Aurinkoa ja sivistystä

 Ulkoilua auringonpaisteessa. Frodo tarkkailee Merriä, miten ulkona ollaan.  Ehkä se ei olekaan niin ikävä paikka, koska Merrikin pystyy siellä olemaan monta kertaa päivässä. 

Frodo ei jaksa keskittyä Merrin tassuhuoltoon loputtomaksi ajaksi... 

Se lähtee itse tutkimaan terassia. Uskaltautuu jopa lumen päälle pyörähtämään.  Ai että miten upea maailma sille vielä aukeaa, kun lumet sulaa 😻

Lopulta päädytään sisälle lämpimään. Välillä Frodo pystyy olemaan ihan siivostikin. Toissailtana  Merrin elämä muuttui aivan kärsimykseksi, kun Frodo ei saanut heti unta.   Aamulla Frodo nukkuu yhtä pitkään, kuin viimeisin nukkuja. Illan virkku ja aamun torkku.   

Miehen kanssa käytiin katsastamassa Poikilon näyttelyt. 

  Teatteriaiheinen museokierros on koonnut kaiken  esityksiin ja järjestämiseen liittyvät asiat yhteen.   Mikä valtava työ on näytelmän takana!  Kirjoittaminen, kirjoituksen kohdentaminen vuorosanoiksi, rekvisiitat, puvut, ohjaaminen,  lavastus ja tavaroiden siirtely ja ties mitä!  Lopputuloksena katsoja saa nähdä hienon näytelmän, joka on  näkyvin osa monivaiheisesta prosessista. 

Upeaa työtä ovat myös nämä karjalanpiirakat ja suklaakakku. Melkein voisi maistaa...

Puvustus olisi mielenkiintoista työtä.  Voisi suunnitella ja toteuttaa mitä mielikuvituksellisempia asuja.

Alla oleva juhlamekko on kerrassaan upea! Huomaatteko, mistä se on tehty?

Voin kuvitella miten upeaa on työstää jotain pukuaihetta, kunnes tulee se lopullinen idea.  Toteutus päälle ja voilá!

Tässä mennään askartelun ja ompelun yhdistelmällä, luulisin. Hieno idea tämäkin!  Ja silkkaa kierrätystä.

Museossa oli tällainen vanha tuulikone.  Sitä sai kokeillakin Yllätykseksi siitä ei tullut yhtään tuulta, mutta tuulen ääni kuitenkin 😅  Myöhemmin telkkua katsellessa ollaan muutama kerta jouduttu toteamaan, että taas joku käyttää tuulikonetta, äänestä päätellen. 

Toisella puolella oli taidenäyttely. 

Päästiin heti koivikkoon äänimaailman kera.  Valitettavasti tämän teoksen suunnittelija jäi minulta katsomatta. 

Metsää ja vesistöjä on Arto Kettusen jokiteoksissa.

Elsa Hulkkosen Pyhä paikka, Metsäpaviljongit on hurmaava. 

Teoksissa on käytetty niin monia eri materiaaleja ja näkökulmia metsään.  Yksi oli paperikassi, jossa oli pelkkiä kuivia havunneulasia ja teoksen nimi oli Joulukuusi 😅 Mainio idea näyttelyyn sekin. 

Alla oleva "hiljainen kansa" on Jouko Lempisen Metsikkö, jossa hahmot on veistetty joesta löytyneistä puomipuista, joita uiton aikana on käytetty. 

Langasta on saatu monenlaisia sammalmättäitä esittävä teos (tekijä jäi taas katsomatta...). 

Suosikkini  on alla oleva Jussi Nykäsen teos.

Museo- ja näyttelykierroksen jälkeen kävelimme vielä kauniissa autingonpaisteessa ja kävimme kahvilla. Kangaskauppa oli matkalla ja sieltä jäi käsiin tällainen otos. 

Rauhallista ja selkeää  päivää toivottelen teille kaikille! Tuokoon se mukanaan jokaiselle jonkin ilon aiheen, tai vaikka useampia.