalta tämäkään otus ❤️

Merristäkin on otettu tyylikkäitä kuvia, kuten Frodosta aiemmin.  Näillä kuvilla voisi tehdä oman mallikansion ja alkaa vaikka valjasmalliksi. 

Pihan ensimmäinen krookus on kukassa! 

Nekku virkkaa

Tyttären kotoa löytyy 4 kissaa.  Alla vasemmalla Olli ja oikealla Susu (kaikki alla olevat kuvat on otettu jo aiemmin ja ehkä olleet täällä blogissakin). 

Tytär, jota kutsuttiin pienestä asti Nekuksi (nykyään myös Nekku -tädiksi!), on jälleen innostunut virkkaamaan. Lopputulemasta päätellen koukkukärpänen on puraissut ihan kunnolla.  Pyysin häntä kirjoittamaan valmiista töistään vieraskynäkirjoituksen tänne blogiin, mutta hän ei halunnut. Sain kuitenkin luvan laittaa töistä kuvat tänne.   

Joulun aikaan syntyi afrikankukista muotoutunut kassi pitkällä hihnalla.  Kassi on minusta tosi kaunis ja siististi toteutettu.  Kassin sulkee käsin kiinni ommeltu vetoketju. Pitkä hihna on virkattu napakasti. Kassiin kuuluu vielä pikkupussukka pienille tavaroille.  Kassi on ilman ohjetta koottu afrikankukista, lankana 7 veljestä. 

Maia on yksi Nekun kissoista.   Se on oikea kaunotar. Luonteeltaan se on ihan omissa maailmoissaan oleva.  Mitä lie päässä liikkuu tässäkin kuvassa. 

Lohikäärme  näyttää pehmeältä ja lempeältä. Ei ole mikään norjalainen röpelöniska, vaan söpöliini.   Siinä on yhdistelty erilaisia lankoja.  Selkärankaa myöten kulkeva harjas ja siipien reunukset ovat näköjään tuollaista pehmeää lankaa.  Otuksella on korvat! Silmät ovat "oikeita silmiä", kiinni ommeltavia.  Dino on virkattu viitteellisesti muokaten Sleek Gracen ohjeella nimeltä Heart dragon.  Dinolla ei valitettavasti ole sydäntä, kuten ei elokuvan meduusallakaan.  Kai sitä pärjää ilmankin. 

Sam on kissoista nuorin.  Vaikka kuva on vanha, Samia ehkä naurattaa se, että tällä kertaa on virkattu jotain  muuta, kuin hattua Samille. 

Uusi kissa talossa? Viides jo!   Tähän löytyy netistä ohje, jonka on tehnyt Hooked On Toast ja kisu on Tofu the cat.  Kummassakin hahmossa on käytetty Alize velluto -nimistä lankaa.

Nekun aiempia käsitöitä löytyy blogin sivupalkin kohdasta "Nekun". 

Hienoa, että into käsitöiden tekemiseen on jatkunut jo ainakin 4 sukupolven ajan!  Äitini tekee edelleen paljon käsitöitä ja hänen äitinsä teki myös paljon kaikenlaista.  Kukaan meistä ei ole tehnyt ammatikseen käsitöitä.  Taito on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja into on varmaan löytynyt jokaiselta omasta takaa. 

Näiden hienouksien myötä taas toivotellaan teille mukavaa viikonloppua!   Sehän on jo melkein huomenna!  t: Nekku & Sartsa

Ollin oppivuodet virkkaukseen

Ollin kotona ei kovin usein tehdä käsitöitä yhdessä, ainakaan Ollin mielestä. Se on ottanut mukavan asennon sohvalta ja mitä sitten tapahtuikaan!?  

Tytär on hyvä virkkaamaan amigurumeja.  Tässä on askelotti.  Sen ohje löytyy englanninkielisenä ainakin You Tubesta, jos ketä kiinnostaa etsiskellä. 

Hei! Mikäs keppi tähän tuli heilumaan!? 

Pupu pitkäkorva.  Korvat eivät tahtoneet laskeutua, kuten ohjeessa, joten niihin piti laittaa vähän täytettä. 

Pehvassa tietysti tupsuhäntä. 

Nyt olen päässyt jo tähän vaiheeseen, että heiluva keppi on hampaiden välissä!  Tämä sohvalla lepuuttelu muuttuikin heti kiinnostavammaksi! 

Terkut kaikille kissakamuille ja käsityönystäville!  t: Olli 

P.S. Me annettiin lupa näiden kuvien julkaisuun

Kesä etenee, lomakin joskus vielä koittaa

 Palaan vielä juhannukseen silläkin uhalla, että se meni jo 😂  Merri ja Frodo eivät ole nähneet Maiaa ja Samia pitkään aikaan. Merriä se ei haitannut, mutta Frodolla meni vähän tunteisiin tuollainen äkkinäinen tapaaminen autoilun jälkeen.  Se halusi ruokailla itsekseen, kun muut saivat syötyä ns. samalta tarjottimelta.  Vasemmalta katsoen Sam, Maia, Merri. 

Maia päätti omia päiväajaksi minun sänkyni ja kaivautui oikein peiton alle.  Yöllä se ei minun seurastani välittänyt. 

Frodoa huvitti opettaa toisia soittamaan nokkahuilua. Se näytti mallia ja toiset yrittivät perässä.  Muut eivät vielä osanneet Ukko Nooaa kovin hyvin.  Frodo pääsi loistamaan! 

Hämmästyin kovasti, kun toiset päättivät laittaa laiturin paikoilleen!   Se ei ole ollut vedessä pariin vuoteen ja on muutenkin aika raihnaisessa kunnossa.  Tuntui ihan oudolta, kun oli laituri.  Merri halusi tietysti rantaa katsomaan. Laiturilta käsin se katseli, kun Arttu meni kahlailemaan rantaveteen.  

Mökillä  on joitain meikäläisen aivoituksia ja ideoita, kuten tämä betonitolpan nenässä oleva tuolinkappale, jonka päällä on perunakappa ja kukka. 

Koivussa roikkuu lyhty koristeena, toisella puolella lintukoto. 

Viime kesänä tein tämän koristeen puunkänkkäröistä. 

Voi ihmettä! Mökin pihalle on jo alkanut nousta kanttarelleja!!  Näin aikaisin!  Onkohan nyt tulossa hyvä kanttarellivuosi? 

Autokalustoa oli mökin pihalla reippaasti, riippuen mökkeilijöiden määrästä.  Oma Imperial vuosimallia 1961, jossa on tällä hetkellä meidän ainoa vetokoukku.  Minä tulin omalla autolla, koska perinteisesti meidän tyyliin mentiin ja tultiin eri aikaan 😂

Vävyn Pontiac Firebird vuosimallia 1977 tai 1978. 

Palataan sisätiloihin.  Arttu olisi halunnut ottaa Maian lailla rennosti, mutta Maian katse jahtasi sen muualle. 

Merrin kanssa voi rentoutua ihan toisella tavalla, kenenkään häiriintymättä. 

Sam näyttää aina vaan sellaiselta pentumaiselta, vaikka silläkin on ikää jo n.5 tai 6 vuotta.  Se on puoliksi Maine coon -rotua, mutta on jäänyt aika sirpakaksi. 

Meidän kissat tykkäsivät taannoin noista yläilmoista. Sam ei oikein ymmärtänyt mitä ja miksi.   Minulle tulee kuvasta mieleen, että se on tuollainen kirjastokissa. 

Pieni tyttövieras keksi käyttää kissan kuljetuskoppaa omiin tarkoituksiinsa 😄

Löysin kotoa kellarista n. 10 vuotta vanhoja valokennolamppuja ja sain niistä yhden vielä  näkemättömän idiksen.  Ne eivät palaneet lainkaan. Kävin Tokmannilla ja löysin täysin samanlaisia! Miettikää mikä tuuri, että näin pitkän ajan päästä löytyy samanlaisia!  Nämä uudet näköjään ovat monivärisiä. Tuo yksi ei kai ole saanut vielä tarpeeksi aurinkoa.  Testasin niitä tässä koivunoksassa, jossa on pieniä koukkuja ja huomasin, että tämäkin olisi kiva paikka roikottaa tällaisia lamppuja. Ehkä käyn ostamassa niitä lisää.  Huvittaa, kun  tässä kuvassa näkyy tuo alla oleva hirvimobile. Näyttää, kuin hirvet kävelisivät hämärässä metsikössä taustalla 😉

Juhannuspäivän iltana oli kova tuuli ja järvelläkin poikkeuksellisen kova aallokko.  Suusta pääsee välillä mitä sattuu ja niinpä minä päädyinkin rantaan katselemaan näitä  aaltopäitä. Jatkossa vaahtopäät ovat minulle aina aaltopäitä 😅

Tytär aloitti Euroviisuiltana virkkaustyötä. Se valmistui nyt juhannuksena. 

Lanka on vanhaa Malibua, joka sopi tähän toppiin tosi hyvin.  Työ on muutenkin hieno  ja erityislaatuinen, koska tytär ei ole kovin paljon tehnyt käsitöitä ja tämä on ihan ohjeesta tehty.  

Takana on ristikkomaisesti pujoteltu nauha. 

Työ valmistui ennen kotiin lähtöä ja kaikkihan tietävät, että tyhjin käsin on vaikea olla. Mökin jämälankakätköistä löytyi pari kerää tätä kesäistä lankaa (jonka nimeä en muista).  Tytär, Nekuksikin mainittu, aloitti työn mökillä ja sai sen valmiiksi kotona.  Taas tuli kiva lopputulos! 

On vähän ristiriitainen olo tämän kesän suhteen.  Töitä on ihan normaalisti, vaikka mieli olisi  kesälomalla.  Päivä kerrallaan mennään eteen päin.  Yhtenä päivänä käväistiin Porvoossa katselemassa Vanhaa Porvoota. En ottanut edes kuvia, kun niitä on jo niin monia olemassa.  Kotiin tuomisina oli vain Brumbergin  tuotteita.  

Pari päivää sitten tulin naapurin houkuttelemaksi ja lähdin heidän mukaansa yhteislaulutilaisuuteen.  Paikalla oli noin 70 henkilöä.  

Mitä minä siellä tein, paitsi ehkä parissa kohdassa lauleskelin? 😁

Vielä on kesää jäljellä...  ja joskus on vielä lomakin.  Heipat Sinulle!