Sisustelua ja ulkoilua

 Kevät alkaa tuntua jo lämpimältä, lumimäärästä huolimatta.  Merri viettää paljon aikaa ulkona ja Frodo katselee sitä häkistä käsin.   Ihmeellistä tuo kissojen taiturimaisuus tasapainoilussa, sekä tilan tuntemuksessa.  Ikkunaluukusta päädytään korkeuksiin ja ulkoilutilan lattia on monen tason päässä alhaalla. Yhtään ei ole pelkoa, että pieni kissakaan astuisi ohi reunan. 

Äitini teki näin hienon oleskelualustan hyllytasolle!  Hän tekee paljon käsitöitä ja aloitti jämälangoista ympyrän virkkaamisen.  Matto on kaksipuolinen ja virkattu reunoistaan yhteen. Tähän kului paljon jämiä!  Lisäksi se on lämmin.   😻😻 Kissat kiittää 💝

Ennestään hyllyllä oli yksi huovutettu alunen. Edellinen paksumpi alunen oli jo niin kulahtanut, että piti heittää pois aikoja sitten.  Eikös vaan olekin viihtyisää näin sisustettuna? 😉

Frodo on suostunut pitämään valjaita yllättävän hyvin. Liekö Merrin esimerkki vaikuttanut? Kyllä se silti hassusti voimistelee välillä. Ei varmaan muista, että selän puolella "hankaa" valjaat. 

Kummallakin on nyt valjaiden ja talutushihnan jatkeena vielä tuollainen ohut ja kevyt naru, jonka kanssa pääsee melko pitkälle.  Arvata saattaa, että ovat vähän väliä kiinni jossain tai toistensa naruissa 😁  Juuri tämän otoksen jälkeen Frodo päätti mennä katsomaan terassin alle, mitä sieltä löytyisi.  Olin niin varma ulkoilijoiden selviytymisestä, että pyörähdin sisällä. Se riitti. Kissa oli täydellisessä jumissa terassin alla maukuen surkeasti. Terassin lattialankkujen välistä näkyi, missä kissa oli. Yritimme katkaista narua ja saada kissan vapaaksi. Yleensä kissa pääsee valjaista irti hädän tullen, mutta nyt ei näyttänyt onnistuvan. Juuri kun olimme jo ihan hädässä asian suhteen, niin Frodo päätti vaihtaa suuntaa ja käveli muina kissoina vastakkaiseen suuntaan. Se käveli  rappujen alle, josta saimme sen irrottamalla suojalevyn. Olipas projekti. Nyt on vahdittava koko ajan Frodon ollessa ulkona (ei ole enää yrittänyt) ja suunniteltava/ toteutettava jonkinlaisten suojien laitto terassin maavaran peitteeksi.  Toisella puolella onkin sellainen.  Näin pieni kissa tosin taitaa päästä ihan mistä vaan, jos sitä tarpeeksi kiinnostaa. Pitää varttua, että se kasvaa Merrin kokoiseksi 😁

Lunta on tosiaan vielä paljon pihallakin, vaikka reunamilta on sulaminen jo hyvää vauhtia käynnissä. 

Aluksi Frodoa pelotti ulkoilu. Nyt se ei kuitenkaan pelkää enää niin paljoa ja kulkee rohkeasti sellaisiinkin paikkoihin, jonne Merri ei ole mennyt edellä.  Tuo häntä on aina niin mainio, kun se on usein ihan tikkusuorana ylöspäin 😅

Omat päivät kuluvat taas sairasloman merkeissä. Kävin 3 päivää töissä toteamassa, että ei tule nyt mitään. Aika järkyttävää todeta, että ei pysty, vaikka kuinka haluaisi.  Omasta mielestä tervehtymisen pitäisi tapahtua sormia napsauttamalla, mutta eihän se ole realismia.  Suurin syyllisyys toisten työtaakan lisäämisestä on väistynyt.  Suurennuslasini on nyt kiinnittynyt omaan itseen, että mikä minussa oikein on vikana? Netistä löytyy montakin vastausta, mutta yritän olla tekemättä diagnoosia 😂 Oliko se niin, että hoitoalan ihmiset ovat hankalimpia potilaita?? 

Keskustelu työpsykologin kanssa jätti merkittäviä mietinnän aiheita, joita varmasti mieli työstää vielä pitkään.  Olosuhteet eivät juurikaan muutu, joten itseä pitää muuttaa.  Se rauhoittuminen ja itselleen armollisena oleminen, sekä vähempi suorittaminen ovat avainasioita. MUTTA KUN MINÄ OLEN SELLAINEN!   Paitsi nyt. Nyt olen aivan väsynyt.  

Maailmassa on nyt paljon pahempiakin asioita, kuin oma olo, joten pitää lakata valittamasta. 

Kyllä niitä pieniä ilon aiheita löytyy ympäriltä paljonkin, kun vaan osaa katsoa 💖

Kiitos kommenteista ja voikaa hyvin!