Kun ei yhtään huvita leipoa jouluksi

 Jouluksi pitäisi kai aina leipoa jotain?  Ehkä se on vain mielikuva. Olin jo päästänyt siitä irti, kun näin netissä yhden erikoisen ohjeen... 

Yksi asia johti toiseen. Aluksi kannattaa tehdä aina useita taikinoita työstettäväksi.  Ajattelin, että vähän vaan leipasen jotain.  Tässä vaiheessa alkoi tuntua ihan älyttömältä, että piti tehdä noin monta taikinaa, koska ne on kaikki myös leivottava, paistettava, maistettava ja pakastettava. 

Tarkoitus oli skipata joulutortut. Mies totesi, että hän sitten tekee ne itse. No joo. Ehkä niitä voisi kuitenkin vähän tehdä.  Viime vuonna tein ensimmäisen kerran rahkavoitaikinaa ja päädyin siihen nytkin.  Ohje löytyi TÄÄLTÄ.

 Oma versioni on tällainen (tupla-annos tietysti ohjeeseen verraten) : 

500g laktoositonta Keiju -margariinia

500g laktoositonta rahkaa

8dl vehnäjauhoja 

2 tl leivinjauhoja. 

Voi olla, että viime vuonna unohtui tuo kauliminen... Tänä vuonna kaulin ja käänsin oikein urakalla.  Kyllä sillä jotain vaikutusta taisi olla, vaikka taikinassa ei olekaan suoranaisesti voita. Taikinankin pidin nyt visusti jääkaapissa leipomishetkeen asti. 

Koska homma oli täysin suunnittelematon, en heti keksinyt millaisia torttuja tekisin.  Taskutorttuja ajatellen kaivoin esiin sen muovisen, pyöreän painallusvälineen.  Älynväläyksenä päädyin kokeilemaan pyörylää sellaisenaan. Tuli aika isoja torttuja. Löysin pienemmän pyörylän, jolla painoin nuo pienemmät, sirot torttuset.  Kaapissa ei ollut edes luumumarmeladia, mutta löytyi omenaa ja mansikkaa. 

Olen tosi tyytyväinen näihin pieniin versioihin!  Joulupöydässä on usein aivan liikaa syömistä ja tekisi mieli maistella montaa lajia. Nyt se on mahdollista. Tomusokeria voi vielä ripotella ennen tarjoilua pintaan, jos haluaa. 

Pullamaakarina olen nyt sisuuntunut sen verran, että lähdin sitkeästi yrittämään pullaakin, vaikka ne menevät usein ihan penkin alle.   Näitä voisi kutsua myös Gonzo -pulliksi,  kuten lapsuudessa nimitimme jättipullia. 

Taikinaan käytin 

Sitruunavissyä 6,6 dl

hiiva

sokeria n.dl

vähän suolaa

tarpeeksi vehnäjauhoja

juoksevaa margariinia 1-2dl

2 kananmunaa

Taikina oli kaikin puolin poikkeuksellinen, kokeiluversio taas. Ohje on omasta päästä. 

Kaulin taikinan levyksi, voitelin laktoosittomalla Keijulla, ripottelin sokeria, käärin rullalle.  Leikkasin viipaleet, jotka jätin pystyyn.  Päälle murskasin Digestiveä ja sinne sekaan margariinia (kuten juustokakkupohjassa). 

Minulla on runsaasti noita paperisia vuokia, osan olen saanut äidiltä. Nyt sain niitäkin käytettyä näissä leipomisissa. 

 

Näihin pulliinkin olen tosi tyytyväinen! Pitää kai alkaa leipomaan ihan suunnittelemattomasti, niin joskus voi vaikka onnistua! 

Nyt seuraa se juttu, jonka takia aloitin leipomisen. Ohje löytyy TÄÄLTÄ.  Tuolta löytyy myös kuva siitä, miltä näiden oikesti kuuluu näyttää... 

MANSIKKAMOCHIT

Jäätelöosa:

purkki kuningatar -mausteista rahkaa (en löytänyt mansikkaa)

purkki vaahtouvaa vaniljakastiketta (en löytänyt mitään vaniljakreemiä Valiolta, onko sitä edes? )

1/4 dl glukoosisiirappia

Vaahdotin vaniljakastikkeen ja lisäsin joukkoon rahkan ja siirapin. Sitten vaan purkki useammaksi tunniksi pakastimeen jähmettymään.  Ohjeen mukaan taikinasta olisi tässä vaiheessa pitänyt vääntää palloja?  Minulla oli varmaan väärä ainesosa, kun en sitä kreemiä löytänyt.   Pakastin siis koko erän.

mochitaikina:

2dl vettä

2dl riisijauhoja

1,5dl tomusokeria

punaista elintarvikeväriä

Kattilassa kiehautetaan kaikki ainekset aloittaen kylmästä ja koko ajan vatkataan reippaasti, kunnes seos alkaa sitkistyä. Sen jälkeenkin vielä vatkataan jonkin aikaa, kun kattila on nostettu liedeltä pois.

Sitten seuraa se kummallisin osa:  Seos laitetaan mikronkestävään astiaan, päälle tuorekelmua, johon painetaan muutama ilma-aukko. Käytetään mikrossa täydellä teholla 1min30s.  

Tämän jälkeen seos näytti tältä. Epäuskoisena tökin sitä lusikalla...

Nyt se piti antaa jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 

Jäätyneestä jäätelömassasta muotoiltiin palloja (=könttejä 😄). Tein 3 kerrallaan ja joka välissä loppu massa ja tehdyt pallot piti laittaa pakastimeen.  Mochi -taikinasta otin pieniä eriä, jotka litistin  pöytää vasten tai käsissä.  Taikina tarttui käsiin ja piti käyttää riisijauhoa apuna.  En tietenkään saanut siistejä, ohjeenmukaisia palloja aikaiseksi, mutta päätin laittaa pallerot pieniin muffinssivuokiin. Loppua kohti tekniikka alkoi hioutua.   Luotan siihen, että maku on hyvä, vaikka ulkonäkö ei olekaan täydellinen. 

Käytiin tänään mummolassa ja Merri oli mukana. Se oli aika jännittynyt koko ajan ja puikkelehti paikkoja tutkimassa.  Kerrostalossa kuuluu kaikenlaisia ääniä, joita kotona ei kuulu. Hajutkin ovat erilaisia.  Mummo olisi tykännyt pitää Merriä sylissä, mutta Merri oli eri mieltä.  Se menee muutenkin harvoin muiden, kuin kotiväen syliin.  Vähän sai kuitenkin paijailla. 

Viimeiset valokiekot ovat valmistuneet.  Hamstrasin silloin aiemmin 6 valokaapelia ja kaikki on nyt käytetty. 😂 Ajattelin, että nämä säilyvät vuodesta toiseen, vaikka tänä jouluna eivät kaikki päätyisikään mihinkään. 

Langankulutusta kirjaan näistä 3 x 90g.  Nyt on nämä mohair -tyyppiset langat käytetty, vain muutama loppukerä on enää jäljellä. 

Hyvää viikonloppua!  Ei kannata tehdä mitään, jos ei huvita, mutta jos kokeilee, voi homma viedä pikkurillin lisäksi koko käden! Toisaalta aikaa menee koko päivä ja olo on kuin maratonin jälkeen 😂