lauantai 16. maaliskuuta 2019

Saksanhirvet

Pitkän tauon jälkeen törmäsin keskeneräiseen ristipistotyöhöni. Päätin jatkaa sitä hiljalleen, mutta kas! Olenkin tullut vähänäköiseksi!
Tämän verran oli siis jo tehtynä. Tämä on varsinainen  pitkän linjan käsityö. Piti oikein vanhasta blogistani kaivella, että milloin oikein aloitin tämän, ja löytyihän se ensimmäinen ajankohta; 11.4.2014! Ja tätäkin ennen työ seisoi pitkän ajan, kun en rohjennut sitä aloittaa.
Olen aina ihaillut ristipistotöitä ja selaillut myyntiluettelon ihania kuvia. Mieli tekisi tehdä, mutta todellisuus onkin sitten minun kohdallani aina toinen. Joitain pienempiä töitä olen saanut valmiiksi asti, mutta mikä hullutus sai minut hankkimaan näin suuritöisen pistelyn??
Kohta A) en näe kunnolla pientä malliruudukkoa
Kohta B) en näe kankaan ruutuja kunnolla
Olen silti yrittänyt jatkaa työtä, meni syteen tai saveen. Luultavasti noihin molempiin 😉


Huvittavin hetki koitti, kun Merri halusi auttaa!  Meillä on sellainen huone, jossa säilytän kaiken käsitöihin liittyvän ja siinä on keskellä huonetta pöytä, jossa on milloin mitäkin keskeneräistä juttua. Merri haluaa aina olla mukana tekemässä asioita ja on erityisen kiinnostunut, miksi menen yläkertaan, ja mitä nyt tehdään. 
Se on ainakin varmaa, että tehdään yhdessä! Kumpi saa käyttää  kynää, on ensimmäinen kysymys.


Merkkaan ruutupiirrokseen lyijykynällä kohdat, jotka olen jo tehnyt,eli tarvitsen kynää vähän väliä.  Kynän ottaminen ja pöydälle laittaminen on Merrin mielestä erityisen viihdyttävää ja se haluaa kilpailla, kumpi sen kynän oikeastaan saa. 


Ettei vaan olisi mennyt kynä tuonne alle! Pienet kaivaukset on aina paikallaan!


No nyt ollaan sulassa sovussa ja kynäkin on näköpiirissä. Toinen saa tehtyä käsityötä ja toinen saa olla lähellä. 


Jotainhan siellä paperissa nyt on, kun pitää kynän kanssa aina siihen töhöttää.


Onko tämä nyt edes nyt oikein tehty, kysyn vaan??  


Ollaan lähekkäin. Eikös olekin mukavaa? 
Käsi ei kyllä nyt oikein toimi. ..


Saanko minäkin tehdä jotain? Olen tässä ihan tyhjin tassuin. 


Ai en vai? No et tee sitten sinäkään! Nyt on sitäpaitsi tauon paikka!


Olen tehnyt jo monta langallista, mutta kaikki ovat olleet niin vähävärisiä ja osittain vain puolipistoja,  että ei kunnolla näe, onko tehty vai ei. 
Parasta minusta on näissä ristipistelyissä aina se, että näkee vaihe vaiheelta, miten työ etenee. 


Sanokaa nyt, että näette, että työ on edennyt...😓

22 kommenttia:

  1. Hei. Onpas kaunis pohja pian tai joskus seinälle päätyvällä ikuisuusprojektillasi. Keskeneräisiä töitä lie jokaisella näpertelijällä. Kissa-apulaisillasi näyttää olevan hauskaa : ) Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jokin tässä pisti varmaan minuakin ihastuttamaan, kun päädyin tämän ostamaan. Nyt vaan enää tehdään se valmiiksi... ;)
      Yksi kissa tässä vaan on, mutta esiintyy joka kuvassa ;)

      Poista
  2. Voi miten suloista yhteistyötä Merrin kanssa! Kaunis ristipistotyö tekeillä. Olet kyllä näppäräsorminen ompelija ja Merrillä juuri toimeen sopivat tassut. Selvästi on työ edennyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merrin tassut sopii tähän hommaan yhtä hyvin, kuin minun silmät ;D
      Kiitos kun huomasit!! Itsellä vähän epäuskoa valmistumisesta.

      Poista
  3. Kiva kaveri sinulla mukana .Ristipistötöitä en ole koskaan tehnyt .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Min äiti tekee paljonkin ja siksi tykkäisin itekin tehä, vaan ei meinaa riittää kärsivällisyys ;)

      Poista
  4. Merri taisi vetää pidemmän korren tällä kertaa :) Ihanan näköinen kanavatyö ja kyllä on sitä tehty. En ole tehnyt ristipistotöitä, mutta olen ilmoittanut itseni kurssille. Mukavaa viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se ainakin yritti kaikkensa, saadakseen kaiken huomion ;)
      Siitä se sinun pistely sitten alkaa. Kannattaa muuten heti varata mahdollisimman iso työ tehtäväksi! ;D

      Poista
  5. Tottahan toki työ etenee. Sulla vaan on vähän yli-innokas apulainen:) Minäkin tykkäisin ristipistotöistä,mutta ei näkö vaan millään riitä.Tuosta tulee tosi hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiusallista, kun yrittää tihrustaa, että mihinkähän nyt pistäis, että menis edes sinne päin. Kaksteholasit on kyllä rasittavat. En tiiä auttaiskopelkät lukulasit, mut niitäkään en sitte tarvii oikeen missään muussa hommassa.

      Poista
  6. Kiva kuulla... ei kun siis ikävä kuulla, että muillakin on samoja ongelmia kuin itelläni, eli näön heikkeneminen. Mutta kyllä se ristipistotyösikin jonain päivänä valmistuu, jos vaan Merri antaa luvan sitä tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi kun harmitella, miten silmistä näkö katoaa, vaikka kuinka tihrustaa. Ikävä vaiva. Onneks ei olla kelloseppiä tai muita tarkkanäkösiä työn puolesta ;)

      Poista
  7. Onhan se edistynyt, monta riviä on puolikkaista ristejä.
    Mä tykkään kans pistelystä, risteistä ja kaunosta, siis semmosesta kirjailusta. Mutta ku aika ei millään riitä kaikkeen kivaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun tätä tilaa on reilusti, kun lapset on poismuuttaneet, niin päätin pitää tän ristipistelyn vaan esillä, että tekisin sitä vaikka langan päivässä (pitempään ei kärsivällisyys taho riittääkään). Jospa tää vaikka joskus valmistuiskin.

      Poista
  8. Sinun apulaisesi joutaisi silmälääkäriin, kun noin läheltä joutuu tihruumaan =)
    Kaunis työ, ja kyllähäm se etenee, kun et piilota sitä kaappiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt pidän esillä, niin katotaan eteneekö ;D Joo. Taidetaan olla kaks vähänäköstä ;)

      Poista
  9. Hyvänen aika kun on kaunis,ja jokainen näkee jopa Merri että työsi etenee ,ristipistosta toiseen.
    voi noita Merrin kuvia:))))))
    Kyllä Merri on koira-ihmisen syvämmen sulattanu:)
    (( minulla ensimmäinen koira oli just tuollainen ,kun alkoin ompelukonella ompeleen asettui polkimen päälle maata,,jos järjestin jotain joka paikkaa nokkansa työnsi,oli ihanakoira:))
    niin ihanan sosiaalinen on tuo Merri!
    Merristä ois "kaveri-kissaksi"... :)
    Mukavaa alkavaa viikkoa!!

    jk."hiljaa hyvää tulee!!!ja erittäin kaunis tuleekin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen sain tehä ihan yksin, kun Merriä nukutti. Oltiin taas kyläreissulla ja sen jälkeen se on aina ihan sippi ;D
      Toi oli niin hauska juttu, kun Merri ei halunnu häiritä, se halus vaan olla lähellä. Nojaili niin väsyneenä käsivarteen ;D
      Yksi juttu on Merristä vähän vaikeaa; se, jos tulee lapsivieraita. Se on varmaan niin tottunu meiän kahen rauhallisuuteen, että vierastaa kiljumista ja jahtaamista. Eipä mee kauas kuitenkaan, mutta ei tuu lähellekään. Se on kuitenkin synnyinkodissaan tottunu sekä koiriin, että lapsiin. Alkaako muisti pettämään, vai mukavuudenhalu kasvamaan.
      Naapuriin tuli uus, 6-vuotias kiltti paimenkoira. Se kävi jo meiän pihalla pyörimässä. Saa nähä kestääkö Merrin ystävälliseyys sitä.
      Tästä se uus viikko taas lähtee. Kevät on jatkuvasti lähempänä ;D

      Poista
  10. Ei vanha enää näe ristipistoja tehdä, ei. Pitää ottaa rillit pois ja sitten tihrustaa paljain silmin ja siitä taas ei tule mitään. Sen sijaan Merrin hoksaisin vaikka silmät kiinni =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miä yritin rilleillä ja ilman Eipä kohentunu näkö.
      Merri näkis varmaan hyvin tehä. Kissoilla on hyvä näkö. Pimeässäkin. :=

      Poista
  11. En kestä, kuinka söpö toi sun karva-apulaisesi on! Kissat <3 <3 on kyl niin parhaita osallistujia!
    Haaveilen kans sellasesta huoneesta, johon sais kaiken käsitöihin littyvän, kun nyt niitä on joka puolella... Kunhan lapset tosiaan muuttaa loputkin pois, niin sitten... Tosi asiassa en halua, että kaikki ihan vielä muuttaa pois, joten maltan kyllä odotella :D.
    Ristipistohan edistyy huimasti - pisto kerrallaan! Siitä tulee vielä tosi upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri oli tosiaan niin söpönä, että eihän sitä voinu poiskaan häätää ;D Toi oli kaikkein paras osuus, kun se oikein nojasi nukkuessaan päätä minun käteen.
      Meilläkin tuli yht´äkkiä vaan enemmän ja enemmän tilaa. Nyt saa kaiken kaappeihinkin nätisti järjestykseen. Vihdoinkin on sitä tilaa, mitä on koko elämän toivonut :D Rauhallistakin on, kun huopatossutehtaalla.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!