Saalista ja satoa

Aika uskomatonta, että sain patistettua itseni sienimetsälle ja että siihen oikeasti löytyi aika (no ehkä vähän laiskanpuoleista yrittämistäkin on ollut). Aamuvuoron jälkeen on niin väsynyt, että pitää heti saada kahvia ja rauhallinen hetki. Sen jälkeen alkaa metsässä jo hämärtää. Tänään on vapaapäivä ja sopiva aika käyttää vihdoinkin sienestämiseen.
  Vaikka liikkuminen on muuten jäänyt todella vähiin nykyisin, niin sienimetsälle on jossain vaiheessa ainakin kerran pakko päästä. Olen lapsena saanut sienestysoppia aikuisilta ja syönyt sienisalaattia, joka maistui hyvältä. Ei sitä voi syödä, jos ei ole sieniä, joten mars metsään!

Ensimmäinen vakiosienipaikkani osoittautui pettymykseksi. Sitä se oli myös siksi, että olin saattanut ehkä vähän unohtaa, missä se paras kanttarellipaikkani olikaan....  Pitäisikö jo huolestua? En meinannut millään itsekään uskoa, että en muista. Metsäkin näytti oudolta, kun oli tehty metsätöitä ja puita kaadettu sitten viime näkemän. Minulla on kokemusta myös eksymisestä (tästä aina huomautellaan), joten pysyttelen aina tunnistettavan matkan päässä autosta 😊

Löysin kuitenkin käpyjä! Niitä oli tosi paljon, enkä voinut ohittaa niitä keräämättä.

Toisessa sienipaikassani löytyi se etsimäni kantarellipaikka, tosin tyhjä. Muutama kantarelli kuitenkin löytyi muualta metsästä. Lisäksi ämpärillinen rouskuja yms. suolasieniksi. 

Onhan tämä alla oleva sienikin ihan kaunis, vaikka jäikin metsään. 

Metsästä kotiin, suihkuun ja kampaajalle. Johan lähti karvalakkia muistuttava hiuspehkoni! Lisäksi löytyi yllättäen kirjoja kirpputorihintaan. En tietenkään päässyt niistä ohitse, vaan valitsin parhaimmat matkaan. Onko joku lukenut? 

Karhut olivat taas hereillä.....

...Merri kesytti ne kuitenkin saman tien, ennen suurempia vahinkoja.