keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Kaverit kylässä

Yhtenä päivänä, kun olin aivan rauhassa omalla terassillani, minut laitettiin yht´äkkiä ulkohäkkiini.  Sitä ihmetellessäni sain huomata, että meidän pihaan tuli koira, jota en ollut ikinä nähnyt! Milou kuulemma nimeltään.  Siis meidän terassille!  


Tässä me ollaan jopa yhteiskuvassa, mutta voitteko kuvitella? Milou ei nähnyt minua ollenkaan! Yrtin huudella sitä täältä häkistä, ja kyllä sen korvat ainakin heiluivat, mutta ei se nähnyt minua. Ei osannut ollenkaan kuvitella, että kaikkien jättämieni hajujen aiheuttaja voisi olla näin lähellä!  Ajattelin, että kivat sulle!  Menköön kissankarva nenääsi kutisemaan! 


Siis tajusitteko te? Minä en ainakaan.  Koira, joka ei näe kissaa!  Ja minun terassillani! Oli  kyllä taas niin turhautunut olo, että oikein!  Miloun lähdettyä minä kävin tietysti haistelemassa terassin läpikotaisin. Haistoin myös sen pissajälkeä pihalla ja kylläpä haisikin koiralle!



Toisena päivänä minun kamuni Maia ja Sam pääsivät meillä käymään. Niillä oli tällä kertaa oikein ulkovaatteet mukana ja päästiin yhdessä ulkoilemaan. Yritin tietysti näytää niille parhaat hengailupaikat tässä terassin lähellä. 
 


Sam on peloton painikaveri sisällä, mutta annas olla, kun pitäisi ulkoilla!  Se oli aika jännittynyt. Ei se kauaa viitsinyt edes ulkoilla. Häkissä se pärjää kyllä ihan hyvin, jos ei kuulu kovia ääniä. 


Maia hoksaa aina kaiken!  En edes näyttänyt tätä lehtimajaani sille, koska se on vähän niin kuin minun omani, mutta se löysi sen itse.  Siinä se nyt kököttää minun paikallani muina kissoina!


Välillä mentiin sisälle, kun Arttu tuli käymään. Maia ja Sam ei oikein välitä koirista ja ne kiipesivätkin tuonne telineelle,  jonne Arttu ei pääse.  Arttu ei kyllä voinut ymmärtää, miksi?  Kissat olivat nukkuvinaan, vaikka Arttu yritti kaikkensa herättääkseen niiden huomion...


...minä kyllä näin, että ne olivat heti valppaina, kun Arttu käänsi selkänsä.


Minä sanoin Artulle, että leikitään piilosta.  Menin itse tietysti piiloon. 


Niin kauan jouduin varttumaan, että meinasin nukahtaa, ennen kuin Arttu minut löysi. 



Kavereiden kanssa on kivaa ja yksin jäätyä on taas vähän hiljaista.  Onneksi sain tämän uuden sateenkaarisydänlelun.  Siinä on hyvät lemut!



Hei sitten kaverit ja nähdään taas joskus! Sinäkin Milou!  Koitahan vähän harjoitella sitä huomiointikykyäsi!

37 kommenttia:

  1. Onpas ihania koiria ja kissoja ♥ ♥

    VastaaPoista
  2. 😄 Kiitos hauskasta tarinasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Ei muuta kun häntä pystyyn ja menoksi taas...

      Poista
  3. Mainio tarina. Merrillä riittää työsarkaa, kun se on koulutettava Milouta huomioimaan myös yläympäristöään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miloulla taisi olla niska vähän jumissa. Sitä kun pääsisi vähän hieromaan....

      Poista
  4. Olisinpa kissa. Haluaisin juuri tuollaisen ulkohäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häkki on kovassa käytösä kesän-talven. Kovillakin pakkasilla Merri jonottaa luukun avaamista, käydäkseen vähän haistelemassa ilmaa.

      Poista
  5. Merri,sinullahan riittää noita vieraita,e ei käy aika pitkäksi.Suloiset koirat ja kissat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden vieraiden lisäksi meillä käy myös kutsumattomia vieraita.... niistä en tykkää. Menee hermo, kun olen häkissä ja näen, että joku vonkale tulee siihen pihalle mouruamaan! kerran pääsin oikein näyttämään, mikä olen kissojani ja sitä vonkaletta ei ole enää sen jälkeen näillä kulmilla nähty!

      Poista
  6. Sinullahan on ollut kovasti vipinää siellä. Kavereita tulee ovista ja ikkunoista, eikä osa haistakaan. ;-D Kiitos, Merri, päivän parhaasta jutusta ja sinun ja kavereittesi kuvista. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä tulevat aina minullekin yllätyksenä, mutta olen ehdottomasti kiinnostunut kaikista kavereista. Eri asia tosiaan nuo kutsumattomat... huomaan heti, että salaa on tultu, vapaita kissoja toisten reviirillä. Asuvat kuulemma jossain täällä lähellä. Varmaan joku kollijengi!

      Poista
  7. Olipa ihme koira, kun ei tajunnut että on koko ajan sinun reviirillä. Ja Arttua ajatellen sinulla oli kyllä piilopaikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä minäkin ihmettelin! Yritin maukua moneen otteeseen, mutta se ei edes päätä kääntänyt! Kerran se näki sivusilmällä minut ja alkoi haukkua, mutta sitten se alkoi katsoa ihan toiseen suuntaan.

      Poista
  8. On se jännää, kun kesällä monet liikkuu enemmän!? Kivaahan se on tavata, kun talvella on niin hiljaista. Nauti kavereistasi täysillä, okei? ;)
    (Ihanat kuvat taas!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tassusillaan tässä saa olla, kun tulee tuntemattomia otuksia, että ovatko ystävällisiä vai ei (eli olenko heille ystävällinen vai ei). Kerran joku naapurin koira oli meidän portilla ja se näki minut. Se lähti tulemaan kohti kuin ammus! Arvaa pelästyinkö?? Se ei tiennyt reviireistäkään mitään!

      Poista
  9. Merrillä on oikeat kissanpäivät, kun käy useampia kavereitakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niissä kamuissa aina ajanvietettä. Olen aika väsynyt vierailujen jälkeen. Yksin joutuu olemaan niin usein, kun noi ihmisetkään ei aina jaksa leikkiä ja ne on kuulemma ansaitsemassa välillä jotain nappularahaa minulle.

      Poista
  10. Mainion ihastuttava tarina ja Merrin katse kyllä kertoo kaikki tunteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se pistää vähän hölmistyttämään, kun toinen ei näe mitään!

      Poista
  11. Aww poor little cutie in a cage!!Good photoes I had to smile!

    thank you for sharing!Made my day

    xxx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Anita! I'm just sleeping out on our swing with my "mum" , Merri

      Poista
  12. Viisas koira kun ei mene liian lähelle kissoja. Siinä voisi käydä vähän kehnosti jos kissa hermostuu liian innokkaaseen kaveriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se innokkuus se on aina koirien kanssa pulmana. 🐈🐕

      Poista
  13. Huomaatkos, Merri, koirat eivät ole lähellekään yhtä nokkelia kuin te kissat.
    Kiva, että sait kamuja kyläilemään ja vieläpä noin hienon uuden lelunkin.
    Nautiskele kesän tuoksuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirat on vähän omanlaisiaan. Olen kyllä lukenut paljon kissa Karvisesta ja Oskarista.
      Elämä on otettava rennosti ja arvokkaasti, häntä pystyssä. T. Merri

      Poista
  14. Taitavat olla vanhoja tuttuja kun noin rauhallisesti suhtautuvat toisiinsa.

    Viihtyisä oma paikka kisuilla jossa hyvä lepäillä rauhassa.
    Ihania kuvia suloisista lemmikeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki vanhoja tuttuja, paitsi tuo Milou, jota piti vähän hämmästellä :)

      Poista
  15. Kiitos olipa kiva lukea,ja kuvat niin osuvat.
    Hih hauska kuva,kun Merri oli piilossa laatikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on aina tykännyt ahtautua pieniin lootiin ja koreihin. Välillä se oli kai unohtanut tuon korin olemassaolon ja sitten se taas muistui mieleen. :)

      Poista
  16. Ihanan hyväntuulinen postaus!
    Minusta paras kuvapari oli, kun kissat teeskentelivät nukkuvaa ja heti kun koira käänsi selkänsä oli päät pystyssä :D :D :D
    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiria voi aina vähän höynäyttää ;)
      Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  17. Hihii, onpas sinulla ollut Merri paljon kavereita käymässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joinain päivinä käy kavereita, sitten taas ei vähään aikaan ollenkaan. Kaverit on elämän mauste, vähän niin kuin nappulat (paitsi että ne ovat hyviä ilman maustamistakin). t:Merri

      Poista
  18. Miumau ja hauhau <3 Hauska postaus ja lystikkäät kuvat. Mukavaa viikonloppua !

    VastaaPoista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!