lauantai 21. syyskuuta 2019

Kaksi ihmettä kerralla

Mikä ilon ja onnen päivä, tuumasi Merri, kun löysi kodinhoitohuoneesta korin, jossa se ennen tykkäsi maata.
  Se kuljetettiin tietysti heti olohuoneeseen Merrin istuessa kyydissä ylpeästi löydöstään nauttien ja kehräten.



Heräsi tietysti hienoinen epäilys siitä, mahtuuko talven varalle rasvakudosta kasvattanut 1.5 vuotias kissapoika koriin makaamaan. 

Kyllä siellä pystyy  vaikka nukkumaan, vaikka selkäranka on ihan kaksinkerroin. 😊



Toinen ihme on se, että minä olen leiponut! En edes muista koska viimeksi, kun tuntuu, että ruokaakin tulee tehtyä tosi harvoin. 
Tarun Taikakakut -blogista löytyi kerrassaan houkuttava ohje. Tarvikkeiden ostokin sujui viikossa ja harkinta-ajan jälkeen aloin toimia. 
Tämä on Supermehevä ja Maukas Kesäkurpitsapiirakka.  Käykää ihmeessä hakemassa ohje ja kokeilkaa! Tämä vie kielen mennessään! 
Jätin keräkurpitsaraasteen tosi isoksi, kuten ohjeessa mainittiin. Kurpitsanpalat ovat uponneet piirakkaan lähes täysin ja mehevöittäneet sen!  Noh, enhän minä voita käyttänyt, vaan kevyempiä rasvoja, mutta kukin tehköön oman maun mukaan. 😊
Veikkaisin kuitenkin, että poikani mielestä piirakka maistuu diabetekselle (tämä tarkoittaa sitä, että leivoksessa on yllin kyllin kuitenkin sokeria, 4dl ja vielä tomusokerit päälle) 😅


15 kommenttia:

  1. Tuohan on mitä parhain kissankoppa kun reiistä voi kurkkia maailman menoa. Kissat mahtuu tosi pieniin laatikoihin niin halutessaan. Merri on aivan meidän Maijan näköinen. Voisivat olla äiti ja poika =)

    VastaaPoista
  2. :),minkä aarteen ..Merri löysikään...onko koppaa pidetty piilossa?
    no mukava on noita kanniskelu-koppia vaihella:))),ja noista pikkireiistähän voi tiirailla? :))))
    Tuohan on paljon mehevämmän oloinen kuin porkkna-kakku.
    Pitäspä joskun kokeilla,monesti olen kurpitsan ostanut..kakkutarpeisiin..isännys sitämieltä..tehdään muuta:)
    erittäin mahtava nimitys "kevyt-tuotteille",sanoisinpa etä peukutuksen asia:) tuo "maistuu-diabetikselle",mutta silti se voi ola uskomattoman hyvää..
    (olen opetellut syömään sokeritonta jugurtti....nyt maistuu jo ihan hyvälle.no melkein hyvälle:))
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koppa on ollut kesän ajan poissa näkyvistä, kun ulkoilu on ollut Merrin mielestä kiinnostavampaa. Sitten se unohtui kodinhoitohuoneen hyllylle.
      Piirakka oli tosi mehevä! Sanoisin maistamisenkin jälkeen, että mehevämpi, kuin porkkanakakku.
      Sen verran pitää korjata, että maistuu diabetekselle tarkoittaa lausujan mielestä sitä, että sokeria on riittämiin ja yllin kyllin. Rasvapuoli voi olla mitä muuta tahansa ;D

      Poista
    2. :)'
      minun ajatus maailmani on niin vastakkainen:))
      "ajattelin..ja että kurpitsapiirakkaan laitoit vähän sokria:)),
      no asian nyt ymmärsin:)))
      mutta varppina jossain vaiheessa kun tulee sisäkelit.leivon ,koska minusta porkkanapiirakka (kakku) ,jota olen tehnhyt ei niin kauhian mehevä,tämä kuvassakn näyttää niin kuohkean /mehevältä:))
      ;)Laitoin ensimmäisen "kausivalon ,meiän koira-herralle ,,,talon ja tallin välikköön:))
      Niin lapsillekkin lelut ovat kuin uusia ,kun välillä pitää yläkomerossa piilossa:))),muistelisin:))))

      Poista
    3. Sokeria ohjeessa oli reilusti pohjassa ja päälisessä. Rasvan vaihdan yleensä aina kevyempään, juoksevaan tai Keijuun. Useimmiten puoliksi näihin molempiin. Tähän taisi mennä pelkkää juoksevaa.
      No koiruus on varmaan iloinen, kun näkee paremmin pimeässä ;D Meiän piti vaihtaa valotutka Merrin häkin toiselle puolelle, kun Merri sytytti ulkovalot jatkuvasti. Pihalla täysvalaistus jatkuvasti kun kissa on pihalla. Lamppu siinä vieressä keräs kyllä kivasti jotain yöperhosia Merrin iloksi. :)

      Poista
  3. Moikka. Onnellinen eläin on ihana näky. Aika hyvin sujui leipominen, kun viikossa sait ainekset kasaan ☺. Tämä laiska leipuri, joka ennen oli ahkera sellainen, kävi pullanhimoon keksipaketin. Tylsä vaihtoehto piirakan rinnalla. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiisa tolla vauhilla se leipominen eteni ;D Hämmästyin oikeasti itekin, että leipominen lähti käyntiin ;D

      Poista
  4. Onko kirpeät aamut hidastaneet ulkoilua? Minä pysyisin pirtillä, jos vain mahdollista.
    Leipominen on kivaa, mutta se syöminen onkin toinen juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksipä ei tuu juuri leivottua, kun sitten tulee syötyä rajattomasti ite ;D
      Minun elämää ei rytmitä kirpeät aamut tai tuiskut tai mitkään muutkaan, vaan työpäivät. Ei jaksa muuta ees ajatella, kun työn ja sohvan väliä kulkea. Huono juttu sekin. Sisäinen omahoitaja paukuttaa pään sisällä, että tämä peli ei vetele, vaan minkäs teet, kun on kova luu. Aloitekykykin seisahtuu, kun pääsee kotiin. Koko päivän säädät ja järjestelet, niin kotona ei jaksa enää yhtään. Tämä ei ollut varsinaisesti valitus, tykkään kyllä työstäni, mut kyllä se mehut aikalailla vie.

      Poista
    2. Ymmärrän täysin, arjessa on paljon haasteita ja kaiken muun siirtää tuonnemmaksi. Pirteyttä uuteen viikkoon.

      Poista
  5. Ihan hyvin Merri vielä näkyy mahtuvan koriin. Mitään ei parane haaskata, ei edes tilaa ja Merri onkin hyvä pihistämään. Vaikuttaa herkulliselta tuo piirakkaohje. Minun tulee niin harvoin testattua mitään uusia reseptejä, meen aina samoilla vanhoilla, jotka muistaa ulkoa, ei tarvi sitten reseptiä vilkuilla kesken kaiken. Ja etsiä silmäprillejä nokalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä ahtaampaa, sen mukavampaa näyttää olevan ;D
      Toi oli helppo ohje. Suosittelen kokeilemaan. Minulle nappasi, vaikka toteutus veikin yli viikon ;D

      Poista
  6. Viikko ei kuule ole yhtään mitään. Minä olen suunnitellut yhtä juttua liki 40 vuotta (!) ja nyt vasta sain toteutettua. Kohta näet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 40 vuoden aikomuksen tulos...mitähän se mahtaa olla..? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!