Hamahelmet käyttöön

 Ulkona on 10 astetta  pakkasta, mutta Merrin täytyy päästä joka aamu haistelemaan ulkotuulia, edes hetkeksi. Jotain hajuja siellä on lumenkin keskellä. Lisäksi siipiveikot lentävät jossain yläpuolella. .. jospa kuitenkin erehtyisivät hetkellisesti koukkaamaan tähän hyppyetäisyydelle...  Kannattaa olla jo kyyryssä varttumassa, että on sitten valmiina ponkaisemaan. 

Ulkoilmasta sisään lämmittelemään. Päivät kuluvat pääosin päiväunia nukkuessa. 

Jaa, mutta eihän nyt sentään! Tässä tehdään suunnitelmaa päivän kulusta. Ehkä juuri ruokalista suunnitteilla... koemaistaminen kieltä lipoen. 

Välillä tietysti voimistelua ja venyttelyä. Reisilihakset ovat kovilla ponkaisuista ja juoksupyrähdyksistä. Pitkät selkälihakset ja vinot vatsalihakset kaipaavat huoltoa. Tiedättehän. 

Voiko kissa tehdä kahta asiaa yhtäaikaa?  Siis nukkua ja voimistella... ehkä tässä onkin juuri sellainen pysytään venytyksessä -vaihe. 

Lopuksi vielä täydellinen rentoutuminen (ja pehmeän vatsaturkin esittely 💖). 

Neuleasioissa ei mitään näytettävää, valmista.  Päivät kuluvat hitaasti.  

Pinterestistä osui silmiin hamahelmijuttuja. Niitä piti sitten selailla lisääkin ja yht´äkkiä piti lähteä etsimään omia hamakätköjä.  Helmiä jäi runsaasti lasten kanssa touhuiluista. Sen koommin niihin ei olekaan koskettu.  Hamailu ei ole minusta koskaan ollut kovin innostavaa touhua. Nyt löytyi kuitenkin hauskoja aiheita, joita piti kokeilla.  Helmiä oli monessa eri astiassa; pulloissa ja pusseissa väreittäin, sekä isompi aski sekavärisiä helmiä. Tarvitsin ruskeita ja piti tietysti selata se koko sekaväristen astia läpi.  Saumurin pinsetit olivat hyvänä apuna nyppimisessä ja asettelussa. 

En tiedä kumpi oli viihdyttävämpää, kuvion muodostuminen vai värien riittävyyden jännittäminen.  Tuli mieleen, että homma on kuin sanaristikoiden täyttämistä. Valmis osio etenee hiljalleen ja etsitään oikeita asioita oikeisiin kohtiin. Ruudukkokuviot käyvät varmasti neulontaankin, enkä tiedä olivatko ne alunperin suunniteltu hamoille vai jollekin muulle. 

Aloin tekemään kahta samanlaista yhtäaikaa ja ilmeni, että jouduin lopuksi yhdistelemään niitä värien takia. Lisäksi päivänvalossa touhu oli ihan ok, mutta illlemmalla jatkaessani valo tekikin tepposet, enkä nähnytkään kunnolla! Tässä tuli kai taas esiin se värisokeus, jolle perhe on naureskellut aina, vaikka en itse ole sitä huomannut.  Tuossa ylimmässä on selvästi violettia mukana! Kuva ei valehtele, vaikka silmät valehteli. 

Helmipetikin sai käyttöä, vaikka oikeita helmitöitä ei ole tullut tehtyä pitään aikaan. 

Piikkipohjia oli jos jonkinlaisia.  Osan reunojen piikeistä oli silittäessä litistynyt, eikä niihin saanut helmiä. 

Silittäminen olikin sitten kärsivällisyyttä vaativa juttu. Käytin raudan ja helmien välissä leivinpaperia. Muovi suli epätasaisesti ja paikkailin moneen kertaan.  Piikkilevystä irrottaminen oli myös hankalaa, kun osa oli tosiaan niitä sulahtaneita piikkejä ja hamat niissä jäykemmin kiinni. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin. 

Kyseessä ei ole kakka -emoji, vaan lajitteluhattu Harry Potterin velhomailmasta. Vasemmalla Harryn pöllö Hedwig. 

Onnea kaikille, joilla on tänään syntymäpäivä!