Päivälämpötilat ovat olleet lämpimiä, mutta yön viilennys ja luonnon kosteus alkavat selvästi viitata syksyyn päin. Uimassa tarkenee vielä mökillä käydä, etenkin hikisen sienikierroksen jälkeen.
.Aiemmalle mökkireissulle olin jo varannut kaikenlaisia jämämaaleja kotoa. Oli kalkkimaalia, akryylimaalia, vanhoja lakkoja yms.
Vajan vieressä on ollut kaikenlaista vuosikymmenten varrella kertynyttä puuta. Yksi laatikko on pitänyt pintansa KAUAN. Siinä on ollut isän keräämiä oksankänkkyröitä. Vähän säälitti pilkkoa saunanuuniin noin hienoja känkkyröitä. Päätin tehdä niistä jotain. Alussa ei ollut ihan selvillä mitä, mutta kyllä se loppua kohti sitten alkoi selkiintyä.
Aloitin maalaamalla ison määrän oksia kalkkimaalilla valkoiseksi. Aluksi käytin suihkutettavan maalin ja jatkoin sitten purkista. Maalasin telineen täydeltä, koska PALJON ON PALJON! 😂
Osa jäi vielä laatikkoon maalaamatta.....
Oksista on aiemmin tehty ovenkahvoja moneen oveen. Vajassa, saunanovissa, jopa mökin ovessa on känkkyräkahva. Mihinkähän isä oli noita loppuja suunnitellut? Oliko ehkä aikeissa hankkia lisää ovia? 😀
Aloitin ruskealla, ajatuksena tehdä maanläheisiä kuvioita. Kuvioista tuli niinkin monimutkaisia, kuin raitoja suurimmaksi osaksi 😂
Maanläheisyys katosi seuraavien olemassaolevien väripurkkien myötä. Vähän harmittelin tuota laiskuuttani yksityiskohtaisempien kuvioiden tekoon. Maalattavaa oli niin paljon, että lamaannuin taiteellisen tuotannon suhteen.
Joitain juttuja kuitenkin sain ohuella pensselillä maalattua.
Vetelin vanhasta lakkapurkista lakan kepakoiden pintaan ja jätin yöksi kuivumaan.
Arttu ja äiti olivat mukana mökillä. Artun kanssa käytiin lenkillä joka päivä. Artulla oli vähän erilaista ihmeteltävää, kuin kotopuolessaan. Se kävi lenkkien päätteeksi "uimassa", eli kastautumassa vatsaa myöten.
Tässä ihmetellään järvessä olevaa vaahtoa. Minäkin ihmettelin/ ihmettelen.
Yöllä oli pakko ottaa kuva salamavalon kanssa. Arttu majoittautui minun sänkyyni, kun kerran Merriäkään ei ollut. Arttu änkeytyi tuonne sängyn ja seinän väliin. Siellä onkin varmaan vähän viileämpää, kun tuo on muuriseinä.
Seuraavana päivänä tuli takapakkia. Katsoin jo lakatessani, että on aika sameaa tämä lakka, mutta ajattelin sen kirkastuvan kuivuessaan. Purkin kyljessä luki kuitenkin kirkas. Hyvästi kaikki värit!
Kyllä harmitti! Mietin, että vedänkö uudelleen kalkkimaalin pintaan. Kokeilin maalata uudelleen lakan päälle nuo kuviot ja ainakin ne tarttuivat. Annoin kuivua ja vedin löytämästäni suihkutettavasta lakkapullosta uuden lakkapinnan. Pinta kuivui aika hitaasti ja jätinkin kepulat kuivumaan seuraavaa mökkikertaa odottelemaan.
Huomasin seuraavalla kerralla, pari päivää sitten, että oksat ovat kuivuneet! Hämmästyttävää. Tartuin projektiin, joka oli kehkeytynyt mielessäni. Porasin oksiin reikiä, joista rautalangan sai pujotettua läpi.
Lopulta kaiken äheltämisen jälkeen minulla oli kasassa jonkinlainen mobile, tai tuulikello. Vajasta löytyi vielä tuollainen valkoinen kettinki, jolla sain koko komeuden ripustettua vajan kulmaukseen. Piti varttua aamuun, että sain kuvattua kunnon valossa.
Kuvakulmat ovat hankalia. Aina on jotain muutakin kuvassa, kuten huussi, komposti ja vajan lamppu 😂
Samaan aikaan toisaalla - sanonta muuttui Toiseen aikaan samassa paikassa -sanonnaksi! Voi hyvänen aika, mitä näin juuri ennen kotiinlähtöä!! Ihan tuossa samaisen vajan nurkalla luikerteli ihan hyvän kokoinen musta kyy! Sinne se meni vajan alle!! Voi itku! En ole ennen nähnyt kyitä mökin tontilla. Olin sentään nytkin parin päivän aikana rämpinyt lähimetsässä ja mökin pihalla. Pari rantakäärmettä olen tämän kesän aikana nähnyt.
Nyt toivon, että kyy oli vain läpikulkumatkalla ja kulkee vain oikotietä vajan alitse suoraan naapurin tontille.....
Heti tuli mieleen, että Merri on ollut monella mökkireisulla pihalla. Se tietysti yrittäisi näyttää kärmekselle kilinkikkelit, mutta pelottava taistelupari tuo olisi ja huonosti voisi käydä. Nyt on pidettävä silmät auki! Olen kyllä tähänkin asti aika tarkkaan katsellut maahan kävellessäni.
Onneksi on loppua kohti ihan kivakin kuva. Löysi kanttarelleja tälläkin mökkireissulla. Tavallisia sieniä ei ainakaan vielä näkynyt. Tatteja en edes yritä kerätä, kun en osaa. Lehdessä luki, että tänä vuonna ei perussieniä oikein tulekaan.
Milloin olet viimeksi nähnyt käärmeen luonnossa?
Ihan ensiksi pitää todeta, että minulle tuli valtaisa Isän ikävä kun luin tuota alkua ja minunkin Isäni teki noita ovenkahvoja joka paikkaan :-). Enpä olisi osannut arvata, että luovuus vei tuulikelloon asti :-).Tuollaisessa puukalikoista tehty antaa varmaan pehmeän äänen ? Jotain intiaanihenkeäkin tuossa näen.
VastaaPoistaValtaisa kanttarellisaalis !
Meillä oli aikoinaan vanhempien mökillä paljon kyykäärmeitä kun mökki oli kallion päällä meren rannassa. Pikku hiljaa ne sitten vähenivät (Isä niitä tappoi aina kun paikalle sattui ). Vuosiin en ole enää käärmeisiin törmännyt ; onneksi.
Arttua puri aikoinaan Koskelossa käärme, mutta siitäkin se sitten selvisi , mutta luulenpa ettei se ottanut siitä opikseen ? Eli kissa ja käärme on vähän huono yhdistelmä. Toivotaan , että tuo teidän käärme ymmärtää sen :-)))).
Intiaanityyppisestä kuvasta Pinterestissä tuo koko juttu lähti liikkeelle, vaikka lopputulos olikin vielä pimennossa :)
PoistaOlen nyt kolmeen kertaan kiertänyt mökin lähimetsän. Minä, joka en ennen löytänyt kanttarelleja kuin yhden tai kaksi, olen viime- ja tänäkesänä löytänyt paljon! Aivan mahtava tunne! Laitan sienet paistettuina yhden kerran erissä pakkaseen. Niissä on todellista löytämisen riemua :)
Mikä vaan liikkuu, niin se kissaa kiinnostaa. Toivon, että kohtaamisia ei tule ollenkaan. Täytynee laittaa käärmeille kylttejä varoitukseksi; Kissavaara!
Hauska mobile, ikään kuin sukupolvet löisivät kättä. :)
VastaaPoistaNiinpä onkin. Isältä tyttärelle :) Siinä ne isän känkkyrät nyt roikkuvat. Mitä lie miettinyt, kun noin paljon noita haali. Tuskin mobilea ainakaan :)
PoistaWaude! Miten ihana lopputulos!
VastaaPoistaKerrassaan huikea tuulikello. Mikä idea ja luonnonmateriaalien hyötykäyttöä!
HELP! Käärme, pelkään niin noita lieroja. Lapsuuden kotonani viime kesänä kaksi luikerteli.
Ja minä miinotin pihalle monta piippaavaa käärmekarkotinta. Nyt tänä kesänä ollut
käärme vapaa kesä ainakin vielä.
Hieno kanttarelli saalis, täälläkin päin ihmeen hyvin noita kauniita keltaisia on
ollut metsässä.
Piippaava käärmekarkoitin? En ole kuullutkaan. Mietin, ajaisiko saman asian, jos soittaisin piccoloa pihalla ;D Pitänee katsoa, onko naapureita, tai muuten karkotan heidätkin.
PoistaOlen kyllä tosi kiitollinen tästä kanttarellisaaliistani. Jokainen kanttarelli on hämmästyttävä harvinaisuus :) Mitään valtavia kanttarellimattoja en ole koskaan nähnyt ja ahdistun, kun joku niistä kuvia laittelee. :)
Hei se piccoloa sävelineen pihalla kokeile toimiiko😂 ja kuinka tehoaa naapureihin.
PoistaJuu miinotin pihan lapsuuden kodissani, ne tökätään maahan ja antavat äänellään ärsykkeitä käärmeille. Pattereilla toimivat, on myös aurinkokennolla toimivia.
Nyt tänä kesänä toimi, ei ole yhtään lieroa näkynyt.
Ahaa. Pitääkin selvittää, mistä niitä saisi. Ainakin olisi vähän mielenrauhaa itselle :) Tietysti sen jälkeen, kun piccolo on testattu ;D
PoistaHienon mobilen teit oksista ja iloiset värit saavat väkisin hyvälle tuulelle. Käärme sitä vastoin ei ilahduta tippaakaan. Meillä oli kyykäärme luikerrellut kasvihuoneeseen ja uinaili tyytyväisenä kerällä oven vieressä. Arvaa vaan jos tästä lähtien tutkailen tarkasti paikkoja kasvarin lähellä. Vaikka, nyt varmaan saan kaikkien vihat päälleni, tuo sama käärme ei ainakaan enää luikertele pihallamme.
VastaaPoistaIloiset värit meinasivat mennä ihan pieleen ensimmäisen lakkauksen takia. Onneksi sain homman korjattua.
PoistaKäärmeitä on metsässä ja se on ihan ok. Pihapiirissä ne käsittääkseni saa päästää päiviltä? Vaikka tietysti suositellaan ottamaan ämpäriin ja viemään muualle... kuka sen sinne ämpäriin sitten laittaa??
En ole törmännyt käärmeisiin, kun en poistu kauemmaksi kotoa ollenkaan. Kiva ja luova taideteos, joka ei kilise. Minua ahdistaa kilisevät tuulikellot syystä, jota en tiedä. Sain puoli pussillista kantarelleja ja minä hölmö laitoin ne paistamatta pakkaseen. Pitänee tehdä niistä pikaiseen piirakka. Viikon jatkoa!
VastaaPoistaHieno uutinen, että käärmeitä ei pyöri teidän nurkilla. Se se vielä puuttuisikin, että lähtisivät kylille :)
PoistaEn usko, että tämäkään mobile pitää mitään tuulikellomaista ääntä, jos ei sitten reippaassa tuulessa. Oikeiden tuulikellojen ystävä en ole minäkään.
En tiedä, haittaako se pakastaminen? Jos sitten sieltä ottaa ja laittaa pannulle. Minulla on vaan tällainen tapa.
Viikko on mennyt sukkelaan. Viikonloppua siis!
Aloititpa postauksesi ihanalla kuvalla. Hieno tuulikello tulikin ja kannatti nähdä hieman ylimääräistä vaivaa sen teossa.
VastaaPoistaKäärme saa kyllä aina hieman primitiivisen reaktion aikaan ihmisessä. Toivottavasti ei jää pitkään asumaan vajan alle.
Minä olen tuota tervaleppämaisemaa aina silloin tällöin kuvannut. Joskus voisin ehkä laittaa vuodenaikakuvia. Tosin ne ovat näin kesäaikana aina aika samannäköisiä.
PoistaMinä toivon, että käärme vain oikaisee meidän vajan alta ja jatkaa matkaansa... Nyt katselen vielä tarkemmin jalkoihini.
Olet kyllä uskomattoman kekseliäs ja sinnikäs! Tuommoista mobilea ei ole varmasti kenelläkään muulla! Ihailen kykyäsi ideoida – ja myös toteuttaa ideat. <3
VastaaPoistaKäärmeet ja kotieläimet ovat ikävä yhdistelmä. :-(
Viime yönä näin unta, että mökillä oli käärmeitä vähän joka puolella. Ei ole yhtään mielessä, ei ....
PoistaKun on tulevinaan hyvä idea, sitä jaksaa pinnistellä sen eteen. Sitten, jos homma onkin jollain lailla pettymys, voi se jäädä keskentekoiseksi. Homma lähti siitä, että isän keräämien känkkäröiden polttaminen tuntui pahalta.
WOW - mikä projekti!! Ihan Inkapolulle veit... ajattelin jo, kun nuolia näin kuvioina, että tulevat mökin pihapiiriin opasteiksi, neuvomaan suuntaa niin huussiin, laiturille kuin muihinkin upeisiin paikkoihin... tai reitiksi vaikka metsään... mobile - tuulikello - wow!! Olet todella kekseliäs ja sinnikäs... lakkaus-maalasprojektikaan ei lannistanut - ihailen!!
VastaaPoistaLähetäpä jollain portaalilla tännekin niitä kanttarelliSILMIÄ! Mulla on kyllä paha hahmotushäiriö sienien suhteen... että ärytti, kun työkaverin kanssa käytiin lounaskävelyllä ja hän noukki rellin sieltä ja täältä... ja vaikka kuinka katsoin, niin yhtäkään en bongannut itse... oli ihana ja antoi saaliin mulle; tuli niistäkin kerta-annos, kun reilusti sipulia pilkoin kaveriksi.
Käärmeitä näkee aikas paljon fillariteillä/poluilla... viihtyvät siis enimmäkseen hiljaisilla teillä/poluilla ja varmaan kirjoittavat omaan paikallislehteensä häiritsevistä pyöräilijöistä jotka meinaa välillä päällekin ajaa. Viime kesänä ajoinkin (tapoin toki kituvan pienen kyyn), tänä kesänä olen osannut sarvikkoa kääntää. Tänä kesänä olen nähnyt kolme vaskitsaakin... muutaman kesään en yhtään. Rantakäärmeitä näkee paljon... yhden tosi isonkin erään venelaiturin alla...
Mökillä ei olekaan vielä opasteita! Kotona on ;) Pihalla kököttää keppi, josta lähtee viittoja joka suuntaan, kertoen, kuka naapuri missäkin asuu. Osa naapureista on kyllä jo muuttanut pois, tai manan majoilla. Mökille voisi tehdä vastaavanlaisen kertomaan, missä on sauna, vessa, järvi jne, jos joku ei huomaa :) Laituria ei tosiaan voi nimetä, kun ei koskaan tiedä, onko se järvessä vai ei ;D Pari vuotta oltu jo ilman, kun ei ole saatu porukkaa sitä siirtelemään. Alan jo tottua tähän kahlailuun.
PoistaIhmettelen, että tuo maali pysyi lakan päällä ja sitten toisentyyppinen lakka taas niiden päällä.
Minä en löytänyt ennen juuri yhtään kanttarelleja. Vasta viime vuonna ja tänä vuonna olen löytänyt, mutta nyt niitä onkin kai enemmän kuin yleensä. Sen verran laiska olen, vaikkakin innokas sienestäjä, että pyörin samassa metsässä kerrasta toiseen ;D Aina sinne on tullut vähän lisää, eikä kaikkea näe kuitenkaan kerralla. Sellaisiin kerta-annospusseihin olen pakastanut, niin eivät kulu kerralla kaikki herkut.
Vaskitsoja on nyt mökkitielläkin näkynyt useita, kuolleina. Siellä on sähköyhtiön kaivaukset ja epäillään, että ne on häiriintyneet siitä. Ehkä kyytkin on jotenkin häiriintyneitä..
No nyt tuli uniikki mobile. Tosi hauska! Kyllä niistä lopuistakin jotain tulee tai tosiaan, vaikka toinen mobile.
VastaaPoistaMinä en ole tiennyt, että on mustia kyykäärmeitä. Apua, jos sellaisen näkisin, en tajuaisi sen olevan kyy. Itse en ole ikinä käärmettä nähnyt, kun oleilen maalla vain satunnaisesti. Poikani mökillä niitä on ja he ovat laittaneet jotain maahan upotettavia karkottimia. Eikö se vanha konsti ollut hakea jostain muurahaispesä ja siirtää se pihalle, niin käärme lähtisi. En tiedä onko totta, vai olisiko sitten muurahaisongelma.
Kyllä tuo enemmän kyyltä näytti jo muutenkin, kuin rantakäärmeeltä. Kyllä sen kyyksi tunnistaa. Ei ollut valkeita laikkuja päässä. Päivien ilotkin mainitsi nuo karkottimet kommentissaan. Muurahaisia on jo ennestään, joskaan ei ihan pesäksi asti. Pitäisiköhän lähteä kottareilla vai ämpärillä hakemaan muurahaispesää ;D Tänään käytiin mökillä, mutta eihän siellä tietenkään enää mitään näkynyt. Kiertelin metsässä kanttarellien perässä, eikä sielläkään näkynyt kyitä, eikä muitakaan.
PoistaMies just kysyi, että mitä tuo mobile nyt tekee. vähän hämmentyneenä piti todeta, että se roikkuu ;)
Upea mobile! Kepakot on kauniita ja niistä saa kivan näköisiä oven ripoja ja muutakin silmän iloa. Meidän lapset tykkäs aikanaan veistellä kepakoista kuoret pois ja niitä keppejä on vieläkin tallella, hauskan näköisiä. Laitoin hiljattain yhden niistä tueksi peikonlehdelle. Kyyt on ikäviä naapureita, niitä ei pihapiiriin kaipaa, vaikka luontoon kuuluvatkin. Meidän pihassa niitä on viime vuosina näkynyt turhankin taajaan. En halua kyyn puremaa itsellenikään, mutta sitäkin enemmän ajattelen pikkuväkeä ja pelkään, että saavat pureman jalkaan tai käteen pihalla leikkiessään. Koira on pari kertaa saanut kyyn pureman. Ekalla kertaa kuono turposi ja koira oli vähällä menettää henkensä, toisella kerralla sai käpäläänsä pienen varoituksen.
VastaaPoistaEnsimmäisenä tuosta kyyjutusta minullekin tuli mieleen pikkutyttö ja kissat. Ne eivät osaa varoa. Merrin voin oikein kuvitella hakeutuvan ikävyyksiin kyyn kanssa. Ehkä tämä yksilö oli vain eksynyt, kun ei kyitä ole aiemmin näkynyt.
PoistaPitää vielä miettiä, mitä jäljelle jääneistä kepakoista syntyy ja koska. toivottavasti inspiraatio ei mennyt kokonaan ohi.
Kanttarellit ovat kyllä hyviä :) mukavaa loppukesää sinulle !
VastaaPoistaHyviä ovat, kun vihdoin parin vuoden aikana olen löytänyt niitä enemmän kuin koko elämässä 😅
PoistaHyvin oivallettu oksien käyttö. Mietin jo, miten seuraava sukupolvi tulee hyödyntämään aiempien tekoja.
VastaaPoistaNiin, mitä ne tästä mobilesta ja jäljellejääneistä mahtavat keksiä 😄
PoistaTuulikello kepukoista, ihana idea Sartsa! Tuollaisen taidan yrittää väkertää omalle parvekkeelle, pinnalle jotakin välkkyvää pelottamaan lintuja. (lintufobiasta kärsivänä en halua lintuja lähellekään) Hyi kyykäärme, auttaisiko etikassa liotetut puupalat niitä poikani käytti näkemillään käärmeen reiteillä.
VastaaPoistaEi ollut aluksi ihan selvää mikä on lopputulos, joten yllätin sitten itsenikin 😄
PoistaAhaa, tuo etikkajuttu olisi ainakin helppo toteuttaa.
Arvaas, kuka kävi lauantaina ostamssa kalkkimaalia kahta violetin sävyä. Odotas vaan!
VastaaPoistaArvaapa mitä. Minun ajatusmaailmaan ei ole vielä ehtinyt tunkeutua valkoisesta poikkeavat kalkkimaalit! 🧐
PoistaHieno mobile!
VastaaPoistaMinä en tiedä, että milloin olen varmaksi nähnyt mökillä käärmeen. Mutta muutamana hellekesänä olen nähnyt käärmeen uimassa ja vielä aika lähellä laituria. Olen suurena uimafanina ollut niin järkyttynyt näkemästäni, että tarkempi lajin tunnistaminen ei ole onnistunut. Olisi aivan hirveään jos uidessa tulisi kyy vastaan.
Kiitos 😄
PoistaMinäkin olen nähnyt rannan tuntumassa rantakäärmeen alkukesästä. Kyykin kai osaa uida, mutta tekee sitä harvemmin. Isommalla todennäköisyydellä näit rantakäärmeen.
Hyiiiiiiiii kyy🤢🤮. Nuo joutais pois päiviltään kaikki. Yäk. Varokaa ettei Arttua purra 😖
VastaaPoistaVarotaan ja ollaan silmä tarkkana joka askeleella. Arttu ei kovin usein olekaan mökillä ja kissatkaan ei ole olleet pitkään aikaan. Minä olen käynyt muutaman kerran tuon jälkeen. Ei onneksi ole näkynyt. Ehkä se oli vain läpikulkumatkalla...
Poista