keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

Ristipistokavalkadi

Keväällä lisääntyvä valoisuus saa minut  usein muistamaan ristipistotyöni, sen ikuisesti keskeneräisen Saksanhirvet. Lisäkimmokkeena kaapista löytynyt laatikko, jota innostuin kaivelemaan.  Vielä sitäkin suurempi sysäys oli äidin luona vierailu. Hänellä on aina jokin ristipisto- tai muu kirjontatyö kesken. Niitä on syntynyt vuosien varrella valtavat määrät. 
Aiemmin esittelinkin osan niistä niiden pyyheliinapeitteiden muodossa TÄÄLLÄ. 


Mietin, että olen minäkin jokusen tehnyt  ja etsin mukaan kaikki vanhat valokuvat ristipistelyistäni. Olen niistä erityisen ylpeä etenkin siksi, kun viimeisin työ on jäänyt kesken jo liki kymmeneksi vuodeksi jos ei yli...  
Silmät eivät millään tahdo pysyä rivien ja ruutujen tasalla. Juuri kun luulet eteneväsi, huomaat rivistön menevän sille kuuluvan paikan vierestä 😕
Siinä menee sitten taas se viimeinenkin into. 
 
Näitä sinireunaisia tauluja tein innolla.  Ne ovat minulla vieläkin, mutta jostain syystä niille ei ole enää löytynyt paikkaa, vaan ne ovat yläkerran laatikossa jemmassa.  Näiden toteuttamisen kanssa onnistuin kuitenkin mielestäni hyvin. Nämä taisivat olla peräti ensimmäiset työni. Näihinkin innostus lähti äidin käsitöitä katsellessa.  Äiti on tilannut omat työnsä useimmiten Margarethalta. Hän oli pitkään ihan jäsenenäkin, jolloin uusi työ lähetettiin joka kuukausi.  Ne kuvastot olivat aivan lumoavia! Niitä oli ihastuttavaa katsella.  Alkoi ymmärtää, että ristipistot ovat paljon muutakin, kuin se kehräävä tyttö ja lintuja syöttävä tyttö tms. 


Pahoittelut kuvien laadusta.  Osa niistä on napattu "kivikauden aikaan", enkä ole osannut muokata reunuksiakaan pois. 


Nämä tein joululahjaksi. Valmistuivat kohtuullisen nopeasti, kun kuva on niin pieni 😀
Luulen, että silloin minulla oli vielä näkö tallella. 



Kehykset kuuluvat näissä pienemmissä mukaan pakettiin. Isommissa tauluissa voi valita ostaako ne erikseen, vai ei. Työt ovat mielestäni aika hinnakkaita tilattaessa. Onhan niissä kyllä kangas, valmiiksi katsotut langat oikeissa väreissä, kanavaneula, ohje ja sen suunnittelu, sekä tietysti markkinointi ja lähetys. 



Nämä pulloessut tulivat valmiiksi essun muotoisina.  Nyt tulee mieleen sellainen seikka, että työn takapuoli on käsityön taitajalla aina todella siisti. Pistot eivät poukkoile, vaan kulkevat siistissä järjestyksessä.  Muistan yhden kehysmyyjän hämmästelleen äitini taulua, kun laitatin siihen kehykset. Hänen mielestään kumpikin puoli oli niin siisti, että oikeaa puolta piti katsoa tarkasti, että näki kumpi se oli.  
Ei minun töissäni... 😂  En tee mitään isoja koukkauksia, mutta jälki ei todellakaan ole oikeaoppista.  Olen ollut ihan tyytyväinen siihen, että oikea puoli näyttää suunnilleen siltä, kuin pitääkin. 


Löytyi yksi tosi vanha kirjontatyökin valokuvien joukosta. Tein tämän muistaakseni koulukäsitöissä ammattikouluaikana.  Virkkasin tuon pitsinkin ympärille. Kuviot taisivat olla silityskuvina jossain käsityölehdessä. 


Nämä enkelitaulut ovat edelleenkin seinällä.  Muistan kultalangan olleen katkeilevaa ja haurasta, karkeaakin. Toisin sanoen kärsivällisyyttä koettelevaa. Aihe on kaunis ja työ pienehkö, niin pääsin maaliin. 


Joistain töistä minulla ei ole kuvaa, mutta löytyneeseen laatikkoon olin jemmannut paketin jämälangat ja ohjeet. Periaatteessa ohjeen voisi käyttää uudelleen, kun hommaisi lankaa ja kangasta.  Työstä jää usein myös ihan reilusti lankaa ylikin. 
Onnentonttu meni mummolleni joksikin lahjaksi. Siinä oli tuo seinäripustin mukana.  Useimmiten työt joutuu ompelemaan halutun kokoisiksi, kun pistelyt on tehty. 
Tuota oikealla olevaa pienempää en muista tehneeni. Se on varmaan päätynyt jostain muualta varastooni. 


Nämä olen tehnyt molemmat joululahjoiksi.  Tämän laatikon kaivelu oli mielenkiintoista. En edes muistanut enää näitä liinoja. Kuvaakaan ei ole, vaan tämä on napattu ohjekuvasta. 


Alla oleva lehmäpöytäliina oli jo aika isotöinen juttu.  Kuvat ja mallit ovat niin houkuttelevia, että sitkeästi vaan pitää jatkaa, vaikka kärsivällisyys olisikin koetuksella. 
Kun sain tämän valmiiksi, ilmeni, että meidät oli kutsuttu 125 -vuotissyntymäpäiväjuhliin. Iäkkäämmälle osapuolelle annoin tämän liinan.  Nuorempi taisi saada virkatun laukun.  Juhlan edetessä kävi ilmi, että kyseessä oli syntymäpäivien lisäksi myös häät..   Laukku ei nyt ollut aivan osuva lahja siihen juhlaan, mutta minkäs teit, kun ei asia ollut ollenkaan tiedossa etukäteen. 



Jossain vaiheessa näin kuvastossa tämän upean Geisha -mallin. Tilasin sen, vaikka hinta oli taas aikamoinen taitoihini nähden. Luulin, että lehmätyön jälkeen voisin tehdä jo isommankin jutun.  
Paketti tuli postin mukana ja kun avasin sen, niin pupu meni pöksyyn ihan välittömästi.  Mukana oli jos jonkinlaista lankaa, erikoislankoja, nauhoja, helmiä...   En uskaltanut/ osannut tehdä työlle mitään.  Muutaman vuoden hauduttelun ja manailun jälkeen äiti sanoi, että tuo se tänne ja lopputuloksen näette tässä! 




Mitä ihmettä laatikosta löytyi??  Täysin aloittamattomia töitä! En ollut tällaisia muistanutkaan. 
Joulupöytäliina. Malli ja puhdas kangas... uhh 😬


Toinenkin !  Nämä pienet enkelitaulut odottavat pistelijää... 



Seuraavaksi se, mikä sai minut aloittamaan tämän jutun. Toivon, että tästä tulisi jokin inspiraatio kaivella tuo Saksanhirvet taas esille... 
Hairahduin aikanaan tilaamaan tämän, koska kuva oli niin kiehtova. Ei ihan perinteinen hirvi-/peura-/ porotyö.  Se osoittautui kuitenkin PALJON isommaksi työksi, kuin luulin. Tai ehkä sitten luulin itsestäni liikoja.  
Blogeissa olen aina tykännyt katsoa pistelyiden vaihekuvia. Miten työ on edennyt ja mitä näkyvää on tullut verrattuna edelliseen kuvaan.  En ole pitkään aikaan nähnyt ristipistotöitä. Tekeekö joku, tai tiedättekö jonkun blogin, jossa vielä näkyisi pistelytöitä vaihekuvineen?  Niiden katselu on ihan yhtä viihdyttävää, kuin kuvastojen selaaminen. 
Tämän työn tekemisen aikana (noin  10 vuotta) on tapahtunut jos jonkinlaista, suurimpana moniteholasien käyttöönotto... 


Mitä ihmettä?? Laatikossa oli myös muita keskeneräisiä töitä! En yhtään muistanut näitä olevankaan. 
Nyt kun näen tämän, niin muistan, että kuvion toistaminen neljään kertaan oli aika puuduttavaa..... 😅 Siihen se sitten taisi pysähtyä. 


Tälläisestä ei ollut mitään käryä!  Ja mukamas jo aloitettukin! 


Lumitilanne pihalla on nyt suunnilleen tämä. Minulla on sellainen mielikuva, että viime vuonna pääsi jo haravoimaan tähän aikaan. Nyt ei vielä tarvitse ropsutella. 
Vaikka kevät on ihanaa, niin lumien sulaminen on alkanut myös vähän ahdistaa minua.  Lumen alta paljastuu taas monenmoista, mille pitäisi tehdä jotain.  En ole varsinaisesti mikään puutarhaihme.  Tällä hetkellä tulee tunne, että työmaalle ei vielä pääse... 
Noita työmaita kun tuppaa olemaan muuallakin. 



Merri on ilahtunut lumen väistymisestä. Se on löytänyt taas tiensä riipparaidan alle majaansa.  Sieltä on hyvä vakoilla ympärillä pyöriviä lintuja. Vain lehdet puuttuvat.  Naamioituminen ei siis ole vielä aivan kohdillaan. 

Mitenkäs muuten tällainen puu pitäisi hoitaa? Voisikohan sitä jotenkin typistää jostakin päin?  Tuolla toisella sivulla on koholla oleva kukkapenkki ja oksat työntyvät siellä kaiken päälle.  Voisiko näitä oksia harventaa?  



 Toivottavasti joku sai inspiraation tehdä kirjontatöitä, niin pääsen katselemaan vaihekuvia 😀

Mukavaa päivää toivotellen, Merri ja Sartsa.

47 kommenttia:

  1. Onpa todella ihania ristipistotöitä. Hävettää ihan tunnustaa, etten itse ole koskaan tehnyt niitä.
    Riipparaitasi selvästi tarvitsee leikkausta. Leikkaus pitäisi tehdä aikaisin varhaiskeväällä. Typistä verso aina yläpinnalla olevan silmun takaa. Muodosta poikkeavat versot kannattaa poistaa kokonaan. Poista myös mahdolliset tyviversot sekä rungon myötäisesti kohtisuoraan alas kasvavat versot. Näin saat säilytettyä halutun, sateenvarjomaisen muodon. Seikkaperäisiä ohjeita löytyy varmasti lisää googlaamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ole koskaan esim. nyplännyt ;D Enkä typistänyt riipparaitaa. Nyt se taitaa olla ajankohdallisesti jo myöhäistä tältä vuodelta, mutta näillä opasteilla aion kyllä käydä sen kimppuun jo tänä keväänä. Kiitos!

      Poista
  2. Ristipistoja on mukava tehdä ja niihin tulee suorastaan himo. Hiukan kuin ison palapelin tekemistä. Tarkkana pitää olla, sillä yksi väärä pisto saa virheen kertaantumaan ja kuvan vääristymään. Innostuin v. 2000 ristipistotöistä ja sitä intoa kestikin 10 vuotta. Tilasin Italiasta ristipistolehti Le idee di Susannaa (en tiedä, ilmestyykö enää), jossa oli paljon isojakin töitä. Myös portugalilainen Labores des Hogas -ristipistolehti oli oivallinen mallien lähde. Aida-kankaan kävin ostamassa Tallinnan Karnaluksista, jossa se oli huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Samoin mouline-langat ostin sieltä. Tein ristipistoista kortteja, tauluja, pöytäliinoja ja ties mitä. Harva työ jäi itselle. Sitten tuli jostain syystä stoppi ja siirryin vähitellen kutomiseen. Lahjoitin ristipistolehdet eräälle bloggarille (joka ei enää näköjään kirjoittele) ja langat sekä aida-kankaat myin kirpparilla. Ateljee Margarethasta tilasin joskus tarvikkeita, mutta ristipistotyöpaketit ovat siellä minusta aika kalliita.
    Kruunuvuokolta saitkin hyvät leikkausohjeet riippapuulle. Viime vuonna pääsi haravoimaan lähes läpi vuoden, kun lunta oli määrällisesti vähän, ajallisesti myös. Viime päivinä olisin mielelläni haravoinut, mutta kovan tuulen vuoksi se on ollut täysin turhaa. Jospa viikonvaihteessa sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en voi sanoa hurahtaneeni, enkä osannut etsiä muita lähteitä tarvikkeille. Nämä on olleet enemmän sellaisia hetkellisiä hurahduksia (joista osa on loppunut keskenkin :) ). Satunnaisten tilausten takia soittivat minullekin, että liittyisin kuukausikerhoon. Soittajaakin nauratti, kun sanoin, että en viitsi laatikkoon tilata. Äiti tekee jatkuvasti omiaan, mutta silti taitaa olla hänelläkin jäänyt siitä kerhoilusta varastoon tekemättömiä. Hänellä kuitenkin isompi mahdollisuus päästä tekeytymään myöhemminkin.
      Äsken herättyäni meinasin järkyttyä, kun maa oli valkoisenaan! Pari lämpöastetta onneksi, että varmaan päivän mittaan sulahtaa, mutta silti.

      Poista
  3. No on sinulla keskeneräisiä töitä eikun neula vaan käteen ja pisto silloin ja pisto tällöin neuvoo parempikin sanoja 🤗😂
    En ole koskaan tehnyt mitään tällaista työtä. Joskus yläluokilla tein jotain revinnäis liinaa ja hiton isotöinen oli. Minusta sinulla on siistiä jälkeä ja kannattaa tehdä nuo työt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulomisen kanssa minulla on harvemmin tilannetta, etten näkisi mitä teen. Näiden kanssa alan uskoa siihen juttuun, että päivänvalossa ja kesäaikana olis parempi ;) Luulen, että nyt kun nää tuli "löydettyä", niin teen ainakin vähän.
      Koulussa tehtiin ainakin sellanen hardanger -kirjontaliina (jonka sitten silittämällä kärväytin..).

      Poista
  4. Ai että "tehnyt jokusen"??? "Jaska Jokunen" taitaa olla nyt todella vaatimaton.. 😸
    En ole tehnyt ensimmäistäkään ikinä, mutta riittäkö, että on seurannut vierestä, kun äiti on satunnaisesti pistellyt? Mikähän siinä on, että jouluaiheiset ovat niin kovassa suosiossa? Tehty lahjoiksi? Ja kukat? Ja linnut? Ja enkelit? Nostan hattua teille, joilla kärsivällisyys riittää!
    Omat suosikkini esitellyistä ovat ne ensimmäiset sinisillä kehyksillä sekä lehmät!
    Hauska tuo Merrin piilopaikka. Hyvin on maastoutunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä olen aina verrannut itseäni äidin tekemään määrään ;D Onhan näitä tullut tosiaan joitain tehtyä, kun näin katselee jälkeenpäin. Äitillä on aina ainakin 1 keskeneräinen pistely meneillään. Pari päivää sitten just taas niitä ihailtiin. Hitaasti, mutta varmasti etenevät, toisin kuin nämä minun.
      Ihastuin just noihin erilaisiin kuviin siellä kuvastossa, kuten toi lehmä ja noi taulut. Noihin jouluisiin päädyin ehkä just ton lahjaidean kautta. Yritin pysytellä myös vähän yksinkertasemmissa, eli isommassa aidakankaassa, jolloin kuvio paperillakaan ei oo ihan kirpunkakkaa, mutta lopulta sitten hairahdin kuitenkin ;D

      Poista
  5. Minä en myöskään ole tehnyt ristipistotöitä, tytär teki jonkun nuorena, ja edesmennyt anoppini oli tehnyt valtavasti ja hänen kuoltuaan niitä muutti meille,jotain olen antanut pois ja osa on vintissä,pari taitaa olla sisällä. Meillä kun tässä asunnossa ei kauheasti ole seinä tilaa ja anopin tekemät työt ovat lisäksi osa aika isoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tilaongelma on ihan totta. Monet ristipistelyt on tauluksi tarkoitettuja, tai sitten pöytäliinoja. Tyynyjäkin tietty löytyy. Mielenkiinnolla olen seurannut viritelmiä, joissa ristipistotöistä on tehty jotain ihan muuta, kuten kasseja tai kirjankansia. Ne on ollut just jotain vanhoja töitä, joille on haluttu uutta käyttöä.

      Poista
    2. Itse asiassa anopin tekemät ovat kanavatöitä ilmeisesti, mulla on nämä nimet vähän hakusessa...

      Poista
  6. Hienoja töitä!
    Muutamia ristipistotauluja olen nuorempana tehnyt mutta sitten se innostus meni menojaan. Ja ehkä kärsivällisyyskin ... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsivällisyys on just oikea sana kuvaamaan tätä hommaa ;D Nyttemmin on kääntynyt tuo minun kärsivällisyys siihen, että otan vuosittain keskeneräisen työn esille ja teen ehkä pari lankaa tai sitten en ollenkaan ;D Nyt yritän taas tsempata itseni tekemään edes nuo keskeneräiset työt loppuun.

      Poista
  7. Tuossa oli monta ristipisto työtä josta tykkäsin, en ole niitä koskaan itse tehnyt, ne ovat kauniita.
    (p.s ei ole vielä tullut lähetystä, ehkä tällä viikolla tulee)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuta ristipistelyt on kauniita ja ne vaihekuvat on mukavia :) Äidin käsitöitä vuosikymmenet seuranneena olen kai päätynyt vanavedessä yrittelemään itsekin. Toisaalta äiti maalaa myös tauluja ja sitäkin yritin, mutta huonolla menestyksellä ;)
      Toivottavasti tulee postilootaan, ettei tarvi hakea mistään :)

      Poista
  8. Ihania nuo sinun työsi,olet taitava. Itse en ole koskaan tehnyt,mutta tätini on monia tauluja ym tehnyt
    Oih🥰 Merillä on oikeen kevät maja..hyvä kuva🐱

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta mielestä olen vain yrittelijä äidin tekemisten vanavedessä :) Yrittänyttä ei tietenkään laiteta, mitä se sitten tarkoittaakaan.
      Näkisitpä Merrin kesämajan, kun lehdet kasvaa ja se on puskan alla täysin piilossa. Vain narusta näkee, minne se johtaa :)

      Poista
  9. vautsi!!!
    Mikä määrä ristipistotöitä!
    Kauniita,kerrassaan,.
    voi hyvänen aika!!!
    ENKELI-taulut 🤗🧡🧡🧡🧡🧡
    Tuossa jos missä pitää ollasilmä- tarkkana!ajatus ,matkassa.
    Joo,en kykene .en.keskittymis-vaikeus,ajatukset juoksee,väliin yläs,alas.tee siinä sitten jotain tarkkaa 🤣🙄😊
    Kerran ostin kolme joutsen juttua,Kysyin äidiltä .."haluaisko ",hän tehdä,ajateltiin jos tulee virheitä ,ne ok,(oli äidin viimeisistä vuosista,kysymys,Tarkasti äiti teki🧡🤗 ,minulla edelleen kehyksiä ,taulut vailla:(
    Mikä ihana "tarkkailupaikka Merrillä,
    Täällä blogimaailmassa oppii kaikkea "sivutuotteena",,esin,puiden leikkaus.ohjeita,ym,🤗😊🌞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on niin pitkältä ajalta. Äidillä valmistuu koko ajan jotain :) Mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää ja siltikään ei onnistu, kun ei kärsivällisyys riitä ;D
      Vielä kun sais jonkun paikan päälle tekemään tuon puun leikkauksen ;)

      Poista
  10. Hienoja töitä. Kehyksistä osui silmiin tuo taskukellon muotoinen, tosi kiva 🌺
    Pistin juuri kirpparille menemään tyhjiä kehyksiä kun en kuitenkaan niitä tarvitse.
    Toivottavasti joku ilahtuu kun löytää. Äitini antamia, hän maalaa posliinitöitä.

    Mielenkiintoista ajatella että joku on niin siisti, taitava ja tarkka että saa käsityön
    kääntöpuolenkin näyttämään moitteettomalta. Minulla on yksi ystävä jolta olen saanut
    ompeluksia lahjaksi, esim. ommellut patalaput, ja hänellä on hirveän huvittava tapa
    jättää langat päätellyt langat roikkumaan. Lahjan saaja leikkelee ne itse pois 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ristipistotyöt on tosi kauniita, kun vaan saa ne toteutettua ohjeen mukaan, tai edes sinne päin. Tykkäisin niin kovasti katsella niitä vaihekuvia toistenkin tekemisistä. On aina jännittävää nähdä, paljonko ja mistä kohtaa työ on edennyt.
      Tarkotat varmaan noita valkoisia kehyksiä?
      Välillä löytää kirppariltakin oikein aarteita, kun joku luopuu omistaan tarpeettomina.
      Pistelyissä on ties mitä oikeaoppisia sääntöjä, milloin tehdään mihinkin suuntaan, eikä loikita. Sen olen kuitenkin aina yrittänyt pitää, että pistokset tehdään jokaisessa kohdassa aina samoin päin.
      Tuo langanpääjuttu on varmaan hänen tavaramerkkinsä :)

      Poista
  11. Miten ihana jemma! Välillä tulee puuska, nyt tehdään, mutta onneksi on se jemma mihin nämä voi taas ujuttaa.
    Monta kaunista mallia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä loota oli tiedossa, mutta en ollut pengannut sitä pohjia myöten vuosiin. En yhtään muistanut noita keskeneräisyyksiä tai tekemättömiä juttuja. Ehkä noista pienistä vois vaikka jonkun tehdä, jos lähtis taas käyntiin :)

      Poista
  12. Ihania ristipistotöitä! Mulla on tuollaiset jääneet vähemmälle, kanavatöitä on tullu tehtyä paljonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanavatöitä en ole tehnyt ollenkaan. Äiti kyllä on tehnyt niitäkin. Muistan joskus kokeilleeni, mutta ei sujunut ;)

      Poista
  13. Ihania kirjontatöitä, varsinkin tuo upea geisha. Kaurishommakin on jo hyvällä mallilla. Varmasti valmistuvat pikkuhiljaa. Nyt kun taas muistit, mitä jemmassa onkaan. T: Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Geisha on ihan mielettömän hieno ja materiaaliltaan monipuolinen. Onnessani sen tilasin ja kun se tuli, en voinut käsittää, miten olin edes kuvitellut siitä selviytyväni ;D Voi sitä harmittelun määrää. Äippä ei sitä ehkä enää jaksanut kuunnella ;D

      Poista
  14. Upeita ristipistotöitä! Siis ihan huikeita. <3 Itsekin joskus tykkäsin tehdä ristipistotöitä, mutta ne oli kyllä alkeellisia räpellyksiä näihin verrattuna. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä alan tässä nyt vähän hämmentyä, kun olen olevinani ihan oppityttö vasta näissä töissä. Vertaan kai näiden tekemistä aina äidin tekemiin ja niitä olen tottunut näkemään, sekä niiden tekemistä. Eihän tämä tavallaan ole sen kummempaa, kuin kirjoneule, jossa seurataan ruudukkoa. Nyt valitaan vain eri värejä ja kuviomerkkejä. Usein 6 -säikeinen lanka halkaistaan 2 -säikeisiksi ja niillä sitten pistellään. Vähän vaihtelee eri töissä.
      Näin yhteen koottuina uskon itsekin, että onhan näitä kuitenkin tullut jonkun verran tehtyä, vaikka viimeiset ovatkin jääneet kesken :)

      Poista
  15. Hei Merri og Sartsa!


    For noen vakre broderier!Du er såå flink blir nesten misunnelig!Jeg hadde problemer med å brodere maskesting på sokker og måtte studere på you tubbe uff

    Jeg liker veldig godt den Geishaen! Og Hjorte broderiet!Hvilken jobb du har gjort!!

    Ti år er laang tid heh heh men jeg vet ,jeg og har mangen uferdige arbeider..i skapet hah hah

    Det er fint du deler !Inspirerende!Sikkert veldig vanskeligt å brodere slike kors sting?!

    Ønsker deg alt godt og en fin fin uke!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you :) It´s not so difficult, when you have specific guiding. It shows you every stitch and every colour in it´s own marking. I usually make lines with pencil, where I have allready stitched. Only if my eyes were better... after I got my multi eyeglasses I´ve felt that I can´t see a thing :( Also notes are sometimes only black flyes, when I play flute. Aging is annoying.
      This incompleteness is password also at our job ;D "You have to learn to tolerate your incompleteness!" Wow! Every nurse knows how it goes, too much work to do. Maybe it´s easier to tolerate also my own undone handicrafts, who knows :)
      Tomorrow it´s Friday again. Time goes so fast. I hope you feel well also today :)

      Poista
  16. When you find that you have lost your way, that there is no way out for you, know that your strength must be in the Lord. He will sustain you, He will lead you to green pastures 💖

    VastaaPoista
  17. Tosi upeita ristipistotöitä, tuo geisha on ihan huikea! Olen joskus lapsena&nuorena tehnyt ristipistotöitä, en varmaan enään osaisi. Minulla on isoisän kirjailema tyyny jossain , jossa hänen tekemänsä upea ristipistotyö. Hyvää loppuviikkoa sinulle ja Merrille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun mainitsit, niin olen joskus tavannutkin miespuolisen ristipistelijän! Eihän tuo sen kummempaa ole, kuin seurata ohjetta ruutujen ja värien mukaan. Onhan niitä miespuolisia neulojiakin. Veljeni opetteli neulomaan, että pystyi neuvomaan tytärtään koulukäsitöissä. Siitä syntyikin sitten ties mitä; sukkia ja jopa bolero! Ei ole kai enää neulonut ;)
      Geisha on minustkin ihan mahtava! En ikinä olisi saanut sitä itse tehtyä.
      Jälleen viikonlopussa... joten mukavaa viikonloppua!

      Poista
  18. Onpas paljon ristipistotöitä ja tuo geisha on mielettömän upea! Mutta tuosta hirviaiheisesta tulee myös vaikuttava, kun on nyt jo todella hieno!
    Meillä myös äiti teki paljon ristipistotöitä ja seinät oli täynnä tauluja. Äidiltä jäi valmiiksi tilattu ristipistotyynynpäällinen, joka nyt on minun varastoissani. En tiedä saanko sitä itse koskaan tehtyä, mutta on tuollaisenaankin ihan mukava muisto äidistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tää onkin sellainen äitien juttu :) Olen kyllä ihastunut myös näihin nykyaikaisempiin malleihin. En ole enää uskaltanut katsoa mallilehtiä ollenkaan, kun en kerran saa tehtyä näitä keskeneräisyyksiä :)

      Poista
  19. Hei tänään tuli pakettisi laatikkoon, kivat tarpeelliset tavarat, söpö pikku enkeli, jonka varmaan olet itse tehnyt? en vain osaa paljoa käsitoitä, mutta tuossa vihkosessa on selkeästi neuvottu virkkaaminen, nuorin tyttäreni neuloo kyllä piposta lähtien kaikkea, se on lahja se käsityökin,
    Laitan kuvan voitosta blogiin tuohon okalinnun kirjan perään tänään.
    ELI KIITOS SINULLE JA HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu noita enkeleitä olen tehnyt useampia. Ne on koottu tuollaisen rannerenkaan sisään :)
      Laita ohjeet kiertoon, niin saat itsekin antamisen iloa.
      Ja hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  20. Hei uudestaan ;)
    pitkä viestini hävisi jonnekin, kun yritin tehdä sen laatalla (ipadilla), jospa tietsikalla onnistuisi:
    Tuosta näkemisen vaikeudesta tuli mieleeni, että eikö Sinulla ole kaulassa roikkuvaa eri asentoihin säädettävää suurennuslasia? Sellainen oli korvaamaton apu minulle, kun neuloin miehelleni tiiviit sormikkaat puikoilla 1,25 ti 1,50. Pudonneita silmukoita en olisi nähnyt poimia, enkä muitakaan yksityiskohtia. Sellaisesta suurennuslasista olisi varmaan apua ristipistelyssäkin?
    Olen seurannut blogiasi mielihyvällä kauan, käyn usein katsomassa olisiko jo tullut uusi postaus. Merri on kyllä yksi vetonaula, mutta yhtälailla nämä käsityöjutut. Tämä on ensimmäinen kerta kun kommentoin kenenkään blogia, vaikka kauan olen neuleblogeja seuraillut ja oppinut niistä paljon.
    Voimia ja valoa kevääseesi!

    Neulikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompa mukava kuulla ja kiitos kun kommentoit! Toivottavasti teet sen joskus toistekin :)
      Sellaista suurennuslasia ei ole, mutta äidillä on sellainen omalla jalallaan seisova, jalkalamppumainen. Olen muistavinani, että meillä on myös ollut jonkinlainen suurennuslasilamppu, mutta mihin se katosi.. ei hajuakaan. Näitä pistelyjuttuja tulee niin vähän tehtyä, että ei ole tullut tuota rekvisiittaa vielä sen enempää hommattua. Alku menee aina ihan hyvin, mutta sitten tuntuu, että aikansa tuijotettua alkaa rivit keikkua ja tuskastuttaa etsiä aina se oikea paikkakin. Neuloessa harvemmin tulee tunnetta, että ei näe. Sitä varten minulla on kunnon jalkalamppu 2 teholla sohvan takana ;D
      Mukavaa päivää sinullekin! Ollaan kuulolla :)

      Poista
  21. Kyllä täällä on niin ihania käsitöitä, että ihaillen niitä katselen!
    Olet sinä taitava tekijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta alkaa näiden kommenttien myötä tuntumaan, että hyvinhän tässä "pyyhkii" ;D Nyt kun vaan saa tuon homman taas uudelleen käyntiin...uhh .. ompa raskas ajatus ;D
      Mukavaa viikonloppua sinulle ja kiitos kommentista :)

      Poista
  22. Vau, onpa monenmoista ristipistotyötä! Ihailen todella, olisi itsekin mukava kokeilla mutta ei varmaan kärsivällisyys riittäisi. Tuo geishatyö näyttää todellakin niiiin työläältä, että valmista saisi kyllä odottaa. Ihanat nuo saksanhirvet, enkelit ja..ja..tosi kauniita. Ja olisi kyllä mukava selailla kuvia valmistuvista töistä! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile sinäkin jotain pientä työtä aluksi. Sellaisesta minäkin alotin joskus. Olen aina vierestä katsellut äidin tekemisiä ja vähän niinkuin siinä sivussa jotain pistellyt. En ikinä pääse pistelyissä samalle tasolle :) Eikä kai ole tarviskaan. Minun lempilaji on sittenkin neulominen. Ehkä jossain vaiheessa kaivan taas tuon keskeneräisen työni esiin ja teen vuosittaisen osuuden siihen ;) Nyt en muistakaan, tuliko viime vuonna tehtyä ;D

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!