lauantai 6. lokakuuta 2018

Voittaja ilmoittautuu

Minulla kävi mahtava arpa-onni, kun voitin  Oma maa mansikka -blogin arvonnassa tämän laukun. Se saapui kaukaa "rapakon" takaa suoraan meidän kotipostiin. 😊 Kiitos Johanna!
Tällä olisi jo toinenkin ottaja, vaikka en ole sitä antamassakaan.   Laukku on just kivan kokoinen ja minun värinenkin. Yritän  sisällyttää väriä vaatetukseen, mutta loputa päädyn aina mustiin vaatteisiin. On toki poikkeuksiakin. 😁 Kyllähän musta käy tietysti kaiken kanssa.

Sain Halloween -toivotuksetkin.  Meilläpäin tämänniminen juhla on vieraampi, mutta pyhäinpäivänä viedään kyllä usein kynttilöitä haudoille.  Lapsilla on varmaan ollut koulussa jotain aiheeseen liittyviä naamiaisia.  Hallloween on kuitenkin rantautunut Suomeenkin enenevässä määrin, kun katsoo vaikka lehdestä mainoksia Halloween -tapahtumista.


Minäpä kävin lenkillä!  Siinä on ihmeellistä se, että viime kuukausina en ole ollenkaan käynyt lenkillä, vaikka vielä vuosi sitten tavoittelin tuhatta kävelykilometriä. Nyt on koko tallustelu ihan tervaa. 
Meillä virtaa joki aivan vieressä. Oikealla on vanha silta ja vasemmalla uusi silta. Vanhaa käytetään edelleen kevyen liikenteen siltana. Kun olin nuori, oli vain yksi silta. Keskellä ajoivat autot ja voi sitä hankaluuden määrää, kun vastakkain tuli 2 rekkaa. Ahdasta oli kerrassaan. Pyörät ja kävelijät kulkivat sivulla olevaa kapeaa puupintaista väylää pitkin. Muistan kerran, kun olin virkannut koulukaverille kassin, joka oli yläosasta avoin. Kaveri halusi käyttää sitä koululaukkuna ja oli sitonut sen mustekalalla tarakkaan. Jostain syystä se irtosi kesken siltaa, kun pyöräilimme peräkkäin kapealla väylällä. Kassi putosi sillalle ja roikkui puoliksi tyhjän päällä, kun kaiteen alalaidassa oli isoja reikiä. Sinne meinasivat pudota laukku ja sisältö.  Luulen, että saatiin aikaiseksi melkoinen metelikin, vaikka en sitä muistakaan. 


Ihan mahtavaa neuloa jotain uutta mallia niiden iänikuisten karhujen jälkeen. Tämä on vielä paksumpaa lankaakin, niin valmista tulee nopeasti.  Teen taas sukkaparia samassa tahdissa, kuten yleensäkin. Inhoan sitä, että saa sukan onnessaan valmiiksi ja sitten aloitat saman alusta. 


Tänään on laiturinnosto-operaatio mökillä. Mietin, uskaltaudunko vielä uimaan. Olen usein käynyt uimassa laiturin laskupäivänä ja nostopäivänäkin vielä. Siis kastautumassa. Eihän siellä nyt rehellisyyden nimissä mitään uimista voi harrastaa. Pää pitää kuitenkin upottaa, tai kastautumista ei lasketa oikeaksi uimiseksi.

8 kommenttia:

  1. Onnea voitosta, ihana laukku♥ Onneksi ei sentään kassin sisältö tuolta sillalta pudonnut! Kivannäköiset sukat on tuloillaan:) Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Arvontavoitto on aina kiva juttu. :)
      Samoin itsellesi.

      Poista
  2. Pää punaisena mietin, missä olen tuommoisen siltahässäkän nähnyt. Meillä on kyllä yhtä komea rautasilta, mutta sitä pitkin kulkevat kaikki säätyyn katsomatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kait rakennettu pikkujunaa ajatellen, mutta ilmeisesti sitä ei oo koskaan siihen käytetty. Olen nähny vastaavanlaisen siltarakennelman muuallakin. Oli varmaan jotenkin yleinen malli niiden rakennusvuosien aikoihin.

      Poista
  3. Onnea voitosta ja iloisia kilometrejä laukun kera! Tyylikästä vartta neuloutuu puikoillasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Laukku saattaa kulkea enemmän, kuin lenkkeilijä. ;)
      Ihan kivalta mallilta näyttää minustakin. Voimakkaat värit tuo kuvion esiin.

      Poista
  4. Onnea voitosta:) Hieno laukku.
    Kauhia juttu jos ois kassin sisältö tipahtanut jokkeen,onneksi hyvä tuuri,joo minä taatusti oisin huutanu ku pieni hinaja;)))
    Rautasillasta minäkin muistan tarinan,äitin pyörän kyyvissä istuin aina kun tultiin rautasillalle ,minä hyppäsin pois,kävelin sillan keski kohtaa ikinä en kattonu alas :)taisinpa :) hättyyttää vastaan tulijat antamaan tietä:))
    hui´´´´´´kylmävesi,iiiiik:)
    Kaunista kujelmaa kuvot,
    Rattoisaa sunnuntaita kujelman kera:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silta oli jotenkin isomman näkönen lapsena, niin kuin kaikki muukin. ;) Pyöräilijöille oli hankalaa, jos joku tuli vastaan. Toisessa päässä olikin tapana mennä tien yli ja sillan toista puolta yli. Aika vaarallista touhua sekin, kun näin jälkikäteen ajattelee.
      Toivottavasti ei sada illalla, kun aion mennä soittamaan. Mukavaa pyhää sinullekin.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!