sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Laiturin nosto

 Syksy on jotenkin ankeaa mökkeilyaikaa. Ilma on kolea, eikä uimaankaan viitsi mennä mahdollisen nuhakuumeen ja sitä seuraavan koronatestin pelossa.  Ennen tuli käytyä useinkin uimassa laituria laskettaessa ja nostettaessa, eli aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.  Laiturin siirtely ei ole mitään kevyttä hommaa. Tarvitaan vahvoja nostajia ja yhteensopivia aikatauluja.  Vedessä lionnut puulaituri on imenyt itseensä kaiken mahdollisen painon.   Sitä ei voi jättää talveksi järveen, koska jäät vievät sen mennessään.  Uuden laiturin hankinnastakin on ollut puhetta, mutta toistaiseksi mennään tällä.


Arttukin oli mukana ihmettelemässä, minne laituri hävisi. Sillä oli kova homma vahtia, missä kukakin oli.  Seurattavaa oli niin paljon!  Hirmuinen juoksuvauhti paikasta toiseen.  Taisi nyt olla vesi Artullekin liian kylmää. 


Talkoolaisille makkaraa grillikatoksen suojissa. Minulla oli niinkin iso homma, kun tulien sytyttäminen ja puiden lisääminen. Siihenkin sain apua... 
Nostajia oli lopulta niin monta, että minua ei tarvittu.  Eipä se tällä selällä mitään järkevää olisi ollutkaan. 


Linnutkin ovat jättäneet kesämökkinsä.  Maassa lojuu kanootti, jota ei käytetty koko kesänä. Minä siitä tykkäisin, mutta aina on melontaseuralaisena joku, jonka mielestä ei mene melominen yksiin.  Kanootti on siis jäänyt paikoilleen. Ehkä ensi kesänä taas.. jos saan jonkun pehmitettyä seuraksi. 



Mökin tontti on ihan pelkkää metsämaata. Sieltä on kerätty yhdet jos toisetkin marjat ja sienet.  Mustikoita on vieläkin runsaasti, vaikka maku onkin jo vähän vetinen. Puolukkaakin olisi jäljellä.  Yllätys, yllätys, löysin suppilovahveroita! En ole koskaan tajunnut mökin pihasta niitä etsiäkään. Olihan ne sitten kerättävä ja pienen edestakaisin tepastelun jälkeen oli muovipussi puolillaan.  Tänä syksynä en ollut suppilovahveroita vielä kerännytkään. 



Arttu oli vähän pahoillaan, kun Merri ei tullut mukaan, vaan veteli makoisia päiväunia toisten paiskiessa hommia! 

Arttu: Mitä sinä Merri täällä makaat!? Olisit vaan sinäkin tullut raittiiseen ulkoilmaan. 

Merri: Älä häiritse!  ja varoitan: jos aiot hypätä tähän viereen, niin pudotaan lattialle molemmat!  Minulla on paino niin pieni, että voin maata tässä sohvan jalkatuella, eikä sohva notkahda. Sinun painoasi se ei kestä. 




28 kommenttia:

  1. EI Merri voinut lähteä ulos, sillä pitäähän jonkun pitää sohvan jalkatukea paikallaan.EI voi koira tuotakaan älytä, ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika rajallista on koirien ymmärrys kissojen suhteen ;D Kissoilla ei sitä vastoin ole mitään väliä, mitä muut tekevät (kunhan eivät tule ihan iholle/turkille ;)

      Poista
  2. Varmaankin raskasta hommaa tuo laiturin nosto, ja sitten keväällä taas sen laskeminen.
    Voi Arttua kun ihmettelee minne laituri hävisi;D
    Voi että , kaipaan niin tuota että on metsässä sieniä ja marjoja, sen on ehkä yksi niistä jutuista joita kaipaan eniten.Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle ja Merrille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät ja syksy tuntuvat aina seuraavan liian nopeasti toisiaan tässä suhteessa :)
      Arttu oli aivan innoissaan niin suuresta ihmismäärästä. Se halusi nähdä kaiken.
      Minäkään en ihan hirveästi tule metsässä samoilleeksi, mutta marja- ja sieniaikana menen mieluusti.

      Poista
  3. Hyvä, että reipasta talkooapua löytyi. Ja urakkavalvojakin. Jonkun täytyy myös huolehtia siitä, että sohvaa ei kukaan nosta paikoiltaan. Merri uhrautui siihen hommaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeinta on tosiaan aikojen yhteensovittaminen. Kolme miestä tarvitaan vähintään.
      Merri oli ennen aina sohvan toisessa päädyssä. Sillä oli siellä oma paikka. Nykyään se on laajentanut sohvareviiriään selvästi.

      Poista
  4. Tuntuu haikealta hyvästellä paras kesä ikinä. Mielläkin syystyöt tehty ja nyt vain ensilunta odottelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä aikaakaan, kun on taas kevät ja kaikki lähtee uuteen kasvuun :) Ja on laiturin laiton aika...

      Poista
  5. Juu,kyllä nyt pitää laiturin nostaa kuivale maalle ja veneet,jos niitä on. Yhtään ei syksyllä mökkeily huvita. Meillä sinne sais lämpöäkin ja periaatteessa vois olla talvellakin,mutta ei huvita. Kun siellä ei ole katuvaloja,niin pimeä on niin tosi pimeää. Mä en ole koskaan kerännyt sieniä,sillä mä nyt en tunnista kuin kärpässienen:)Meillä sienet ovat kaupasta säilykesieniä. Marjastanut kyllä olen paljon aikoinani. Voi että nuo elukat ovat ihania. Merri on sen näköinen,että tää paikka on minun:):)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lämpöä löytyy kyllä tuonnekin, mutta eristys ei ole maailman parasta luokkaa. Kyllä siellä talvellakin voisi olla, mutta eipä tosiaan ole hirveästi tehnyt mieli. Laiturilla nyt ei ainakaan ole käyttöä talvella ;D
      Hauska noiden veijareiden ilmehdintää on katsella :)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Syksy on tosiaan kaunis, vaikka se tuo talven tullessaan.

      Poista
  7. Mä voisin lähteä melomaan?! ;)
    Joskus sitä kaipaisi tuollaista mökkipaikkaa, kunhan se ei olisi liian kaukana. Ymmärrän toki, että sellaisen ylläpito ei ole kevyimmästä päästä.
    Ihana ilme Merrillä! Ei jätä mitään epäselväksi.
    Mukavaa maanantaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varoitan: Olen varmaan vaikea melontakaveri, kun kukaan ei enää suostu minun kanssa melomaan ;D
      Minusta on tosi hämmentävää, että joillain on mökki jossain tosi kaukana. Lähellä olevasta mökistäkin tulee ahdistus, kun siellä ei ehdi käydä. Toisaalta jossain Lapissa oleva oma mökki olisi upea juttu (jos joku tekisi kaikki mökin huoltotyöt).
      Tuo sohvan nouseva jalkatuki on juuri Merrin ja istujan painon kestävä. Naurattaa ajatellakin, mitä kävisi, jos Arttu rohkenisi mennä nyt liian lähelle ;D

      Poista
  8. Hih ihanat kaverukset 💕

    Tuli niin mieleen vanhempieni kesämökki (myyty jo vuosia sitten) ja syksyiset puuhat kun piti laittaa laituri ja vene talviteloille... Kaikella on aikansa 🍎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siellä mökilläkin aina jotain hommaa on. Keväällä taas tuo huussin tyhjennys.. Muutamana vuotena olen sen tehnyt ja hämmästynyt, että se ei olekaan niin kamalaa, kuin mielikuva asiasta antaa ymmärtää ;)

      Poista
  9. Varmasti laiturin ylösnosto oli jo ihan paikallaan.
    Kiva tuo alin kuva ystävyksistä. 🍃🌿🍃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tuo vesi vielä lähellekään jäätymistä ollut, mutta homma on tietysti ikävää, jos kädet ovat ihan kylmissään.
      Arttu on aina aluksi yhtä innoissaan. Merrikin on jo aikaa sitten tasaantunut, eikä viitsi edes näennäisesti enää pörhistellä häntäänsä Artun saapuessa.

      Poista
  10. Kunnon evästys oli sitten isot tai pienet talkoot. Järvi on ihanan tyyni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vedenpinnan katselu saa aina aikaan mielihalun mennä uimaan, oli sitten kylmä tai lämmin. Tämä siis vain, kun ei ole koskenut veteen ja havainnoinut lämpötilaa :)
      Evästys oli aika nopea ja graavi, kun piti lähteä vielä töihin tuon jälkeen.

      Poista
  11. Totta syksy on niin ankeaa mökkeily aikaa,juuri samasta syystä en mene uimaan,hyvin hätäseen
    sen jälkeen on tikku nenässä!...ja testi tuloksien odottelua.
    Kaunis järvi,ja hyvä kun saitte talkoo voimilla laiturin kuiville. Ja nam makkarat ne maistuvat aina.
    Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisikö tämä nyt laittaa taas siihen jonoon, että koronan syy, kun ei pääse uimaan ;D Kyllä tuo tikun pelko on ihan aiheellinen, lähinnä siksi, että ei viitsisi nähdä sitä vaivaa, ja toisaalta töissä ei ole muutenkaan porukkaa tarpeeksi.
      Kivaa tiistaita sinulle!

      Poista
  12. Serkku kävi uimassa viikonloppuna kolme kertaa päivässä, minun puolestani ihan vapaasti, kunhan ei vaadi minua kylmään veteen. Kunhan syksyn tylsät hommat on saanut tehtyä ja voi istua kynttilän ja takkatulen valossa, tuntuu syksykin ihan kivalta. T saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 3 kertaa päivässä näillä keleillä tuntuu jo vähän liioittelulta.. :O
      Laiturin nosto on kaikkien mielestä oikein syksyn "kohokohta" ;D Nyt on taas paljon rauhallisempi mieli.

      Poista
  13. Minä aloitin vuosi sitten kylmäuinnin ja sillä saa kivasti jatkettua mökkikautta pitkälle syksyyn. Viime viikolla kävin mökillä uimassa ilman saunaa ja sitten meillä oli kylmäuintiporukan kesken saunailta, jossa hurahti yli 2 tuntia saunomiseen ja uimiseen ja kävin kolmesti järvessä :D 10-asteinen järvivesi on nykyisin minulle sellaista, että saunan kanssa pystyn uimaan ihan kunnon lenkkejä. Sitten kun tulee jäät, niin pystyn parhaimmillaan vähän tyrkkäämään itseäni portaista pois päin ja kahdella vedolla takaisin ja heti ylös.

    Jälkeenpäin tuntuu aina niin hyvältä. Terveysvaikutuksista en ole vielä vakuuttunut, mutta harrastus se on kylmäuintikin ja kivassa porukassa ihan mukava harrastus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmäuintiporukka! ;D No miksipä ei.Varmasti löytyisi täätäkin, jos itse osoittaisi kiinnostusta asiaan :) Olen kyllä kuullut moneltakin, että kylmissä vesissä uiminen tekee keholle hyvää. Silti tässä vaiheessa "pelkään" enemmän tuota koronatikkua ja sen vaikutuksia, kuin itse vettä ;D

      Poista
  14. Ihanan kirkasta on mökkinne laituripaikan vesi ja sienet/puolukat NAMSKIS....
    Minäkin sain saalista työkaverin kanssa lenkkeillessä - aivan käsittämätöntä miten joku voi nähdä mustat torvisienet.... itte kävellyt monasti samaisen paikan ohi... marketin hedelmäpussillisen verran noukimme kumpikin ja kylläpä maistui makoisalta sipulin kera... pari kertaa saa laittaa myöhemminkin (sujautin pakkaseen).
    Sait mulle muuten korvamadon tuolla upealla kanoottikuvallasi; "Kanootin kapean vesille laskin..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. .."seuraa nyt majavaa vaeltavaa". ;D Ihan tuttu laulu.
      Mustat torvisienet on tosiaan kovin näkymättömiä ja harvemmin minäkin niitä löydän. Yksi vakiopaikka on, mutta siinäkään ei ole ensimmäisen löydön jälkeen ollut koskaan enää niin paljoa.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!