Kulttuuria ja karamellia

Linnanmäki on varmaan kaikille tuttu paikka?  Lapsena kävimme siellä joka kesä, niin myös omien lasten kanssa on tullut käytyä usein. Nyt on ollut useamman vuoden tauko, kun ei ole enää pieniä lapsia. Lisäksi omalle "kylälle" on tullut huvipuisto.
Muistikuvissa  on vauhdin huumaa, natisevia puurakenteita, hattaran ja popcornin tuoksua, laitteiden ääniä, ihmisten hälinää.  Kaikissa laitteissa piti käydä. Parhaiten mieleen ovat jääneet Maailmanpyörä, Enterprise, Pilvenpyörä, vuoristorata, Vekkula....
Hattaraa piti aina saada, vaikka se onkin vanhempien painajainen; sormet ja vaatteet ihan tahmassa syönnin jälkeen. Kotiin lähteissä kaikki olivat aina ihan väsyneitä; jalat kipeinä ja hieman huono olo laitteiden jäljiltä.
Jotain taikaa siinä Linnanmäessä on vieläkin. Kävimme isännän kanssa Peacock -teatterissa. Jo Linnanmäelle kävellessä tulivat kaikki muistot mieleen. Portti on kutsuva. Talvella on hiljaista, mutta Maailmanpyörässä oli hienosti valot, jotka loistivat jo kauas, näyttäen kävelijöille reitin suuntaa.
Kerran aiemmin olen käynyt kyseisessä teatterissa. Tilan lattia on puinen ja natiseva. Sopii hyvin Linnanmäen tunnelmaan.
Teatterissa oli tuttujen näyttelijöiden tekemä Sketsijengi, joka nauratti mukavasti.  Etukäteen oli oikein maininta, että saa kuvata. Tila oli kuitenkin niin hämärä, että keskityimme vain katselemaan. Musiikista vastasi 3 hengen livebändi.
Näytelmä oli hyvä ja suosittelen sitä muillekin!

Lunta oli Helsingissäkin, joskaan ei niin paljon, kuin kotipuolessa. Portilta teatteriin johti vain lumeen tallattu polku. Laitteet olivat aavemaisesti pimeinä ympärillä. 

Kerran vauhtiin päästyämme, päätimme käydä tutustumassa myös Fazerin vierailukeskukseen.  Saimme tunnin pituisen esittelykierroksen, joka alkoi isosta kasvihuoneesta, jossa kasvoi lähes sademetsäolosuhteissa kasveja, joita käytetään jollain lailla tuotteiden valmistuksessa. Löytyi  kaakaopuuta, sitruunapuuta, mangoa, inkivääriä, vaniljaa, kahvipapua, banaania, pippureita..... Nykyään kun on kaikenlaisia makusuklaitakin.  Fazerhan valmistaa paljon muutakin, kuin sitä suklaata, on myös leipää, piparia jne.

Tässä valtava Mignon -pupu. Tarinan mukaan joku oli vienyt näitä suklaamunia siinä munakennopakkauksessa ulkomaille tuliaisiksi. Eivät olleet oikein ymmärtäneet ideaa kananmunakuorisista herkuista. Keittäessä oli sitten vesi muuttunut aivan ruskeaksi! 

Esittelijä suositteli Mignon -munan laittamista hetkeksi pakkaseen, jolloin kuori rapsahtaa helposti pois herkun päältä.  

Kaiken esittelyn päätteeksi oli osio, että sai syödä mitä vain.... aika hyvin osallistuin omalta osaltani.....

Tarjolla oli vaikka mitä! Paikan päällä sai syödä niin paljon kun halusi, mutta mukaan ei saanut ottaa. 

Tuliaisiksi ostin tämän Kettukarkkipipon itselleni. 

Kysyin esittelijältä karkkineulelisenssistäkin.  Minulle kerrottiin sen olevan vain nimellinen, ja yrityksen johto on vain mielissään, jos tuotteita mainostetaan jollain tavalla.  Eri asia on tietysti jos niitä aletaan ihan roppakaupalla valmistamaan myyntiin. 

Kotiin viemisiksi saimme vielä pussillisen tuotteita jokainen. Tuosta leivästäkin on näköjään tullut tuo ohutversio, joka kilpailevalla leipävalmistajalla on ollut aika suosittua, ainakin meidän perheessä. 

Kierros maksoi 13e/ per aikuinen. En muista lastenlipun hintaa, mutta ainahan voi käydä tarkistamassa TÄÄLTÄ. 

Vierailukeskuksessa on myös tuotemyymälä, sekä kahvila. Ihmisiä oli runsaasti, vaikka kierroksella olikin vain kymmenkunta. 

Lähdin matkaan ilman neuletta... hui sentään! Yleensä se on aina mukana, ainakin varalla. Päätin pitää hartioille pienen tauon.  Oli silti mukava kotiin palattua taas neuloa 😅
Merri oli yökylässä kavereidensa luona. En ole nyt ihan varma, oliko kotiinpaluu sen mielestä hyvä vai huono asia. Nukkui ainakin koko illan.
Loma vetelee viimeisiään ja säätiedotus pelottelee meitä suomalaisia "hassuilla"  super-, tappo-, hyytävä-, jätti- yms. pakkas- ja lumivaroituksilla.  Yritetään nyt kuitenkin rämpiä sujuvasti lumihangessa ja pukeutua lämpimästi nenänpäätä myöten.