sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Merellisiä raitoja

Sukat tarkistettu, tuumaa Frodo.  Merriä oli mahdoton saada edes hommaan mukaan. Se on ehkä nähnyt jo tarpeeksi sukkia ja tuumasi, että ei ne siitä miksikään muutu.  Merri on ehkä enemmän kiinnostunut ompelutöistä, kuin neuleista nykyään.   Kun on kaksi tarkastajaa, voi erikoistua. 
Frodolla on vielä peruskurssi meneillään, mikä tarkoittaa, että on tutustuttava kaikenlaisiin tuotoksiin. Myöhemmin voi sitten päättää, mihin erikoistuu. 


Yksittäiskuvasta tuli niin harmaa, että pysytään tässä Frodo -taustaisessa, kirkkaammassa versiossa. 
Sukat ovat polven alapuolelle ja kokoa niille tuli n.40-41.  Lanka on 7 -veljestä, jota kului 210g, puikoilla kokoa 3½.  Lankakaapissa on ties mitä lankoja, joille ei näytä olevan käyttöä ja niistä sitten vaan nappasin värisuoran; tumma sininen, keskisininen, valkoinen.  Nämä sukat pääsivät puikoille, koska en ole löytänyt mitään kiinnostavaa ohjetta.  Raidoittelu miellytti silmää pitkästä aikaa. 
Aloitin 16 silmukalla / puikko, lisäsin resorin jälkeen 1/puikko. Pohkeen paikkeilla aloin hiljalleen kavennella 1 silmukan kerrosta kohden 5 kerroksen välein, päätyen nilkassa 14s/puikko. Jalkaterässä 2 x 14 ja 2 x 13, joka näyttää edelleen olevan liikaa terän leveydeksi. Onhan terässä kyllä pituuttakin, joten ei taida haitata.  Ei sen puoleen, että näillä olisi ketään erityistä kohdettakaan, varastolaatikkoon menevät. 


 Maia ja Sam eivät edelleenkään tunne itseään täysin kotoisiksi Frodon kanssa.  Maia stressaantuu siinä määrin, että alkaa kähistellä Merrille ja Samillekin.  Merri katselee tilannetta ihmettelevä ilme silmissään , kun taas Frodo on huomattavasti rohkeampi, vaikka se on juuri stressin kohde. 

Maiallakaan ei ole niin herkkää valmiustilaa, että se huomaisi Frodon lähestyneen sitä hiipimällä.




Pään käännön jälkeen on Frodollakin jo askelten suunta kääntynyt peruutusvaihteelle.  



Se hyppää lähimpään turvaan, eli Maian ja Samin kuljetuskoppaan...  

Myöhemmin Maialla on vaikeuksia lähteä kotiin Samin kanssa, kun koppa haisee ihan Frodolle!


torstai 10. maaliskuuta 2022

Ihastus

 Voi miten ohuelta tuntuu nyt tuo 7 veljestä -lanka sen aiemman Myboshin jälkeen!  Olen useamman kerran näitä neuloessa miettinyt, onko tämä sittenkin jotain ohuempaa lankaa. 3½ puikot tuntuvat myös todella ohuilta . Palauttaakseni suhteellisuudentajuni aloitin samanaikaisesti hitaammin valmistuvaa mallia Venla -langasta, eli 2½ puikoilla. Niistä sitten myöhemmin, kun joskus valmistuvat.  

Kuvan sukkiin löytyy ohje Novitan sukkalehdestä 2015. Ihastus -nimiset sukat ovat Minna Metsäsen suunnittelemat.  Lehti on sama, jossa on ohje Anelmaisiin, joissa on yhtenä kuviona tuo kukkaraita.  Lehdessä on myös yksityiskohtainen ohje kukkaraidan neulomiseen.  Olin niin omapäinen, että tein näiden varresta lyhyemmän ja tein kantapään omalla mallilla, koska ohjeessa oli vahvistamaton kantapää.  Sukat ovat kokoa n.38, siroon jalkaan, koska aloitussilmukoita on vain 12/ puikko. Lankaa minulta kului 90 grammaa ja värin valitsin kaapista löytyneistä ensimmäisistä langoista ja väreistä, jotka käteen sattuivat ja joita oli liian vähän mihinkään isompiin malleihin.  Jonkinlaista jämälankaa siis. 


Ihastusta ja jonkinlaista "veljesten" välistä kumppanuutta on myös näillä kahdella. 
Frodo näyttää tässä kuvassa jotenkin isolta, kuvakulma varmaan heittää 😅
Frodo painoi aluksi n.700g. Nyt sille on tullut kilo lisää painoa. Merri painaa 6kg. Siltä on lähtenyt pari sataa grammaa. Varmaan siksi,  että se joutuu/ pääsee liikkumaan enemmän kuin ennen yksin ollessaan ja siksi, että Frodo ystävällisesti syö sen ruuat heti, kun silmä välttää. 


Merrin elämä on myös jatkuvasti jonkinlaisena sparraajana olemista. Painikumppani käy kimppuun, kuin sika limppuun, vaikka sen vakaa aikomus on vain saada leikkiä Merrin kanssa. 


Kumpi voitti?


Voittajan kuuluu pestä häviäjän niskavillat. 


Mitä mahtaa pikkukaveri ajatella päästessään noinkin pitkäksi aikaa Merrin harteille makoilemaan.


                                              Ilme on ainakin kovin onnellisen näköinen. 💕




Alan löytää jo vähän positiivisempiakin puolia tästä uupuneesta olosta. Jatkuva jännitystila vatsan ja pallean seudulla ei ole kai ihan pahastakaan?  Näin saan toimintaa olemattomiin vatsalihaksiin. 😆 Olen päässyt myös erinäisiin kokeisiin, joista voi todeta ainakin sen, että diabetesta ei ole, vaikka sukurasitus onkin olemassa. Tytär kyllä totesi, että kyllä sinä senkin vielä ehdit hankkia...     Lisää "vatsalihastreeniä", niin  päivän urheilukiintiökin on suoritettu.  Olen minä rehellisyyden nimissä kyllä käynyt lenkilläkin tänään. Tosin puolessa välissä join pullakahvia 😋 
  Jatkuva väsymystila tuo tullessaan kivojen asioiden minimoitumisen. Ei niillä tunnu olevan enää väliäkään.  En ole soittanut huilua koko tänä vuonna kuin kerran.  Miksi pitäisi?  Ei se tunnu miltään.  Tänään aion kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja raahautua orkesteriharjoituksiin.  Ehkä saan ainakin pöllyt puhalleltua putkesta ulos. 

tiistai 8. maaliskuuta 2022

Heräteostos

 Päädyin ostamaan käsityölehden. Ikään kuin niitä ei vielä olisi tarpeeksi. Pidin kai ostostani jonkinlaisena stressinpoistovälineenä. En tiedä oliko kyseessä itse lehti, vai se, että ostin jonkun lehden...


Pienet, uteliaat karvapallot katselevat nappisilmillään suurta maailmaa.  Uutta kissamajaa en toivottavasti enää päädy virkkaamaan, kun ei vanhakaan kelvannut, vaan lojuu tyhjänä yläkerrassa. 

Koiruus näyttää lähes ylpeältä hienossa villapaidassaan.  En voi olla miettimättä, pitääkö koira oikeasti villapaitaa?  Ehkä kyläreisuilla 😁


Joitain lehtiä tuli ennen tilattua säännöllisesti. Nykyisin ohjeita on niin paljon, että eihän niitä kukaan ehdi kokeilemaan. On lehtiä, kirjoja, nettiohjeita.  Vanhempia lehtiä olen vihdoin raaskinut laittaa kierrätykseen, kun huomasin, että niitä on kierrätyskeskuksessakin tarjolla. 

Tämän lehden kannessa olevat kämmekkäät ovat erityisen kauniit. Toisaalta päätin jo, että käsineitä ei nyt hetkeen synny...


Lehdessä on lupauksensa mukaisesti eri vuodenaikoihin sopivia käsitöitä. Joulupipareista voisi aloittaa ja jatkaa vekkuleihin sukkiin, joissa on pieni tasku herkuille! Minä tietysti neuloisin ison taskun 😍


Tämä oli oikeastaan se kiinnostavin juttu, peputin.  Voisihan tällaisen tehdä ilman ohjettakin, mutta tässä nuo kuviot olivat mielenkiintoisesti aseteltuja (ja musta pohja 😅, kuten monissa vaatteissani on..). Tähän saisi myös jämälankoja upotettua.  Oliko se muuten alkuperäinen idea näissä vaatekappaleissa?


Tässä hedelmäpuussa kasvaa monenlaista hedelmää.  Kokonaisuus on raikas, vaikka en amigurumien yms. tekijä olekaan. Kyseessä on lehden mukaan heiluvat hedelmät. 
Sen sijaan tuo pääkoriste taitaa mennä to do -listalle!! 😂 Näen jo itseni palaamassa töihin tuollainen komistus päässä. Maski vielä naamalle ja menoksi!


Mia Sumellin suunnittelemat Kääty -sukat ovat kauniit.  Minulla oli ennen kuvanmukaiset, keltaiset puukengät 😻 Auringonkukkia istutettiin itse jo keväällä purkkeihin. Yleensä niistä moni katkesi ulkona, kasvaessaan täyteen mittaansa.  Nykyisin auringonkukissa taitaa olla useimmiten lyhyet varret? (tämähän liittyikin vahvasti tähän kässälehteen...).


Meritähti -tyynyt edustavat kesää.  Mökillä ne varmaan olisivat kivan näköisiä, miksei kotonakin. Tyynyjä on koristeltu paljetein ja helmin. Merenneidon pyrstöstä  paljettisuomuja, tai simpukoissa kasvavia helmiä varmaan. 


Lehdessä on monia muitakin vinkkejä ja ohjeita.  Nämä olivat eniten minun mieleeni. 


Frodo kävi testaamassa valjaat ja ulkoilun. Siellä oli juuri sellaista, kuin se oli epäillytkin: kylmää. 


Onneksi Merri pelasti tilanteen ja järkkäsi molemmat äkkiä sisälle. 



Kiitokseksi se sai lämmittelyhetken yli-innokkaan painijan seurassa. 


Lunta sataa ja pöllyää tuulen mukana. Aika on hidastunut... samoin kuin ajatukset, jotka ovat lähes pysähtyneet. 

Eletään hetkessä, kuunnellaan ja katsellaan. 🌞

lauantai 5. maaliskuuta 2022

Sateenkaarisäärystimet

 Nämä jäivät jäljelle massiivisesta lapasprojektistani, joka alkoi vuoden alkupuolella . Yksikään väri ei enää yksin olisi riittänyt edes kämmekkäisiin.  Minulla oli näiden lankojen suhteen joku käsittämätön vimma saada ne käytettyä.  Aluksi en keksinyt, mitä näistä voisi tehdä. Kaikenlaisia vaihtoehtoja tuli mieleen peitteestä tyynyyn, neuletakkiin ja ties mihin. Mikään ei kuitenkaan napannut ja siinä vaiheessa muistin sen neulemallikirjan. Siitä se sitten lähti.  Puikot olivat koko ajan kokoa 5. Puoli numeroa isommat puikot tai kuutoset olisivat olleet varmaan myös ok, mutta sellaisia ei löytynyt. Lapaset ovat aika napakoita, mutta sitten ei myöskään tuuli pääse niin helposti läpi. 


Värisuora. Osan pidin itse, osan vei tytär, osan annoin työkavereille ja osa on vielä jäljellä. 


Loppulangat häiritsivät siinä määrin, että neuloin ne pötköiksi.  1oikein ja 1 nurin. Silmukoita 12 / puikko. Säärystimille kertyi painoa 185g.


Tässä voi nyt valita, pitääkö yhtenäisin värein, vai kääntääkö toiseen jalkaan päinvastaiset värit 😊


Kevät antaa vielä odotuttaa itseään. Merri käy päivittäin ulkona sekä ulkoilutilassa, että valjaissa. Vielä ei kuitenkaan ole aika jäädä lekottelemaan auringonpaisteeseen.  Frodo on käynyt satunnaisesti ikkunan ulkopuolella, sekä harjoitellut valjaiden käyttöä muutaman minuutin ulkona.  Se saa selvästi rohkeutta lisää, kun näkee Merrin tekevän samaa. Pieni matkimisapina 😆.


Välillä voi käydä ulkona vilvoittelemassa, sitten ottaa taas mukavan asennon lämpöpumpun alla.  Tämä asento ei välttämättä näytä mukavalta. Voi mennä niska jumiin. 


Frodo istuu sylissä ja tähyää eteiseen päin ihmetellen, mikä sitä Merriä vetää aina ulos.  Kaikki tarvittava on sen mielestä sisätiloissa. 


Onko sateenkaaren päässä kultaa?

keskiviikko 2. maaliskuuta 2022

Aurinkoa elämään

 Keltainen lanka on hiljalleen kadonnut ja muuttunut lapasiksi.  Tässä kohtaa täytyy sanoa, että olen iloinen, kun muita värejä ei enää ole tulossa.  Olen vähitellen alkanut miettimään, mitä neuloisin seuraavaksi. Tai oikeastaan seuraava juttu on jo tekeillä, mutta sen jälkeen.  Se Arabia -sukkalehti on pyörinyt mielessä, mutta tarkemmin ajatellen en enää edes muista mitä siinä oli, että päätyykö puikoille, vai ei. 


Näihin lapasiin ja kämmekkäisiin upposi Myboshi -lankaa yhteensä 445g. Olen onnistunut loppuun asti käyttämään kaikenvärisissä käsineissä eri kuvioita selkämyksessä, jos ei oteta lukuun sitä sinisen setin mokaa, jossa tein 2 saman käden lapasta ja sitten niille parit.
Näistä malleista tykkään eniten tuosta yläoikealla olevasta lapasesta.


Laitetaanpa vielä uudelleen tuon kirjan kuva, josta olen mallit napannut. 


Elämä on nyt sillä mallilla, että stressitaso on punaisella ja voimavarat kateissa. Tauko työstä on tarpeen.  Tämä tilanne on tehnyt tuloaan jo pitemmän aikaa, vain viimeinen sana ja teko puuttuivat.  Olen vuosia sitten kärsinyt työuupumuksesta ja tunnistan sen oireet. En enää koskaan halua joutua siihen tilaan.  Toivon, että osasin nyt katkaista kierteen ajoissa, ja selviän kohtuullisella tauolla takaisin tolpilleni. 
Arttu tietää, miten tärkeää ulkoilu on mielialan kannalta. Korvat ja häntä hulmuten se vei minua kävelylle.


Viimeinkin sain kuvattua nämä upeat muraalit. Oikein nolottaa, miten kauan kuvaaminen on odotuttanut itseään... 
Eilen olikin upea auringonpaiste ja kuvat näkyivät hienosti.


Alakuvassa telineet heittävät varjoa kuvan alaosaan.  Kyseessä on vanha tehdasrakennus Taideruukin pihapiirissä. 
Taideteos on n.25m korkea ja  sen on maalannut taiteilijakaksikko Taneli Stenberg ja Anetta Lukjanova. Teos kuvaa kuuden kunnan yhdistämää kaupunkia. Siinä näkyy symboleina mm. kala, karhu, käpy, joki, patoportit. Paperitehdas kuvastaa hyvin myös ympäristöään, vanhaa tehdasaluetta. Lisää voi lukea vaikka tästä LINKISTÄ. 


Tänään aloitan päivän kehräävien kissojen kanssa.  
Ajatelkaapa, jos ihmisetkin hurisisivat tai murisisivat mielialojen mukaan.  Tahdoton ilmaisu, joka ilmenisi aina tilanteen tuntemusten mukaan. 😅


Kaikkea hyvää päivääsi!

lauantai 26. helmikuuta 2022

Tänään

 Viikon aikana ei ole tapahtunut arjessa oikein mitään.  Keltaiset lapaset valmistuvat vähän kerrallaan, hitaasti.   Työ vie kaikki mehut ja maailma on mullin mallin.  Sanat ja lauseetkin tuntuvat kadonneen.   Kamera on sentään räpsynyt silloin tällöin.

Frodo on ottanut paikkansa perheessämme.  Se elää täydellä nuoruuden innolla ja kasvaa päivä päivältä.


Yhteistä arkea vietetään näinkin leppoisissa merkeissä, lämpöpumpun alla. 


Terassin vieressä lumikasa kohoaa kohti taivasta. 


Arttu on vienyt minua vähän lenkillekin. Valkoista koiraa on vaikea erottaa hangesta 😂


Frodo Pitkätassu tunkee viereeni nojatuolissa, vaikka ei mahtuisikaan.  Asento voi olla hankalakin, mutta ei näytä haittaavan. 


Maia kävi kylässä. Alkutervehdys sujui hyvin, mutta tytöt on tyttöjä.  Kähinää ja sähinää riittää, jos reviiriä rikotaan. 


Sam alkaa jo hiljalleen luottamaan pikkukaveriin. Frodo sen sijaan on luottavainen kaikkia isompia kissoja kohtaan.  Ne ovat sen kavereita, jos ne ovat kerran Merrinkin kavereita. 




sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Opetus ja lopputulos

 FRODO: Merri, voitko nyt opettaa minulle tätä tarkastamisasiaa? 



MERRI: No aloitetaanpa sitten näistä kainaloista ja hihoista.  Onko niissä tarpeeksi väljyyttä, kun mamma ottaa meidät syliin ja asettaa kädet ympärille?
FRODO: On! Voidaan olla vaikka yhtä aikaa sylissä! 


MERRI: Nyt seuraa testi: tarkastapa sinä ensin se paidan helma, niin tulen sitten katsomaan, onnistuuko. Käännän selän, että en näe, mitä teet. 





FRODO: Tämä on minusta ihan hyvä. En näe mitään vikaa. 


MERRI: Katsopa Frodo vielä tarkkaan kaikki sauman kohdat.  
FRODO: Hyvät on!
MERRI: Kelpaa hyvinkin. Tästä taitavat kyllä puuttua taas taskut. 


FRODO: Älä jätä minua Merri! Minusta tässä hupussa on jotakin vikaa! 
MERRI:  Ei se oikein hyvältä näyttänyt, mutta kaikkea ei kannata ääneen sanoa, tai ei saada enää niin paljon herkkunaksuja.... 



Satu -paitakaavan huppari jälleen. Samanlainen, kuin aiemmin tekemäni tummanharmaa/ musta. Vähän paksuhan tästä tuli. En tiedä, olenko kovinkaan usein näin viluinen.  Ehkä kangas pehmenee ja ohenee pesuissa. 
Kauluksen kanssa oli tosiaan vähän ongelmaa. Saumasta ei tullut päällepäin kovin siisti. Ei sitä kyllä kovin paljon edes näy, kun huppu jää päälle.  
Tästä hupparista osasin tehdä hieman  väljemmän.  Helmaan tein kaitaleen samasta kankaasta, koska huomasin aiemmin ohuempien paitojen kanssa sen hyväksi. Hihat jätin suoriksi ja reilun pituisiksi. 


Ompeluinspiraatio alkaa hieman hiipua.  Jouduin oikein patistamaan itseni ompeluhommiin, että sain tämän ostamani kangaspalan käyttöön.  Enimmäkseen pitäisi oikeastaan tehdä sellaisia kolmeneljäsosahihaisia, hieman ohuempia paitoja. Tykkään kovasti siitä vihreäraidallisesta. Se on ollut eniten käytössäkin.  
Olen katsellut myös muita ohjeita. Ottobre -lehtiä on jonkin verran kerääntynyt, pääasiassa silloin, kun ompelin lapsille. Niissä on  myös joitain aikuisille tarkoitettuja malleja.  Ne vaikuttavat aika selkeiltä.   En oikein tiedä, mitä tekisin seuraavaksi.  Yksi kassimalli näytti kivalta ja olisin käyttänyt siihen "farkkujätettä", mutta juuri se kaava-arkki puuttui lehden välistä, enkä löytänyt sitä mistään.  
Tästä tämä homma taas etenee, tai sitten pysähtyy, kuka sen tietää. 

Vinkeää viinkoloppua kaikille!