Asettelua ja mallinnusta

 Merri! Nosta häntä pystyyn, että saadaan mallia kissakuviosta. 

No en varmasti nosta...

Enkä nouse enää edes istumaan. Tee kissakuvioitasi mistä haluat!

Korkeintaan voin viihdyttää sinua läheisyydelläni, kun neulot. Joko muuten lähdettäisiin nukkumaan...?

Onneksi Maia ja Sam ymmärsivät yskän ja asettautuivat malliksi. Ainakin Sam asettautui edes sinne päin. Poseeraus on kuitenkin tyylikäs. Täytyy kuvitella häntien asento. 

Löytyihän se malli! 

Oikeastaan se löytyi Pinterestistä, vapaasti käytettävistä kuvioista.  Nämä sukat ovat vähän isommat, nk. 5 -vuotiaan jalkaan. Nyt mallailin vaan niihin edellisiin ja tein vähän isommat.  Käytin 1 silmukkaa/ puikko enemmän, kuin aiemmissa. Sukan jalkaterässä on sama silmukkamäärä. Varsi ja terä ovat vähän pitempiä.  Lankana edelleen Nalle, jota kului 85g.   Tuo tumma väri on viininpunaista tai tummaa violettia, miten vaan sen haluaa nähdä. Itse epäilin, että onko sittenkin ruskeaa jonkun muun silmissä, mutta ei ollut 😂   Minun silmissäni nämä värit välillä tekevät kepposia. 

Tämän vuoden ensimmäiset (ja ehkä ainotat 😏) hyväntekeväisyysneuleet vein eilen Asunnottomien keräykseen. Nuo lapaset ovat kyllä äidin tekemät.  Vähän jäi  mietityttämään, että ei taida täällä olla asunnottomia. Vastaanottaja kertoi, että ne viedään paikalliseen työttömien toimitilaan, josta ne jaetaan eteenpäin.  

Ehkä ne löytävät tiensä jonkun kehoa tai mieltä lämmittämään. 

Eipä tässä muuta tällä kertaa.  Mukavaa tiistaita kaikille!

Laiturin nosto

 Syksy on jotenkin ankeaa mökkeilyaikaa. Ilma on kolea, eikä uimaankaan viitsi mennä mahdollisen nuhakuumeen ja sitä seuraavan koronatestin pelossa.  Ennen tuli käytyä useinkin uimassa laituria laskettaessa ja nostettaessa, eli aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.  Laiturin siirtely ei ole mitään kevyttä hommaa. Tarvitaan vahvoja nostajia ja yhteensopivia aikatauluja.  Vedessä lionnut puulaituri on imenyt itseensä kaiken mahdollisen painon.   Sitä ei voi jättää talveksi järveen, koska jäät vievät sen mennessään.  Uuden laiturin hankinnastakin on ollut puhetta, mutta toistaiseksi mennään tällä.

Arttukin oli mukana ihmettelemässä, minne laituri hävisi. Sillä oli kova homma vahtia, missä kukakin oli.  Seurattavaa oli niin paljon!  Hirmuinen juoksuvauhti paikasta toiseen.  Taisi nyt olla vesi Artullekin liian kylmää. 

Talkoolaisille makkaraa grillikatoksen suojissa. Minulla oli niinkin iso homma, kun tulien sytyttäminen ja puiden lisääminen. Siihenkin sain apua... 

Nostajia oli lopulta niin monta, että minua ei tarvittu.  Eipä se tällä selällä mitään järkevää olisi ollutkaan. 

Linnutkin ovat jättäneet kesämökkinsä.  Maassa lojuu kanootti, jota ei käytetty koko kesänä. Minä siitä tykkäisin, mutta aina on melontaseuralaisena joku, jonka mielestä ei mene melominen yksiin.  Kanootti on siis jäänyt paikoilleen. Ehkä ensi kesänä taas.. jos saan jonkun pehmitettyä seuraksi. 

Mökin tontti on ihan pelkkää metsämaata. Sieltä on kerätty yhdet jos toisetkin marjat ja sienet.  Mustikoita on vieläkin runsaasti, vaikka maku onkin jo vähän vetinen. Puolukkaakin olisi jäljellä.  Yllätys, yllätys, löysin suppilovahveroita! En ole koskaan tajunnut mökin pihasta niitä etsiäkään. Olihan ne sitten kerättävä ja pienen edestakaisin tepastelun jälkeen oli muovipussi puolillaan.  Tänä syksynä en ollut suppilovahveroita vielä kerännytkään. 

Arttu oli vähän pahoillaan, kun Merri ei tullut mukaan, vaan veteli makoisia päiväunia toisten paiskiessa hommia! 

Arttu: Mitä sinä Merri täällä makaat!? Olisit vaan sinäkin tullut raittiiseen ulkoilmaan. 

Merri: Älä häiritse!  ja varoitan: jos aiot hypätä tähän viereen, niin pudotaan lattialle molemmat!  Minulla on paino niin pieni, että voin maata tässä sohvan jalkatuella, eikä sohva notkahda. Sinun painoasi se ei kestä. 

Pinkviinisukat

 Kohti etelänapaa ja sen yli! Porukalla matkaaminen on paljon hauskempaa! Osa pingviineistä kulkee pareittain, osa jonoissa.  Kaikilla on sama määränpää!

Olipas mukava tarttua välillä pienempään neuletyöhön. Valmista tulee huomattavasti nopeammin 😍

Nokkien jälkipistelyt ja lankojen päättelyt sujuivat kuin ohimennen Kässäklubissamme.  Kuten kuvasta huomaatte, ei Kässäklubin ainoa tarkoitus ole käsityöt 😋

Itse olin raahannut paikalle myös kasan lehtiä, joista haluan päästä eroon.  Osittain onnistuinkin. 

Pingviinisukat on tehty noin 3 -vuotiaan jalkaan.  Itselleni muistiin laitan, että aloitussilmukoita oli 12/puikko, resorin jälkeen 4s lisäys, hiljalleen kavennusta nilkkaa kohti, jossa 11s/puikko, jalkaterässä alla 2 x 11 ja päällä 2 x 10s. 

Lanka on Nallea, puikot kokoa 3 ja langankulutus 80g. Toiveena oli myös tuo vaaleanpunainen, eli pinkki. 

Noiden mittojen kanssa olin vähän ymmälläni. Tämä alempi kuva on napattu Novitan sivulta. Tein kengännumeron 30 mukaisesti osittain. Aloitussilmukat samat, kantatilkku 22krs ja silmukat 22.  Pohjan pituus ennen kavennuksia ja sen jälkeen tuntui ihan käsittämättömältä lukemalta. Lopullinen mitta on 18cm näissä sukissa. Toisaalta omakin jalkani on "vain" 23 cm varpaista kantapäähän?? , ja kokoa 38!    

Neulominen on ollut hankalaa jo jonkin aikaa.  Sohvan takana oleva jalkalamppuni sanoi sopimuksen irti ja alkoi haisemaan ihan kärvähtäneelle.   Ulkoistin sen nopeasti ja päätin hankkia uuden.  Kiersin parissa valaisinliikkeessä, mutta mieleistä ei löytynyt.  Vaikka edellinen lamppu oli vanha, oli sellainen uusista vaihtoehdoista taas parhaimpana esillä. En halunnut ostaa ihan samanlaista.  Rajoittavana tekijänä oli myös joidenkin lamppujen huteruus, valokatkaisijan sijainti lattiatasolla tai huonosti puhdistettava pintamateriaali.  Sohvan takana olevaa lamppua ei niin vaan napsauteta päälle sieltä lattiatasolta. Joutuisi roikkumaan pää alaspäin sohvan selkänojan ylitse ja sohva kallistuisi, jolloin pää osuisi seinään. Tämäkin on kokeiltu, kun vanhaa lamppua piti rassata hetken edestakaisin pistokkeestaan 😂

Päädyin tilaamaan lampun nettikaupasta, josta keittiöönkin oli tilattu pari lamppua.  Sieltähän se sitten tuli vajaassa viikossa, mutta lamput puuttuivat!  Olin niin odottanut, että nyt alkaa näkemään, eikä tarvitse enää hämärissä sihtailla. Kattovalon kirkkaampaa osiota kun ei saa käyttää, jos huoneessa on muita henkilöitä, koska se kuulemma killittää silmään. 

Tilauslomakkeen mukaan lamput olisi pitänyt tulla mukana, joten laitoin sähköpostia. 

Väliajalla kyllästyin hämäryyteen ihan tosissaan ja hain yläkerrasta tyhjän panttina olevan pikkuisen seinälampun. Ongelmana oli, miten sen saa osoittamaan oikeaan suuntaan.  Uuden lampun  varret ovat kuitenkin niin joustavat joka suuntaan, että kiepautin lampun niiden väliin 😅

Tällä menolla on pingviinisukatkin tehty. 

Vihdoin tulivat postissa myös lamput. Ne ovat led -valaisimet, eivätkä kuumenna neulojan pääkoppaa, kuten aiemman lampun valo.  Näkyvyys on erittäin hyvä.  Mikään kaunotar, tai olohuoneen esteettisin esine tämä vempain ei nyt ole, mutta kaikkea ei taida saada, vai mitä luulette..? 

Näiden hauskojen pompuloiden ansiosta ensimmäinen ajatus lampun ulkonäöstä on Jar jar Binks Tähtien sodasta. Vain lurppakorvat puuttuvat. 

Toivotan teillekin valoisia hetkiä syksyn pimeyteen!

Solmu

Sopivan vaatteen neulominen minun menetelmilläni on todellista hakuammuntaa.  En tee mallitilkkua, enkä käytä ohjeenmukaista lankaa. Mitä muuta voi odottaa?  Muistelen aiempia neuleitani tältä vuodelta ja aina on ollut koon kanssa ongelmia. Olenko oppinut jotain? En. 😂 

Kaupassa kulkiessa huomasin yllätyksekseni, että nk. slipoverit tai liivit (miksi niitä nyt haluaakaan nimittää), ovat kokeneet uuden tulemisen.  Slipoveri ei koskaan ole ollut minun vaatteeni.  Näkymä jäi kuitenkin sen verran kiertelemään pääkoppaani, että se aiheutti dèjá vu -ilmiön.  

Etsintää ja lehtien selailua: löytyi ajattelemani neulemalli kaukaa menneisyydestä. Olin jättänyt lehden taitteelle tuosta kohdasta, koska malli oli mielenkiintoinen.  Ikinä en saanut sitä puikoille.  Nyt oli tullut sen aika! 

Arja Viitalan "Keltainen toppi"  -ohje löytyy vanhasta Novita lehdestä 3/2003.  Ohjeessa on käytetty lankana Butterfly -lankaa. Minulla oli jäljellä samaa lankaa, kuin aiemmin tekemässäni neuletakissa ja halusin käyttää sitä.  Langassa on pellavaa ja viskoosia.  Se on melko painavaa ja laskeutuu näin ollen kivasti. Pyöröpuikot olivat kokoa 3½. Liivi on kuitenkin tehty 3 kappaleena.  Solmu on aika vekkuli. Se tehtiin pujottamalla toisen etukappaleen kohdalla reunakaistele aiemman kappaleen vastaavaan aukkoon. 

Tein ensin kokoa L, joka osoittautui virheeksi.  Mikä pettymys, kun pääsin kokeilemaan valmista työtä.  En heittänyt pyyhettä kehään, vaan laitoin saman tien puikoille koon S.  Pidensin samalla helmaa ja liivin pituutta muutenkin.  Solmua olisi saanut vielä siirtää ylöspäin, mutta en hoksannut. 

Punaiselle liiville tuli painoa 380g ja siniselle 345g.

Sinisen liivin kanssa koko on sopiva!  Siniharmaa väri on suosikkini muutenkin. Tuo murrettu punainenkin olisi ollut tavallaan ihan kiva, koska yritän usein tuoda väriä tähän musta-valkoiseen elämäääni. 

Ompas kivoja kuvia: päättömiä torsoja 😂

Tässä vielä mustalla puserolla. 

Kumman sinä valitsisit?

Maia ottaisi sinisen, koska se sopii sen silmien väriin 💝

Suhteellisen suloista sunnuntaita!

 Aloitetaan kiintiökissakuvalla 😺

Vähän samoilla meiningeillä ovat minunkin päiväni kuluneet työpäivien jälkeen.  Onneksi on välillä vapaatakin.  Tänään sain yht´äkkiä ajatuksen, että tehdäänpä pullaa! Minullahan on sellainen pullatrauma, että en vaan osaa tehdä mieleistäni pullaa.  Välillä kuulen erilaisia kikkoja, mitä toiset minulle suosittelevat ja sitten taas kokeilen, ihan samoin tuloksin.  Joka kerta päätän, että enää en pullaa leivo. Ajan kuluessa ajatus himmenee ja tulee uusi into kokeilla jotain uutta. 

Reisussa ostettiin markkinoilta niitä rahkamunkkeja ja ne olivat tosi hyviä. Siitä sain ajatuksen, että pullataikinaankin voisi lisätä rahkaa.  Tuumasta toimeen. 

Rahkapullat á la Sartsa:

n.4 dl maitoa (kevytmaitojuoma)

hiiva

kevytrahka (200g)

hunajaa n.3-4rkl (en laittanut sokeria ollenkaan, kun näistä hunajapurkeista pitäisi päästä eroon)

1tl suolaa

1 kananmuna

margariinia (sininen Keiju) n.100g

vehnäjauhoja riittävästi (jäi kupin pohjalle enää ½dl 😆)

Leivoin pullista korvapuustimaisia (sisällä Keijua ja sokeria) ja laitoin ne paistumaan pullavuokiin, koska minulla on kaikenlaisia paperisia vuokia niin paljon. 

Voiteluun kananmunaa ja päälle raesokeria.

Näistä tuli ihan mukiinmeneviä! Kyllä se rahka pullaankin toi jotain erilaista makua.  Niin tohkeissani olin paistohommissa, että viimeisestä pellistä jäi raesokeri pois...  Aina tulee jotain sanomista! 

Toisaalta viimeisen pellin pullat olivat hieman parempia! 

Positiivista on myös se, että pullat irtoavat paperivuokista. Aina ei ole ollut niin hyvä tuuri. 

Aiempien sukkakirjojen jälkeen tuntuu vähän nololta kertoa, että minulla on nyt myös tämä...

(laitan ihan pienen kuvan vaan..)

Puolustukseksi sanon vaan, että sain tämän lahjaksi 😍

Onhan se nyt tästäkin etsittävä se top -kutonen:

Vasemmalta oikealle

1.Marita Karlssonin Sampo -sukat. Tämä oli oikeastaan aika huvittavaa, koska huomasin vasta sukkakuvan jälkeen, mistä astiasta kuvio oli otettu. Meillä oli lapsuuden kodissa tuollaiset lautaset!  Kaikista näistä sukkakuvista pisti tuo malli ensimmäisenä silmään. 

2. Heini Perälän Pomona -sukat. Tämäkin on ihan tunnettu mallikuvio. Sukkaan on poimittu kuvio useasta sarjan astiasta.

3.Minttu Wikbergin Emilia I -sukat. Tämä astiakuvio on minulle ihan vieras, mutta sukissa erityisen suloinen. 

4.Marita Karlssonin Ali -sukat. Tämäkin on ihan tuttu astiakuvio. 

5. Minttu Wikbergin Köökki -sukat. Tämänkin kuvion muistan noiden suola - yms. astioiden kupeesta. 

6. Niina Laitisen Aurinkoruusu -sukat valitsin ihan siksi, kun ovat nimensä mukaisesti niin aurinkoisen näköiset. 

Edellinen neuletyö on nyt valmistunut, mutta ei vielä kuvauskelpoinen. Kostuttelin sen ja jätin "hautumaan".  Pitkän neulomisrupeaman jälkeen on kiva tarttua taas sukkaneuleeseen, mutta mikä on seuraava työ?  Haluaisin tehdä yhdelle ystävälle paranemissukat, mutta ihan heti ei löytynyt lankaa. Siitä turhautuneena nappasin mietintäneuletta varten ihan perussukkalankaa ja aloin tikutella. 

Uudelleen kävin kaivelemassa lankavaraston läpi ja olinkin löytävinäni eri värieristä harmaita lankoja. Niitä voisi käyttää sukan eri osissa niin, että sävyero ei näy. Sitten muistinkin, että minunhan piti tehdä niitä pikkutyttöjen sukkia, joita oli pyydetty.  Olin ehtinyt jo tulostella pari neulekuviotakin valmiiksi, mutta ne jäävät nyt odottelemaan.  

Yht´äkkiä minulla onkin niin monta juttua "jonossa", että en edes ymmärrä, milloin pääsen näihin uusiin malleihin käsiksi 😆. On tämä neule-elämä ihmeellistä! 

Suhteellisen suloista sunnuntaita Teille Kaikille!

Niitä, näitä ja etenkin noita

 Mitään hirveän ihmeellistä ei ole ehtinyt tapahtua.  Olen mielissäni siitä, että olen hiljalleen saanut siivoukset sille mallille, että imuri on jo kannettu yläkertaan ja askarteluhuoneen siivous lähestyy....  Siellä on 2 huonetta, joista tyhjemmästä aloitan. Aloin tietysti ensimmäisenä miettimään, mitä voi hävittää kokonaan. Tässä on hyvänä apuna  netin annetaan -kirppis, eli Roskalava.  Välillä vähän kirpaisee laittaa annetaan osastolle juttuja, joilla on selkeästi jotain arvoa.  Joskus yritän ensin laittaa kirppisilmoituksen. Harvoin kuitenkaan mitään menee ja siirrän tavarat sitten sinne annetaan puolelle.  Näin pääsin äskettäin eroon puolikuntoisesta jalkalampusta, kissankuljetuskorista, vaatetelineestä ja kohta myös isosta viuhkasta.   Käsityölehtiäkin olen karsinut vanhimmasta päästä ja aion antaa niitä eteenpäin.  Huomaan pystyväni antamaan monia asioita pois, mutta joistain asioista en näytä luopuvan millään. Viimeksimainittuihin kuuluvat mm. ne roinat mitä näytin tuossa taannoin, eli askarteluhuoneen näitä-saattaa-tarvita -tavarat. 

Minulla on vähän sama fiilis siivouksen suhteen, kuin Maialla. 

Sam ei myöskään innostu siivouksesta. Se on aivan järkyttynyt koko ehdotuksesta. Merri kyllä osallistuu, kunhan vaan saa livottua ruuanjämät huulistaan. 

Ulkona olen parina päivänä touhunnut siivoten kesää pois. Vajan sain järjesteltyä, että sinne taas mahtuukin jotain. Sieltä myös tavaroita lähti hävitykseen.  Pienoiskasvihuone mahtui kokonaisena varaston perukoille ja toimiikin nyt oivana kevyttavaroiden säilytystilana.   Kukkasipulit sain istutettua. Niitä oli sitten lopultakin niin paljon, että en meinannut keksiä mihin niitä upottaisi. Talon seinustalle menivät viimeiset.  Meillä on Merrin kanssa yhteinen  harrastus: toinen piilottaa, toinen kaivaa 😁

Ulkona on mukava touhuta yhdessä.Tässä kuvassa kyllä näyttää siltä, kuin joku olisi isommilla asioilla 😂 Ehkä se kuitenkin vaan miettii, miten hieno keksintö oli keväällä laittaa tuo rei´itetty kansi vesipytyn päälle. Vesi meni rei´istä pyttyyn, eikä kissalla ollut hukkumisvaaraa. 

Lasivitriini pihalla sai uudet sisusteet. Vähän pelkistetyt, mutta syksyisemmät.  Olisi pitänyt tuo vitriinikaappikin kesällä hioa ja maalata, kun niitä talomaalejakin olisi vielä jäänyt tuulimyllyprojektin jälkeen.  Tekemättä jäi, mutta ensi vuonna uusi yritys. 

Neuleet etenevät hitaasti, eikä valmista vielä ole.  Meneillään onkin nyt vähän isompia juttuja, joiden valmistuminen on hitaampaa.  

Onhan tähän laitettava vielä kuva uusimmasta hankinnastani.  Näin yhdellä asiakkaalla töissä tämän tyylisen rullan, jonka ajattelin auttavan selkävaivoihin. Selkä on ollut viime aikoina erityisen ikävä ja olenkin joutunut ottamaan vähän järeämpiä lääkkeitä, jotka vievät edes osan kipuilusta pois. 

Kokeilin näitä rullia vasta eilen, mutta en ihan sisäistänyt miten niitä pitäisi käyttää.  Pitänee vielä netin syövereistä etsiä vinkkiä.  Oletko sinä tällaisten rullien käyttäjä?  Mitä vinkkejä sinulla olisi?

Merrilläkään ei selvästi ollut mitään hajua näiden toiminnasta. 

Minulla alkaa olla niin paljon jumppa- , venyttely-, lihashierontalaitteita, että voisin alkaa järjestää jonkinlaista ryhmätoimintaa meillä kotona 😊 Vähän hämmästyttää, miten vähän näistä on hyötyä tuolla kaapeissa. 

Kohottavaa keskiviikkoa teille kaikille!

Sukkahullutus

 Mikä järjen viisaus saa ihmisen tilaamaan näin monta sukkakirjaa??  Ajatus taisi mennä jotenkin niin, että osta 2, kolmas puoleen  hintaan? En ole enää ihan varma. Tilasin ensisijaisesti  tuon Villit vanttuut -kirjan ja muut sitten kai  "hetken mielijohteesta".  Tein tilauksen  24.5. Nyt kirjat jo tulivat! 😁 Laitoin rastin johonkin ruutuun, että voi lähettää myöhemmin. En silti ajatellut, että NÄIN paljon myöhemmin.  Jännitys on tihentynyt monen kuukauden aikana. 

Näitä kirjoja on varmaan jo monessa paikassa esitelty, joten näytän teille vain mieleisimmät mallini kirjasta napattuina kuvina. 

Vasemmalta lukien Suuri suomalainen toivesukkakirja, Miesten sukat.  Malleja on suunnitellut 10 eri suunnittelijaa.  Moni malli on mielenkiintoinen, mutta  minun top neloseni on tässä. 

Vasemmalla ylhäällä Marjukka Vuorisalon Masokistin päiväuni.  

Oikealla ylhäällä Marjukka Vuorisalon Marjaana Forever.

Vasemmalla alhaalla Maria Pekkasen Silta -sukat.

Oikealla alhaalla Lumi Karmitsan Repolaiset.

Odotetuimmassa kirjassa, eli Lumi Karmitsan Villit vanttuut & vallattomat villasukat 3 oli kaikkein eniten ihastuttavia malleja, joihin tarttua. Minulla on nuo 2 aiempaakin kirjaa, ja olen neulonut niistä monia malleja. 

Tämän kirjan  top -kutoseen pääsivät nämä mallit: 

Vasen yläkuva  Gangstapuput. keskellä C´est la vie ja oikealla  Tuutilullaa -lapaset.

Vasen alakuva Onnen hippusia, keskellä Bambit ja oikealla Taikakettusukat. 

Seuraavat ovat Kati Rahikaisen kirjasta Sano se sukkasin. Hän on halunnut tehdä kirjan täydeltä malleja lahjaksi annettavista sukista. Aiheina on mm. äitienpäivä, yo -juhla, hääjuhla, joulu, konfirmaatio. 

Minun top -kutoseeni pääsivät nämä: 

Vasen yläkuva Rudolf -sukat, oikealla Fall in love -sukat.

Keskellä vasemmalla Keltti -solmut, oikealla Herranenkelit.

Vasen alakuva I heart you ja oikealla Lemmen viemää. 

Ei ole vaikea huomata, että tykkään kirjoneuleista enemmän, kuin palmikkoneuleista, joita ei suosikkieni joukkoon mahtunut.  Niitäkin kirjoista löytyy, erittäinkin upeita.  

Mitenkähän mahtaa olla, että ehdinkö neuloa nämä tämän elämän aikana, tai edes ennen seuraavaa ostohurahdusta?  Eihän tässä mitään  järkeä ollut, mutta missäpä sitä niin aina olisi 😁

Jollain karvapallolla ei meinaa kärsivällisyys riittää tätä kirjoittaessa. Se haluaa jotain! Syliin, pois, syliin pois.  Hyppy tuolin selkänojalle: NÄE MINUT! 

Ja sitten taas syliin. 

Eilen aamulla olivat auton ikkunat ensimmäistä kertaa jäässä.  Eräs henkilö ennusti minulle, että tänä vuonna tulee lumi jo lokakuussa.  Odotellaan. 

Hyvää viikonloppua!