Vyölaukku, farkut osa 9

Jonkinlainen vyölaukku teki tuloaan.

Lähtökohtana farkkujen takatasku, kangasta, vanhasta repusta talteenotettu hihna lukkoineen. 

Taustakankaan  liimasin kuumaliimalla siististi taskuun.  Hihnat on ommeltu koneella.  Hihnaan jäi vielä säätövaraa pituudelle. 

Vyölaukkua voi käyttää näin, tai sitten minkä vaatteen kanssa tahansa, vyölenkeillä tai ilman. 

Lisäuskottavuutta löytyi kangasmerkkilootastani. Tämä tuli ostettua viime syksynä Karnaluksista. 

Ompa kuvassa rötjöiset farkut....taitavatkin päätyä pian saksien ääreen....

Tällaisista vyölaukuista voi olla montaa mieltä...

Merri päätti eilen ottaa "takin" (valjaat) pois ulkona, kun se oli jäänyt jumiin. Kumpikaan meistä ei hetkeen ollut katsonut, miten kissalla menee. Ehkä se oli ollut jumissa jo jonkin aikaa. Takki kuitenkin jäi ja kissa lähti, mutta mihin? 

Tallin nurkille oli tullut tuttava koiransa kanssa juttelemaan. Koira katsoa nillitti pihalle päin ja ajattelin kissan olevan jossain katsomassa takaisin. Olihan se!  Tavanomaisessa paikassaan. Takkia ei kuitenkaan ollut päällä. Merri oli kaikessa rauhassa katsellut koiraa. Minut nähtyään se naukaisi ja tuli syliin! 

Kyllä meitä nauratti, kun pohdittiin, mitä se oli oikein miettinyt ja kuinka kauan oli ollut jo vapaana.  Kissan luulisi lähtevän livohkaan heti, kun naru irtoaa. Merri on kai niin tottunut pihapiiriin ja naruun, että sitä ei huvittanut lähteä, kun koirakaan ei lähtenyt.

Mitä minä sitten olin tekemässä tekemässä? 

Loma ja lepäily lähtivät hyvin käyntiin.  Olin aiemmin heittänyt vitsiä, että eiköhän osteta oksasilppuri, niin saadaan puusilppua pensaiden juurille. Silloin se oli pelkkä huvittava ehdotus. Tuossa yhtenä päivänä meille sitten olikin ilmestynyt oksasilppuri! Naapuri oli myynyt omansa pois. 

Vaan eipä ollut oksia! Mikä avuksi?

Vähän aikaa patsastelin pihalla ja heiluttelin oksasaksia. 

3 jasmiinipensasta päätyi siistimisvimman kouriin.  Hämmästelin oksia katkoessani ja pois kantaessani, että miksi en ole aiemmin tajunnut karsia, kun nurmikon leikkaaminenkin on ollut hankalaa roikkuvien oksien takia.  Nämä kaikki puskat on joskus leikattu ihan maan tasalle, mutta ovat kovia kasvamaan.  Risuja tuli valtavasti, isojakin oksia. 

Seuraavaksi oksasaksikäsittelyyn pääsi hevoskastanja. Se on tavallaan kiva puu, mutta roskaa tulee syksyisin ihan valtavasti. Yritimme joskus jo "tappaa" sitä leikkaamalla sen karskisti poikki. Sepä sitten hullaantuikin kasvamaan ja leviämään oikein kunnolla! Niinpä en nytkään kuvittele, että se tuosta kärsisi, vaikka sekään ei haittaisi... 

Seuraavana päivänä viimeistelin homman sahan kanssa, kun ei ollut enää autoa edessä.  Latvus oli todella korkea ja oli paksuja oksia.  Samanaikaisesti naapurissa lauloi moottorisaha. Sanonpahan vaan, että tosinaiset ne sahaa ihan käsipelillä vaan! 

Mikäli asuu omakotitalossa, on kesälomalla aina tapana tehdä polttopuita, vai mitä? Napsin oksasaksilla ja sahalla 2 kottikärrillistä poltettavia kalikoita. Huomatkaa komea, uusittu rengas kottareissa! Ei tarvinnut enää lutoilla kumeilla työnnellä, kuten kompostin tyhjennyksen aikaan. 

Näistä kaikista koitoksista syntyi valtava määrä risua ja oksaa. 

Vihdoinkin pääsin kokeilemaan oksasilppuria! Se oli kuulkaas mahtavaa! En olisi ikinä uskonut, että tällaisella vempeleellä voi oikeasti silputa jotain ilman jumituksia ja oksien pienimistä. Isotkin oksat menivät aukosta sisään, kun leveämpää latvusta puristi kasaan! Metelikään ei ollut niin kova, kuin olin kuvitellut. 

Vaikka en edelleenkään päätyisi kauppaan ostamaan silppuria, niin tähän vempaimeen olen oikesti tosi tyytyväinen! 

Varastossa on Merrin mielestä paljon parempaakin katseltavaa, kuin joku silppuri...

Mukavaa PikkuLauantaita kaikille!