Hotteterre & kumppanit

Konsertin lähestyessä  (huomenna) olen soittanut kotona tavallista enemmän.  Samojen nuottien soittaminen tylsistyttää, joten olen kaivellut esille vanhoja nuottejani, joita olen opiskeluaikoinani opetellut ja soittanut. 

Vastaan tuli yksi nuottikirja, joka on kolmiosaisen nuottisarjan viimeisin osio, La flute classique 3.  Soittotunneilla merkittiin aina mm. päivämääriä, jolloin läksy on annettu, tai muuta pientä soittoon liittyvää. Yhdessä kohtaa mainittiin vuosi 1981 ja sana vuositutkinto. Tuo kappale oli minulla siis tutkintokappaleena tuona vuonna.  Tutkintoon kuului jokin esitettävä kappale (usein säestyksen kanssa), asteikkoja tutkinnon vastaanottajan kyselyn mukaan,  primavista soittoa (soittonäyte jostain annetusta nuotista, joka näytettiin vasta tutkinnon aikana).  Voi olla muitakin osioita, jotka ovat jääneet unholaan.... Sen muistan, että aina jännitti.   Olen suorittanut musiikkiopistossa perusopinnot  soitossa ja teoriassa.  (musiikkiharrastuksestani olen kirjoittanut aiemminkin, löytyy tuolta sivupalkin osiosta musiikki). 

 Soittaessa pitäisi tietysti keskittyä siihen, mitä soittaa, mutta usein tuttuja nuotteja soittaessa ajatus karkaa omille teilleen sormien siirtyillessä huilun läpillä ja äänen soljuessa nuotteja eteenpäin.  

Jokaisen kappaleen viereen on kirjattu tietysti säveltäjä, tässä teoksessa myös hänen elinaikansa vuosilukuina. Lisäksi maininta kansalaisuudesta.    Kaikki opuksen kappaleet ovat peräisin 1600-1700 luvuilta, eli vahvasti barokkiaikaan liittyviä.  

Olen kiinnostunut historiasta, joten aloin miettiä, millaista oli näiden säveltäjien elämä, millainen oli maailma tuolloin heidän näkökulmastaan.  Jotain kertoo ainakin se, että kaikki opuksen säveltäjät ovat miehiä.    Naisten oli soveliasta harrastaa musiikkia laulamalla tai soittamalla. Musiikki vei naiset pois mahdollisista houkutuksista.  Säveltäminen oli kuitenkin jo luettavissa itsensä esittelyyn, joka ei ollut naisia alistavissa aikakausissa ollenkaan soveliasta. 

(Frodo yrittää selvittää onko kyseessä puolinuotti, neljäsosatauko, vai kenties vain kärpäsenkakka). 

Kävin yksi kerrallaan läpi opuksen kappaleiden säveltäjät, sen verran, kuin digi- ja wikimaailmasta löysin. Joistain löytyi enemmän, joistain vain hyvin vähän, mitä en ollenkaan ihmettele, kun tietokoneista ei vielä tiedetty mitään 😂

Opuksessani esitetyt vuosiluvut olivat joiltain osin hieman erilaiset, kuin netistä löytyneet ja olen korjannut ne netistä löytämiini (jotka eivät ehkä myöskään pidä täysin paikkaansa).  Löytyi myös tarkempia päivämääriä ja syntymä- ja kuolinpaikkoja. 

 Henry Purcell,  compositeur anglais (10.9.1659 Westminster-2.11.1695 Lontoo)

Merkittävimpiä säveltäjiä barokkiaikana. Kirjoitti teoksia hoviin, kirkkoon, näyttämölle ja yksityishenkilöille.   Hän toimi myös urkurina ja urkujen virittäjänä. 

Hänen omaperäisessä sävellystyylissään oli vaikutteita  ranskalaisesta ja italialaisesta tyylistä.  Hänen kerrotaan säveltäneen jo 9 -vuotiaana, mutta ensimmäinen merkittävä teos syntyi1670, oodi kuninkaan syntymäpäiville.  1680 -luvulla Henry  Purcell sävelsi yhden nykypäivänäkin tunnetun teoksen, oopperan Dido ja Aeneas, joka kertoo Karthagon kuningattaresta. 

Säveltäjä näyttää nuorekkaalta ruskeassa peruukissaan (vaiko kenties omat hiukset?), teräväpiirteiset kasvot, suurehko nenä. 

Hänellä oli vaimonsa Francesin kanssa 6 lasta, joista 4 kuoli jo lapsina. 

 Henryn kerrotaan menehtyneen tuberkuloosiin, mutta varmuutta ei ole.  Eräs epäilys oli, että hän kylmettyi jäätyään oman kotinsa ulkopuolelle, vaimon lukittua häneltä oven. Toisen teorian mukaan Henry kuoli tuberkuloosiin.  Vaimo julkaisi vielä puolisonsa kuoleman jälkeen joitain hänen teoksiaan. 

J.G Leopold Mozart compositeur allemand , pére de Wolfgang Amadeus (14.11.1719 Augsburg-28.5.1787 Salzburg)

Leopold oli saksalainen säveltäjä ja viulisti.  Nimestä tulee ensimmäisenä mieleen tunnetumpi Mozart, Amadeus, joka on Leopoldin poika. Isä halusi Leopoldista pappia, mutta tie vei musiikin pariin.  Säveltäjä oli kiinnostunut myös mikroskoopeista ja teleskoopeista.  Alkuelämän köyhyydestä huolimatta säveltäjän onnistui hankkia perheelleen 8 huoneen koti, jossa oli myös iso sali, jota hän käytti opettaessaan musiikkia oppilailleen. 

 Avioliitossaan Annan kanssa heillä oli 7 lasta, joista 5 kuoli jo lapsena. Amadeuksen sisar Maria oli myös lahjakas pianisti, mutta joutui luopumaan urastaan Leopoldin painostettua hänet naimisiin. 

Säveltäjä oli korkeaotsainen pienehkössä peruukissaan. Kasvot siropiirteiseet, korkeat kulmat. 

(kuva mainitsemastani opuksesta, josta olen nämä säveltäjät ottanut)

Francois Couperin compositeur francais (10.11.1668 Pariisi-11.9.1733)

Francois syntyi musikaaliseen perheeseen, sai isältään musiikinopetusta ja siirtyi jatkamaan myös isänsä ammattia jo varsin nuorena. 

Marie-Annie Ansault, kunniallisen perheen tytär avioitui säveltäjän kanssa. Lapsia heillä oli 3, joista kaikki olivat musiikillisesti lahjakkaita. 

 Suurimman osan sävellyksistään Francois on säveltänyt cembalolle.  Hän sai vaikutteita myös italialaisista suuntauksista. 

Innoitusta hänen tuotannostaan ovat saaneet mm. tunnetut säveltäjät Bach, Ravel ja Strauss. 

Säveltäjä esittäytyy kuvissa ja maalauksissa punakkakasvoisena, peruukilla, sekä ilman. 

Michel Blavet flutist et compositeur francais (13.3.1700 Besancon-28.10.1768 Pariisi)

Tämä herra opiskeli useiden eri soittimien soittamista, mutta päätyi lopulta huiluun, jolle hän sävelsikin suurimman osan teoksistaan.  Michel soitti mm. Pariisin oopperan orkesterissa. 

Säveltäjä esiintyy hänestä maalatussa kuvassa sirokasvoisena ja -sormisena, peruukkipäisenä.  Huomioitavaa on upea, puumateriaalinen poikkihuilu (traverso, barokkipoikkihuilunakin tunnettu). 

Jacques Hotteterre dit le Romain, flutiste et compositeur francais (29.9.1673 Pariisi- 16.7.1763 Pariisi)

Muusikko, opettaja ja soitinvalmistaja, lempinimeltään Roomalainen (sai Italian -matkallaan).  Herra Jacques  erikoistui erityisesti huiluihin.  Hänet tunnetaan Euroopan ensimmäisen huilunsoitto-oppaan laatijana: millainen pitäisi olla puhallustekniikan, kielenkäytön jne. 

Säveltäjä on hyvin siropiirteinen muhkeassa, korkeassa peruukissaan. 

Antonio Vivaldi compositeur italien (4.3. 1678 Venetsia-28.7.1741 Wien)

Antonio oli italialainen, barokkiajan tunnettu säveltäjä, joka valitettavasti jäi unohduksiin ajan kuluessa.  Hänet tunnetaan mm. teoksesta Neljä vuodenaikaa ja kuorosävellyksestä Gloria.  Hän oli valtavan tuottoisa, pelkkiä oopperoitakin on jo useita kymmeniä. Nopeana säveltäjänä ja työskentelijänä häneltä syntyi ooppera jopa viidessä päivässä!

Herra Vivaldi oppi viulunsoittoa isältään.  Aikuisena hänet kuitenkin kastettiin papiksi, kantaen lisänimeä punainen pappi, hiusten värinsä mukaan.  Hän ehti toimia pappina kuitenkin vain pari vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi viulunsoitonopettajaksi mm. erääseen lastenkotiin, joka tulikin kuuluisaksi taitavista viulistilapsista. 

1727 Vivaldi lyötiin ritariksi onnistuneen musiikkiesityksen päätteeksi. 

Hän kuoli unohdettuna ja köyhänä, kunnes hänet nostettiin jälleen esiin 1900 -luvulla. 

Louis de Caix d´Hervelois compositeur francais (1680 -18.10.1759 Pariisi)

Kamarimusiikin tunnettu säveltäjä, pääasiassa viuluille. 

Punakkaposkinen mies, joka käytti ajalleen tyypillistä pitkää, kiharaista, vaaleaa peruukkia. 

Leonardo Vinci compositeur italien (1690 Strongoli-27.5. 1730 Napoli)

Italialaisen säveltäjän tuotanto sisälsi suurimmaksi osaksi oopperoita, mutta mukana oli myös muutamia kantaatteja, serenadeja ja pari oratoriota. 

Säveltäjä kuoli eräiden huhujen mukaan naisystävänsä mustasukkaisen aviomiehen myrkyttämänä. 

Näytti  kulkevan ihan omilla hiuksillaan. 

(Yrjö Liipolan Paimenpoika -patsas vuodelta 1947, Tampere. Huomioni kiinnittyy käsiin, jotka ovat huilunsoittoa ajatellen oikein päin! Hyvin usein kädet asetellaan samalle puolelle, nk edestä taakse osoittaen, näppäimiin nähden. Hyvä Yrjö, sinulla oli homma hallussa!). 

Johann Joachim Quantz flytiste et compositeur allemand (30.1.1697 Oberscheden-12.7. 1773Potsdam)

Saksalaisen Johannin isä kuoli jo ennen kuin poika ehti täyttää 11. Isän pyynnöistä huolimatta poika ei lähtenyt isänsä ammattiin, vaan alkoi opiskella musiikkia ja säveltämistä. 19 -vuotiaana hän liittyi Dresdenin kaupunginorkesteriin ja jatkoi edelleen säveltämisen opiskelua eri ohjaajien kanssa. 

Johann löysi puolisokseen Anna Schindlerin, mutta avioliitto oli epäonnistunut. Väitettiin Annan tyrannisoivan puolisoaan. 

Preussin kuningas Frederik II piti huiluista ja huilumusiikista niin paljon, että omisti 11 Quantzin valmistamaa huilua. 

Myöhäisen barokkiajan säveltäjä, huilisti ja huilujen tekijä. 

Johannin ajan peruukkimalli on selvästi lyhyempi ja elegantimpi, ulottuen vain korvien alapuolelle. 

Benedetto Marcello compositeur italien (1.8. 1686 Venetsia-24.7.1739 Brescia)

Italialainen barokkiajan säveltäjä, joka sävelsi mm. kirkkomusiikkia, kantaatteja ja soitinmusiikkia. Hänen kerrotaan olleen hyvin lahjakas ja mielikuvituksellinen säveltäjä.  Ooppera ei jostain syystä ollut hänen mieleensä, luultavasti sitä ohjaavien säännösten takia, koska hän teki siitä kirjailijana jonkinlaisen  pilkkaavan tuotoksen. 

Hän ei tyytynyt vain musiikin tuottamiseen, vaan luki itsensä isänsä toiveesta myös lakimieheksi, jona hän loi maineikkaan uran.  

Myös Benedetton veli oli säveltäjä.   Heidän perheensä kuului silloiseen ylhäisöön, mutta Benedetto päätti silti ottaa salaa vaimokseen opiskelijansa Rosanna Scalfin, joka oli aivan tavallista syntyperää.  Säveltäjän kuoltua avioliitto tuli ilmi, jolloin valtio mitätöi sen laittomana, jättäen vaimon taloudellisesti tyhjän päälle. 

Benedetto käytti tietysti ajanmukaista peruukkia, jonka latvat ulottuvat  olkapäille.  Hänen tuima katseensa aiheuttaa ryppyjä otsalle ja suupieliin.   

Herra Marcello kuoli lopulta tuberkuloosiin. 

Georg-Philipp Telemann compositeur allemand (24.3.1681 Magdeburg-25.6. 1767 Hampuri)

G-P (tuttavallisesti) oli saksalainen barokkiajan säveltäjä. Kirkon palveluksessa olevat vanhemmat toivoivat pojastaankin kirkonmiestä. Hän aloitti omatoimisesti musiikin opiskelun, mutta ei koskaan saanut sitä muodollisesti päätökseen. Sen sijaan hän sävelsi jo 10 -vuotiaana ensimmäisen oopperansa , sekä soitti viulua, sitraa, huilua ja kosketinsoittimia. 

Äidin mielestä musiikki oli hömpötystä ja ajanhukkaa. Hän takavarikoi kaikki soittimet ja lähetti pojan pitkän matkan päähän opiskelemaan, vannottaen oppilaitoksen johtajan pitämään pojan poissa musiikin parista.  Johtaja oli kuitenkin eri mieltä pojan lahjakkuudesta ja antoi tämän jatkaa säveltämistä.  G-P halusi kyllä noudattaa äitinsä toivetta ja piti sävellyksensä salassa. Sattuman kautta ne kuitenkin tulivat esille ja lopulta musiikillinen ura vei voiton. 

Aluksi tulot säveltämisestä eivät olleet kummoiset ja G-P päätyi antamaan soittotunteja lisätienestikseen.  Hänen kerrotaan olleen lihavuuteen taipuvainen ja nenäkin oli liian iso kasvoihin nähden. Hän oli kuitenkin aina hyvin ystävällinen oppilailleen, mikä nosti hänen suosiotaan.  Hän ryhtyi sivutoimisesti myös urkuriksi, mikä ei miellyttänyt hänen kilpailijoitaan, koska heille ei riittänyt yhtä paljon työtehtäviä.  G-P päätyi lopulta Puolaan, kreivin palvelukseen. 

Ensimmäinen vaimo Louise Eberlin kuoli heidän ensimmäisen lapsensa synnytykseen.  Toinen vaimo oli Maria Textor, jonka kanssa hän sai 10 lasta, joista suurin osa kuoli jo lapsina.  Avioliitto päättyi traagisesti, kun Maria päätti karata ruotsalaisen upseerin matkaan. 

Hän sävelsi valtavat määrät erilaista tuotantoa, perusti uusia musiikkioppilaitoksia, toimi useamman kirkon musiikillisena ohjaajana.  Hän oli myös taloudellisesti taitava, päästyään alun talousvaikeuksista. Hän ei halunnut tilityksiinsä välikäsiä, vaan teki kaiken itse, kutsukorteista alkaen.  Hän myös valvoi, että hänen töitään ei myytäisi laittomasti. 

Elämänsä loppupuolella hän yht´äkkiä lopetti säveltämisen, kunnes hänen ystävänsä säveltäjä Händel rohkaisi häntä jatkamaan. G-P aloitti uudelleen 74 -vuotiaana ja jatkoi aina 86 vuotiaaksi asti, jolloin nukkui pois. 

Peruukkien käyttäminen on hyvin vanha perinne.  Ennen 1600 -lukua siitä oltiin jo luopumassa, mutta yllättäin se saikin vain uutta suosiota.  Peruukkia käytettiin monista eri syistä, mm. Ranskan kuninkaan esimerkistä. Peruukki oli myös tärkeä luokkasymbooli.  Myöhemmin siitä tuli virallisesti tiettyjen ammattiryhmien käyttämä (esim. tuomarit).  Peruukit olivat tuolloin muhkeita, peittivät selän ja hartiat, laskeutuen rinnalle. Ranskassa perustettiin jopa erillinen peruukintekijöiden kilta. 

Barokki on Roomasta 1600 -luvulla alkunsa saanut taidesuuntaus, joka levisi laajalti Eurooppaan ja Amerikkaan.  Sitä  sävytti koristeellisuus ja suureellisuus, jota käytettiin sekä maallisen, että kirkollisen vallan apuvälineenä. Musiikin kannalta tärkeimpiä ilmaisumuotoja olivat oopperat. 

Barokkiajan soittimia olivat pääasiallisesti viulu, hiljalleen myös sello. Traverso, eli puinen poikkihuilu, josta kehittyi myöhemmin nykyisenlaisena nähtävä poikkihuilu. Fagotista muunneltiin oboe, jonka yhtenä tärkeänä kehittäjänä nähtiin aiemmin mainittu Hotteterre. Urut pysyivät eri muodoissaan vahvistaen kirkkomusiikin ilmaisua. 

1600 -luku oli luonnontieteellisesti mullistavaa aikaa.  Tehtiin mm. ensimmäiset havainnot bakteereista, tutkittiin valonnopeutta, kehitettiin lämpömittari ja mikroskooppi. 

  Eurooppa laajentui edelleen suureneviksi siirtomaavalloiksi.  30 -vuotinen sota, Pohjan sota, Englannin sisällissota, sekä monet muut sekasorron ja mullistusten vuodet pitivät Eurooppaa kourissaan.  Noitavainot ja puhdasoppisuus olivat kirkon vahvan vallankäytön keinoja.

1700 -luku jatkui maantieteellisesti mullistusten kourissa, eivätkä ihmiset silloinkaan osanneet elää rauhassa ja sovussa. Sodittiin edelleen Pohjan sotaa, kärsittiin Isovihaa, Ruotsalaiset mellakoivat Hattujen sodassa, Skotlannin Jakobiittikapinat saivat näkyvyyttä ja monta muutakin kahakkaa nähtiin. 

  Valistuksen aika pääsi vallalle. Haluttiin asioiden perustuvan järkeen ja tietoon. 

Keksintöjen saralla nähtiin ensimmäinen höyrykone, kehruukone ja päädyttiin käyttämään metri -nimistä pituusmittaa. Löydettiin myös planeetta nimeltä Uranus. 

Näillä kaikilla asioilla lienee jonkinlainen vaikutus barokkiajan säveltäjiin ja musiikin tuottajiin. 

Tällaisia mietelmiä ja selvityksiä löytyi, kiinnostuttuani soittamieni kappaleiden säveltäjistä.   Tietoisuus laajeni ja seuraavan kerran tuota nuottikirjaa soittaessani muistan varmasti näitä kirjoittamiani asioita 😀.  Yritin jopa tallentaa puhelimella yhtä soittamaani kappaletta, mutta en saa sitä siirrettyä tänne.... 

Kissojen kohdalla tilanne on edelleen se, että säilytän soittimiani samassa kaapissa kissojen ruuan kanssa.  Kaapin oven avauduttua saan tietysti heti seuraa, mutta päätellen siitä, mitä kaapista otetaan ja avataanko huilun päälyspussin vetoketju, vai ei, tietää kumpikin kissa, että ruokaa ei ole tulossa.  

Tämän kappaleen nimi pitäisi olla Miausette!

Miellyttävää päivää juuri Sinulle!