perjantai 6. marraskuuta 2020

Taas mennään

 Tässä on nyt maanantaista lähtien käyty päivittäin eri luontopoluilla.  Kirjoitukset "ruuhkautuvat", joten tässä näitä tulee  kaksittain. 😊

Kahden kilometrin luontopolku aivan ostoskeskuksen lähellä.  Maisemat eivät vaikuta siltä, että ollaan keskellä asutuksia ja  ohi ajavia autoja.  Äänetkään eivät kunnolla kanna metsään asti.  Kyseessä on luonnonsuojelualue. 


Muutamalla luontopolulla on ollut tietoiskukylttejä tai arvaustehtäviä. 


Tämän reitin erikoisuutena on näkö- tai lintutorni, miten vaan.  Ei siellä kovin mullistavat näkymät olleet, joten veikkaan enemmän lintutornia.  Itsellä tuo lintutuntemus ei ole kovinkaan kummoinen. 
Tuolla alhaalla on retkieväiden syöntipaikka.  Meillä ei ole vielä ollut kertaakaan eväitä, kun on ollut aina niin lyhyitä reittejä. 



Raput ylös ja näkymä alas.  Yhdessä puussa näkyi naavaa. Muistan, että kouluaikana olisi ollut puhetta siitä, että naava olisi kadonnut saasteiden takia. Onko se taas lisääntynyt, vai oliko kyseessä harvinaisuus?  Luulisi saasteiden  lisääntyneen. 


Lyhyellä reitillä ehti olla kaikenlaista näkymää. Kiipeämistä korkealle ja laskeutumista alas, kulkua ohi kallioiden.  Hyvässä kunnossa oli tämäkin reitti. 





Seuraava luontopolku olikin sitten vähän piilossa. Sille ei ollut mitään kylttiä , vaan se lähti aivan yllättäin muiden ulkoilureittien vierestä. Etsimme alkukohtaa pitkään, koska paikalle piti mennä autolla.  Hassua ajella autolla edestakaisin, että pääsee kävelemään. 😏
Kartalta näkyi lampi, jota reitin olisi pitänyt kiertää ja sitä kohti lähdimme kulkemaan.  Reitin kerrottiin olevan erittäin suosittu, joten ihmetystä aiheuttaa tuo kyltin puuttuminen. Muut reitit ovat olleet kaikki selvästi merkittyjä kyltillä.


Nyt ollaan jo vähän kapeammalla pitkospuu -reitillä.  Puuosat olivat paikoitellen kuluneet, mutta kuitenkin pääosin kulkukelpoiset.  Puu oli märkänä liukas! 

Tämä reitti on suosittu päiväkotilasten ja koululaisten tutustumispaikkana.  
Esitteen mukaan  alueella kasvaa mm. tupasvillaa, mutasaraa, vaiveroa, rahkasammalta...
Hyvällä onnella voi sen mukaan nähdä myös laulujoutsenia, kanahaukkoja, vihervarpusia...


Reitti kiersi pienen lammen.  Huvittavaa oli, että puisia kulkureittejä oli asetettu myös esim. tuolle saarekkeelle. 
Esitteessä mainitaan vesistön tutkiminen ja siellä mm. ahven, hauki ja sudenkorento, vesimittari, hopeaseppä. 


Uimarantakin täällä oli ja lammessa kerrotaan  olevan aivan uimakelpoista vettä.  
Vieressä nuotiopaikka. 


Sekä toisessa paikassa hieman epävirallinen nuotiopaikka, jossa taas "polku" johti tuonne kivelle asti. 
Esitteen mukaan tässä on kyseessä siirtolohkare, eli hiidenkivi.  


Laiturikin löytyy, jos aikoo tosimielellä uimaan.  Ketään ei täälläkään näkynyt...
Reitti oli hieman alle 2 kilometriä ja noin 3 kilometriä, kun otetaan mukaan kulku autolta ja takaisin. 


Merri on nauttinut kävelijöiden poissaollessa omasta rauhasta venyttelemällä ja rentoutumalla oikein kunnolla. 



Perjantai on päivistä parhain?  Mukavaa perjantaita!

18 kommenttia:

  1. Kiitos!
    Mukavaa viikonloppua teille!
    Perjantai ko päivistä parhain,olkoon niin 😻🐾🧡
    Mahtavat on ulkoilureitit,monenmoisia laskuja ,nousuja,ja nuo pitkosput hyvät!
    Meiän korkeuksilla ei taia olla yhtään?? ulkoilureittiä?tuo mun pitää selvittä..?
    Kyllä tuolla ulkona ajatukset saa nollattua!❤😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisi luontopolkuja löytyvän kaikkialta. Täälläkin on paljon enemmän, kuin osasin edes kuvitella.
      Nyt tulee ulkoiltua ja liikuttua. Jokaiseen näistä on lähdetty autolla, mikä on tietysti hankala yhdistelmä, jos ei ole autoa. Kaupungin liikuntaohjeissa kuitenkin opastetaan moniin myös lähin bussipysäkki.
      Aika hyvin on ajatukset pysyneet muualla kuin töissä, joskaan ei koko ajan... kyllä ne monesti päivän aikana sinnekin kohdentuu. Olen tosi huono jättämään työasioita työpaikalle.
      Tänään on kuitenkin Vain elämää -päivä, luontopolku -päivä, kiinalaisen ruuan syönti -päivä jne. :)

      Poista
  2. Kyllä luonnossa mieli rauhoittuu, ajatukset keskittyy luonnonäänien havainnointiin:) Minulle luonto on hyvin läheinen, kun asun maalla. Märkä puu on tosi liukas, saa olla varovainen. Oliko lintutornista hyvät näköalat? Merrillä ollu ihanat lekottelupäivät:))
    Mukavaa perjantaita niin Merrille kuin palvelijoille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä luonnossa jotain taikaa on, vaikka ei uskoisi, ennen kuin menee katsomaan. Lapsena tuli paljon pyörittyä metsässä, kun se oli siinä vieressä. Nyt on jotenkin vieraantunut, kun pitä aina erikseen lähteä. Sienessä ja marjastamassa tuli sentään käytyä tänä vuonna aika moneenkin otteeseen.
      Tornissa oltiin liki puiden latvojen tasolla, mutta puita oli joka puolella, eikä kauas oikein näkynyt.
      Merri makoilee joka kerta, kun tullaan. Se tuijottaa sohvalta syyttävän näköisenä ja näyttää miettivän, että pitikö taas lähteä ja jättää minut tänne, tai sitten niin, että pitikö nyt tulla häiritsemään päiväunien aikaan :)

      Poista
  3. Mitähän kaikkea Merri on touhunnut, kun palvelijat ovat matkoillaan?

    Kiitos mukavista maisemista. Kyllä nämä ihan suomalaiselta metsämaisemilta näyttävät. Melkein tuntuu se metsäinen tuoksukin. Muuten, tuo on ihan amerikkalaista, että autolla huristellaan lenkkipolun päähän :)

    Muistaisin myös koulusta, että sammalta ja naavaa kasvaa vain jos ilma on riittävän puhdasta. Luulisin toisaalta, että saasteet ovat vähentyneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana varsinkin Suomessa. Olenkohan mä nyt ihan väärässä. Ajattelisin, että autoilu saastuttaa vähemmän, samoin teollisuus.

    Hyvää viikonloppua! Minnehän te seuraavaksi suuntaatte?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Näennäisesti makoilee vaan sohvalla, kun kuulee auton äänen pihalta ;D
      Niin me täälläkin päin maailmaa vaan amerikkalaistutaan. Kohta varmaan levennetään lenkkipolkuja, niin pääsee autolla makkaranpaistoon ;D
      Ilmansaasteiden kasvusta-vähentymisestä ei ole mitään tietoa. Ihme ja peräti hieno juttu on se, jos ovat vähentyneet.
      Tänään on yksi luontopolku käyty taas kiertämässä. Kyllä minulla on huono kunto, se on tullut todettua ainakin. On sitä ihminen kummallinen, kun tietää että pitäis liikkua ja etenkin venytellä, mut ei sitten kuitenkaan saa mitään tehtyä. Kolottaa vaan joka kohasta. Voi olla etten enää yli 7 -kymppisenä ole niin hyvässä kunnossa, kuin eräät julkisuudenkin henkilöt.

      Poista
  4. Hienot retkeilymaastot niin tässä kuin edellisessäkin postauksessa.
    Asumme aivan Nuuksion kansallispuiston kupeessa, mutta siellä tulee harvoin käytyä paikan ruuhkaisuuden vuoksi. Tuntuu hassulta mennä isoon metsään, jossa linnunlaulun ja luonnonrauhan sijaan ihmisiä on välillä enemmän kuin Helsingin Aleksanterinkadulla joulusesongin aikaan.
    Merri-söpöläinen nauttii omasta rauhasta.
    Perjantai ON päivistä parhain - ainakin minun mielestäni. Mukavaa perjantaita ja viikonloppua niin sinulle kuin Merrillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on kohtuullisen lähellä tuo Repovesi. Siellä on aina ihan hirveästi porukkaa ja se ei jotenkin tunnu kivalta, jos on ajatus kävellä metsässä. Nyt on saatu olla näillä pikkupoluilla aika rauhassa. Tänään ei ollut ketään muita.
      Merri vetelee just sikeitä ilmalämpöpumpun alla, ja miä värkkään niitä joulukortteja. 😊🎄

      Poista
  5. Onpa kivan näköinen luontopolkureitti tämäkin. Naavan sanotaan olevan puhtaan ilman tae.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen on ollut vähän erilainen toisiinsa verrattuna, vaikka metsään on menty jokaisessa :)

      Poista
  6. Kiitos taas luontoreissuista! Sille saarekkeelle en niitä lankkuja pitkin menisi.
    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Pääsit siivellä :) Eipä käyty mekään tuolla saarekkeella. Opaslehtistä myöhemmin lukiessa tajusin, että varmaan niitä veden eliöitä siellä voi tarkkailla...
    Alkaa hiljalleen "valottua" tilanne, että maanantaina taas töihin...

    VastaaPoista
  8. Ihanat kuvat luontopolulta! Näin korona-aikaan tällaiset kohteet ovat vertaansa vailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän paljon täällä päin näitä onkin. En tiennyt aiemmin. Ei oikein mihinkään ole viitsinyt ihmisten ilmoille mennä. Ruokaa ollaan haettu muutaman kerran kotiin lähiravintoloista.

      Poista
  9. Hih, sinäkö se "korvamato" ja poskieni kuumottaja olet ollutkin??!!
    Kiitos ihanasta kommentistasi blogissani.... koskas julkaiset sun kortteja täällä.
    Ihania postauksia luontopoluilta - kiitos, miksen minä saa niistä aikaan postauksia, kollaaseja vain teen faceen.. ja omaksi muistoksi... jotenkin blogi on vain paperitöille, vaikka niin mieluisia ovat luontopolut ja kokkauskin... kiitos muuten sun aiemman paprikapostauksen, meillä oli isänpäiväpöydässä tänään täytettyjä paprikoita!! Ilao ja energiaa marraskuuhusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne minun kortit oo mitään taidepläjäyksiä, mitä siinä sormet liimassa äheltäessä harmittelinkin 😅 Ehkä niitä voi noin yleisellä tasolla näyttää kun saan kaikki valmiiksi. Minulla ilmeisesti määrä korvaa laadun. Alkusuunnitelma oli ihan hyvä, mut siitä se sitten taas lipesi silppusirkukseksi. Olis kiva lähettää sellaisia upeita kortteja🤔
      Kiva kun paprikaidea nappasi 😊

      Poista
  10. Pitäähän sitä saarekkeessa olla pitkospuut, ettei nappaskengät kastu. Nimim. Kerran luontoretkellä korkkaridiivoja opastanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä korkkarinkäyttäjien elämänfilosofiasta, mutta onko se niin, että kerran korkkarit, aina korkkarit? Sekin taitaa olla taitolaji. Oli mulla kerran luontopolulla ihan väärät kengät, kun menin ihan vaan vähän mettän reunaan, mutta päädyinkin 12 km kävelylle.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!