Joulupuu on rakennettu

 Tästä se lähti.  Tai oikeastaan tuija-aidan leikkaamisesta, oksista peräkärrillä, tuijakransseista (TÄÄLLÄ). .  Muutama tuttukin kävi hakemassa oksia omiin tuotoksiinsa. Silti peräkärrillä oli vielä "harmillisen" paljon oksasilppua, nyt jo vähän pienempää. Tässä kohtaa minuun iski tarve käyttää kaikki pois, että ei menisi hukkaan. 😆 (Ette halua tietää, missä nyt ovat ne kaikkein pienimmät oksasilput...)

Tein oksista pieniä nippuja ja sidoin ne langalla.  Langankulutustakin tästä tuli jonkin verran, mutta eipä välitetä nyt siitä. 😀

Rautalankaverkosta nappailin pihdeillä palasen, jonka puristelin kartion muotoiseksi. 

Oksanippujen laiton aloitin alhaalta. Näin seuraava kerros tuli aina edellisten sidontakohtien päälle. 

Tätä hommaa tein ulkona, vaihtelevissa olosuhteissa, sormet kohmeessa useamman viikon, aina silloin tällöin.  Mainittakoon, että epäuskokin oli välillä olemassa, mutta valtava inspiroituminen asiaan ajoi kuitenkin eteenpäin.  

Tässä kohtaa tuli monesti mieleen, että olen ennenkin tehnyt helposta vaikeaa.  Mies toi aikoinaan pitkistä lankuista silputtuja pätkiä polttopuiksi pahvilaatikollisen.  Minä ruuvailin niistä kokoon kasvulavan TÄÄLLÄ.  Ei varmaan kannata mainita, miten paljon helpompaa olisi ollut lavan tekeminen niistä pitkistä lankuista. ..

 Vaan tehdään niistä mitä on!  Ei lannistuta siitä, että joudutaan aloittamaan vähän niin kuin pohjalta.  Kokonaisia puitakin olisi varmaan ollut saatavana, mutta joululaulun henkeen päätin sitten itse rakentaa tuon puun. 

Rautalankaverkko ei ole kovin tukevaa  ja nippuja tuli valtavat määrät, joten puusta tuli aika raskas. Juuri ja juuri pysyy nojaamalla pystyssä. Se ei haittaa.

Lopputarkastuskin suoritettu. 

Merri nautti enimmäkseen siitä, että oltiin useita kertoja yhdessä terassilla, jopa niin pitkiä aikoja, että se ei olisi aina edes jaksanut, vaan halusi sisään lämmittelemään. 

Lopullinen sijoituspaikka oli tarkoin mitoitettu tähän lasipömpeliin.  Katossa on sisäpuolella muutama koukku, joihin sain puuni kiinnitettyä sellaisella vahvalla amppelikoululla.  Muuta tukea ei tarvittu. 

Aika vihreältä näyttää, toistaiseksi. 

Nyt vain odotellaan, kuinka kauan puu pysyy vihreänä... 😅

Ainakin yksi naapuri on jo ehtinyt ihmettelemään, mitä tapahtuu.  Gizmo on  aina ystävällinen ja innostunut, päästyään moikkaamaan.  Merrin kanssa ne tulevat toimeen, joskin tuttavuus ei ole kovin läheistä, ilmeisesti erilaiset mielenkiinnon kohteet. 

Testailin valojakin paikoilleen.  Pitää vielä löytää patterivalot, joissa on ajastin.  Näissä ei ollut ja kävin sammuttamassa valot ennen nukkumaan menoa.  En aio muutenkaan vielä poltella puussani valoja, kuin satunnaisesti. Katsotaan sitten joulukuun puolella, jos puu on vielä vihreä...

Nyt keksinkin, mitä teen puun kanssa sitten, kun en enää tarvitse sitä!  Naapurilla on tosiaan tuija-aita, jossa on muutama aukko... vien puun sinne, niin hämmästyvät. 😆

Loma on nyt käytetty ja tänään alkaa taas työt. Onneksi iltavuorolla, niin sain nukuttua yönkin hyvin.  Mitä nyt vähän outoja unia taas näin, mutta se ei yllätä ketään.  

Lomalla tein kaikenlaista, vaikka olinkin pääosin kotona. 

 Kiersin 6 luontopolkua (osa vielä näyttämättä),  soitin useamman kerran huilulla, neuloin hurrrjasti, kävin vähän kylässä ja meilläkin kävi tuttuja, leivoin (joskin vähemmän kuin mies), aloitin joulukorttien teon,  nautin siitä, että ei tarvinnut lähteä töihin, eikä tehdä yhtään asiakaskäyntiä.   

Tässä nyt ensimmäisenä mieleen tulevat asiat. 💗

Nyt pitäisi niin sanotusti akut olla taas ladattu! 

Haastan teidätkin rakentamaan itsellenne joulupuun!  Materiaali ja toteutus vapaa. 

Mikäli nyt  ihan oikeasti joku tarttuu haasteeseen, olisi kiva nähdä lopputuloskin, jos haluat linkata sen vaikka tähän juttuun. 

Heipat!

Lisäys:  Vanha Rouva on ainakin ottanut haasteen vastaan TÄÄLLÄ