lauantai 4. joulukuuta 2021

Joulukortit

 Pitkällisen aloittamisen ja sitkeän jatkamisen tulos on vihdoin nähtävillä. Joulukortit ovat valmistuneet!  

Tämän vuoden teema oli kierrätys.  Joku saattaa muistaa aiemmin näyttämäni kuvan pahvilaatikosta, joka oli pullollaan vanhoja kortteja, joita en ole raaskinut heittää pois.   Pitkään painiskelin sen ajatuksen kanssa, että voiko jonkun lähettämän kortin lähettää jollekulle toiselle.  Osa lähettäjistä on kadonnut jo autuaammille kortinlähetysmaille. Toki katsoin sivuun itselle tärkeitä kortteja, jotka pidän säästössä.  Olisi aika kamalaa, jos taakse liimatut asiat irtoaisivat ja näkyviin tulisi vanha teksti 😱

Olen joskus ostanut jättirullan kaksipuolista kontaktitarraa (varmaan ihan väärä nimi), jossa paperi irtoaa tarramuovin molemmin puolin irti.  Voin vakuuttaa, että liima tarttuu ja pitää kuin tauti (anteeksi jos asiaton sanonta, näin hoitoalalla näitä tulee viljeltyä 😂).  Liimasin kortin takaosaan tämän tarramuovin ja sen päälle vielä  jouluista askartelupaperia. Sinne jäi tekstit piiloon! Ei aukea vaikka yrittäisi rapsuttaa!


Liimasin ensin kaikkiin takapuolelle kaikkia kotoa löytyneitä koristekuvia ja kaikkea mahdollista, mitä löysin (edes melkein aiheeseen liittyvää).  Tämä homma kesti päiväkausia, kun liimaaminen alkoi aina kyllästyttää. Jätin liimatut kortit painojen alle. 


Lopulta koristelin vielä kaikkien korttien etupuolia ja takapuolia pienin tarroin ja liimattavin nk.paljettitähdin yms.  Näitä liimauksia kuivattelin näin hassusti.  Kortti piti olla pystyssä, kun liimauksia tuli molemmin puolin.  Lisäksi oli tärkeää pitää takapuoli tiiviisti tuolissa, eli kortit mahdollisimman lähelle pöytää, jossa askartelin 😂


Pari tulostettua kissakuvaakin päätyi kortin takaosaan. Maisa ja Merri komeina!


Kortteja syntyi noin 40. Kuten huomaatte, jos kuvasta vaan saa selvää, muokkasin myös näitä alkuperäisiä korttikuvia pienin koristein. 


Takaosiin piti käyttää runsaasti mielikuvitusta, koska en halunnut ostella mitään uusia koristeita, kun lootat pursuavat mitä ihmeellisintä silppua ja kuvaa. 
Kyllä näistä ainakin omasta mielestäni tuli ihan persoonallisia kortteja.  Ensi vuonna uudet kujeet, tänä vuonna tällaiset. 




Minulle kävi töissä ihan kamala juttu, josta olen edelleen kovin surullinen.  Ajoin asiakkaalta toiselle ja tien yli juoksi orava. Näin sen jo kaukaa.  Eikös sieltä ollut tulossa toinenkin orava perässä. Hiljensin tietysti vauhtia ja olisin laskenut oravan tien yli, mutta se jäi jumittamaan oikeaan reunaan.  Ajoin hiljalleen siitä  ohi ja silloin se itsemurhakandidaatti hyökkäsi päin autoa!  Näin peruutuspeilistä, että se jäi makaamaan sinne keskelle lumista tietä!  Minulla oli opiskelija mukana ja yhdessä nousimme autosta ja menimme  katsomaan, josko oravaparka jäi kitumaan; häntä vaan kerran heilahti ja jalat 😓
  Minä nyt en olisi siihen uskaltanut koskea, vaikka kurre olisikin kitunut, mutta reipas opiskelijani kaivoi taskusta paperia ja nosti kuolleeksi todetun oravan hellästi tien reunalle, silitti vielä ja puhui nätisti.   
  Ihan kamalaa oli myös sen toisen oravan katselu sieltä läheisen puun oksalta. Varmaan sekin oli ihan kauhuissaan.  Minua itketti vielä pitkän aikaa ja itkettää vieläkin, kun ajattelen.  Onneksi se pikkuinen kuoli nopeasti, eikä jäänyt kitumaan. Oli kai lyönyt päänsä törmäyksessä.  Ehkä se pääsi nyt oravien taivaaseen, jossa on pähkinöitä röykkiöittäin ja kaverit ottavat sen tervetulleeksi joukkoonsa. 

Huomenna ollaan jo toisessa adventissa, joulu lähestyy, sekä tietysti itsenäisyyspäivä.  Huomenna on myös meidän puhallinorkesterimme konsertti.  Siitä voin kirjoittaa sitten myöhemmin. 

Rauhallista joulun odottelua ja ajelkaa varovasti...

31 kommenttia:

  1. Hienoja kierrätyskortteja olet taiteillut, ja Merri-kortti mainio:)
    Voi pikku oravaressua, voin kuvitella että siitä tuli surullinen olo,mutta kuvauksesi perusteella kurren kuolema kävi äkisti, eikä se jäänyt kitumaan.
    Mukavaa konserttia teille:) Hyvää viikonloppua sinulle ja joulun odotusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelin, että minulla on noita silmiä enemmänkin, mutta en löytänyt. Nyt löysin, kun kortit on tehty ;D
      Näin vielä pari oravaa saman päivän aikana ja joka kerta piti polkaista jalka jarrun päälle, vaikka ne olivat tosi kaukana. En ole koskaan ajaut minkään eläimen päälle, vaikka etenkin isojen teiden varsilla näkee usein kuolleita pikkueläimiä.
      Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Tosi hienoja kortteja! Minä olen aina hyödyntänyt edellisten vuosien kortit, mutta en ole keksinyt ottaa melkein koko korttia mukaan, vaan leikannut irti pienempiä yksityiskohtia. Tuo sinun on paljon parempi idea.
    Älä oravaa sure, sillä on jo käpy suussa oravien taivaassa, eivätkä siellä ole kävyt jäässä. Jos haluat, voit aina hymyillä, kun katsot ylöspäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus olen minäkin leikannut osia vanhoista korteista, tällä kertaa näin.
      Noin kai se on ajateltava,kun ei tapahtumaa saa enää tekemättömäksi.

      Poista
  3. Sormet stoppasivat näppäimille. Olin ensin aikonut kehua loistavasti toteutetuista kierrätyksistä ja kertoa, että näin, kuinka äitini irrotteli niitä "toisia puolia" korteista pois vääntyneillä sormillaan. Arvostan, sillä itse en moista hommaa saisi tehtyä. Kivoja kortteja sait aikaiseksi! (Ja askartelutarvikkeita vähemmäksi, heh heh..)
    Voi tuota oravajuttua! Tulipa suru niin kurren kuin sinunkin puolesta!!! Varmasti jäi mieleen. Onneksi tilannetta varmaan helpotti, että oli se reipas opiskelija mukana ja auttoi.
    Olet ollut tänään mielessäni, kun kuuntelin itsenäisyyspäivään liittyvää musiikkia. ♥
    Mukavaa lauantai-iltaa ja hyvää huomista konserttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistankin, että tuosta korttien repimisestä oli puhetta ;D Luulisin, että tässä lähtee myös tekstit, jos tätä yrittää irrottaa (toivottavasti...).
      Opiskelija toimi tosiaan niin hienosti, että jäi ihan kiitollinen olo, että oli mukana. Lohdutti vielä jälkeenpäin, kun minua itketti ja olisi pitänyt jatkaa töitä.
      Suomalainen puhallinmusiikki on upeaa (tosin tänään soitetaan muutakin). Parasta, mitä tiedän on Finlandia -hymni (ei tänään soiteta).

      Poista
    2. Katsopa huomenna mitä kappaleita olen linkittänyt postaukseeni.. ;)
      Olen ajastanut sen jo valmiiksi huomiselle aamulle.

      Poista
  4. Ihania kortteja olet tehnyt ja ihanaa kierrätys kunniaan. Tänä vuonna minulla oli joulukorttien teemana itseni kuvaamat talvimaisemakortit.
    Voi tiedän niin tunteesi❤..itse olen niin itku herkkä tuollaisissa tilanteissa.Mutta kurre pääsi oravien taivaaseen ja siellä hänellä on iso kasa pähkinöitä.
    Ihanaa päivää sinulle huomiselle,tärkeä päivä🤗.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi vuodelle olisi kiva keksiä joku teema, kuten sinullakin. Lähden aina niin sanotusti "soitellen sotahan" ja katson mitä tulee. ;)
      Herkässä on vieläkin, kun näitä kommentteja luen..
      Kohta pitää alkaa valmistautumaan konsertointiin. :)

      Poista
  5. Olet tehnyt ison pinon hienoja kortteja. Aikamoinen työ vieläpä, kun kaikki kortit ovat yksilöllisiä. Ihan varmasti korttiaskartelun äärellä on mennyt tovi jos toinenkin. Olen itsekin käyttänyt paljon vanhoja kortteja leikkaamalla niistä sopivia osia/kuvia. Eipä ole tullut mieleen peittää taustaa tarrapaperilla. Oivallista uusiokäyttöä sinulta.
    Oravaressukka, mutta minkäs vahingolle teet. Itse olisin varmasti tärissyt pelästyksestä ja surrut eläintä samalla tavoin. Aikoinaan autokoulunopettaja sanoi, että autoilija saattaa aiheuttaa suuremman onnettomuuden väistämällä eläintä vastaantulevan auton keulaan. Sen muistan aina jarruttaessani joskus tiellä jotain raatoa napostelevia variksia. Tilanteet tulevat kuitenkin autoilijan eteen yllättäen ja sopii vain toivoa refleksien toimivan. Eipä ole kyllä tullut mieleen, että yhden oravan jälkeen voi seurata toinenkin. Peurojen ja hirvien kohdalla siihen osaa varautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alku lähti tosi hitaasti käyntiin, mutta onneksi niin ajoissa, että jäi aikaa myös vetkutteluun :) Hiljakseen valmistuivat. Olen jopa kirjoittanut jo kortit ja laittanut kuoriinsa ja osoitteet päälle. Lähettämistä vaille valmiit. Tuntuu kivalta, kun on ajoissa, kun kerran aikoo lähettää kortteja. Viime tipassa kirjoittelu ei ole kivaa.
      Tottahan tuokin on, että on huomioitava liikenneturvallisuus. Tässä oli vaan tällainen pikkutie. Oravan käytös oli näköjään täysin arvaamaton. Toivottavasti en enää ikinä törmää mihinkään eläimeen tai päinvastoin.

      Poista
  6. Näppäräsorminen olet ollut, kauniita kortteja syntyi :)
    Voi, kurrea, kun tuli arviointivirhe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä teen aina sarjatyönä ja joka kerta ylituotantoa ;) Eiköhän nämä mene johonkin suuntaan kaikki. Osan lähetän, osan vien suoraan postilaatikoihin.
      Toivottavasti orava, tai mikään muukaan eläin ei enää törmäile minuun tai päinvastoin.

      Poista
  7. Persoonallisia kortteja sait aikaiseksi.
    Minä olen vain ostanut joka vuosi ja ovat jo postissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen jo kirjoittanut kortit, postitusta vaille valmiit. Osan vien tosiaan suoraan laatikoihin, jos ovat kävelymatkan päässä, osan lähetän.

      Poista
  8. MInä en muista, koska olisin viimeksi kortteja tehnyt, lähettänyt tai saanut. Taitaa olla noidankehä: kun ei lähetä, ei saakaan. Hmph. Mutta kiva olisi tehdä, sillä löytyy varastpistani vaikka minkälaista himphamppua. Lähetänkö sinulle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna tulla vaan! Olen kaivannut himphamppua koko ikäni!

      Poista
  9. Oikein hienoja kortteja olet tehnyt! Mullakin on aika paljon tulleita kortteja ja olen miettinyt ihan samaa, että vanhat tekstit ei saa tulla näkyviin...
    Kyllä joskus tuolla kaupungilla saa katsoa sydän syrjällään kun orava lähtee katua ylittämään, että ehtiikö yli. Kerran meille sattui kamala juttu, kun yhtäkkiä kissa hyökkäsi auton alle. Ei voinut mitään, se pelästyi vastaantullutta koiraa. Pieni tie, hidas vauhti. Vastaantullut autoilija auttoi siinä tilanteessa, ei voinut mitään. Siitä on varmaan useampi 10 vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi keksiä jotain muutakin käyttöä vanhoille korteille. Monissa on niin kivoja kuvia ja tekstejä painettuina, että on sääli heittää niitä poiskaan.
      Varmasti jää ikuisesti mieleen, jos törmää johonkin eläimeen :(

      Poista
  10. Todella kauniita kortteja, yhtenäinen sävymaailma viehättää.
    Joulukorttien askartelu kuuluu täälläkin perinteisesti itsenäisyyspäivään - aina yhtä ihanaa, innostavaan ja inspiroivaa! Mukavaa on, jos/kun pystyy hyödyntämään myös kierrätettyjä materiaaleja. Viime jouluna sain "Tulihan tehtyä" -Terhiltä cd-levyn päälle tehdyn joulukortin, se on edelleen esillä - niin kaunista ei vaan raaski laittaa piiloon saati roskiin/paperinkeräykseen. Huomenna levitän kaikki tilpehöörit esiin ja aloitan puuhastelun, glögi ja piparit kuuluvat oleellisesti myös asiaan tunnelmanluojina. :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korttien tekemiseen pitää oikein asennoitua ja plussaa on, jos tarpeet ja tilpehöörit voi jättää levälleen, mikäli homma keskeytyy. Teillä on sitten oikein korttipaja eväineen kaikkineen :)

      Poista
  11. Tosi kauniita,kortteja olet väkertänyt,:)nuo Merri "kaunina" kortit hauskoja 😺😊.
    Voi ei nuo eläin jutut ovat 😢ovat surullisia.
    Kerran laskeuduin pyörällä valtaava mäkeä alas,vaihtu senkuin kiihtyi alamäessä,"no eiköhän kurre juossu pyörätielle ja takas mettään ja taas takas,kunnes molin pyörän kanssa kovimmassa vauhdissa "hyökkäsi,pyörän eteen",...onneksi oli myös käsijarrupyörässä,huonosti ois käyny,takapyörä heitti voltin sivulle ja eteen. ja Liisa sen mukana,,,,ja kurre nauroi puun oksalla ,minun kömpimistä ylös,-pelkällä säikähdyksellä .selvisin,🤣😊
    Minä en osaa kortteja tehä,paketoiminen 🤣😁😀 minun vahvuuteni ....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole paketoinut vielä mitään. Viime vuonna menin kerta kaikkiaan riman alta, kun laitoin kullekin perhekunnalle menevät asiat yhteen pieneen pahvilaatikkoon. Kaikki ei olleet edes jouluisia lootia ;D
      En lähtenyt nyt erikseen tulostelemaan Merrin valokuvia, mutta nämä käytetyt löytyivät jo valmiina, jostain muusta hommasta jääneinä. Hyvin sai nekin käyttöön ;)
      Olipas hurja pyöräilykokemus! Onneksi ei käynyt pahemmin sinullekaan. Ja oravakin säilyi hengissä...

      Poista
  12. Hyvää kierrättämistä, oivaltavia kokonaisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikansa kun tuijottelee, niin voi tulla oivallus ;D

      Poista
  13. Siis kertakaikkisen upeaa kierrätystä ja miten yhtenäisen "maanläheisemmän" sävymaailman olet uusiokortteihin luonut! Hih, nyt on kissansilmät enemmänkin kuin vain kissansilmät!! Ihana idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläiset näistä nyt tuli,kun aikansa ihmetteli :) Ainakin on persoonalliset ja täysin uniikit :)

      Poista
  14. Erinomaista kierrätystä!

    Voi harmi tuota oravaonnettomuutta, mutta sellaista välillä vaan tapahtuu. Olen itsekin kerran ajanut oravan päälle, ei vaan auto pysähtynyt :( Kyllä harmitti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se muistuu mieleen vähän väliä ja etenkin, kun joudun ajamaan harva se päivä tuota samaa reittiä.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!