maanantai 28. marraskuuta 2022

Eläinystävät

 Neulominen venähtää joskus aika myöhäiseen, mutta ei hätää, seuraa on aina.  Osa saattaa jo olla nukkumassa, mutta nämä kaksi yleensä eivät.  Toisaalta ne ehkä osittain teeskentelevät olevansa hereillä 😄 Merri on ainakin hyvin rennossa olotilassa.  Frodo on väsynyt, koska on malttanut jäädä Merrin viereen, eikä sen päälle, kuten yleensä.  Sillä on vielä naamanpesut tekemättä.   


Harvakseltaan näitä yhteisiä hetkiä näkee, juuri tuosta äsken mainitusta syystä.  Merri on varmaan ihan hermoraunio, kun keskellä yötäkin Frodo saattaa ilmestyä meidän sängylle ja  käydä "halaamaan" Merriä jälleennäkemisen riemusta.  Tämä aiheuttaa aina Merrin siirtymisen muualle, jolloin Frodo saattaa vallata sen paikan, tai poistua kokonaan huoneesta, saatuaan  jonkinlaisen elonmerkin Merristä. 


Tästä kirjasta (jonka olen varmaan joskus esitellytkin?) löytyi ohje Lumi Karmitsan Repolaisiin.  Malli näkyy tuossa kannessakin vähän kirkkaammilla väreillä, kuin minun versioni. 



Nämä ketut ovat varmaan yöjalassa, kun taivas on noin pimeä.  Jotain niillä on meneillään, kun ovat kokoontuneet porukalla metsän laitaan, lumisateeseen.  Kuuluuko mitään hiljaisessa metsässä?  Ei risahdustakaan. Lumi hiljentää äänet. 


Käytin lankana ohjeesta poiketen Nallea, jota kului 140grammaa. Puikot kokoa 3 (aloitussilmukoita oli 17/ puikko).  Sukat sopivat jalkaan, joka  on kokoa 42. 
Oli tosi kiva malli  neuloa!  Jälleen oikealle ja vasemmalle jalalle oma ohjeensa 😉 Tällä kertaa en tyrinyt.  Laitan näissä eriparimalleissa aina oikeaan sukkaan jonkun merkin heti resoriin ( esim. silmukkamerkin).   



Päivät kuluvat ihan huomaamatta.  Eilen hämmästyin, kun lehdessä luki, että hyvää adventtia!  Minulta oli mennyt ihan ohi, että 1. adventti oli jo nyt!   Ensin ajattelin, että joulu on ihan kohta, sitten olin jo ehtinyt ajatella, että eihän nyt ole vielä edes joulukuu ja sitten onkin  yht´äkkiä adventti.  
  
Rytmitön vuorotyö sekoittaa ainakin minun pääni jotenkin ihan kokonaan.  Välillä en tiedä onko maanantai vai perjantai, vaikka tavallaan tiedän, niin jokin alitajunnassa sanoo, että asia on toisin.  Eihän tästäkään selostuksesta saanut mitään tolkkua 😂
 Joka tapauksessa joulu tuntuu kaikesta huolimatta olevan vielä tosi kaukana. Vai onko? 

Pysykää te edes jonkinlaisessa kuosissa ja aikataulussa, minä putosin jo kelkasta 😅

31 kommenttia:

  1. Tosi hienot ja taidokkaat kettusukat ! Ja niin sopivat väritkin; kelpaa antaa lahjaksi vaativammallekin :-). Hymy on aina herkässä kun kissakuviasi katselen. Osaat ikuistaa niin kissamaisia hetkiä.
    Vuorotyö on ihmiselle kidutusta kun kroppa eikä pää pysy millään mukana. Ei siis ihme jos joulu tulee vähän yllätyksenä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni muukin asia tuntuu välillä tulevan yllärinä ;D Oikeastaan lähtökohtana on se, että ei enää edes rekisteröi kaikkea, mille ei juuri nyt tarvi tehdä jotain. Niitä juurinyt -tehtäviä asioitakin on töissä enemmän, kuin pystyy kerralla rekisteröimään. Se tila jää vähän päälle muulloinkin.
      Saapa nähdä, onko tämä sukkien saaja se vaativampi saaja vai ei ;)
      Yritän kuvata hetkiä, jotka minua itseänikin hauskuuttavat tai hellyyttävät. Usein ei ole kameraa lähimaillakaan, kun jotain tapahtuu.

      Poista
  2. Upeat sukat! Ja ihan ketun näköiset. Eilen meidän pihassa hiippaili komea kettu, oikein tuuheahäntäinen. Koira oli taas ihan innoissaan, naru suorana lenkkeiltiin, kun piti kiireesti päästä nuuhkimaan joka jälki. Kai olet joulukalenterin hommannut, ettei vaan joulu mene vahingossa vallan ohi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole joulukalenteria tänä vuonna. Viime vuonna poikkeuksellisesti oli, se ompelujoulukalenteri. Nyt ei ole tullut mitään niin mielenkiintoista vastaan. Taidan syödä suklaat jo etukäteen ;D
      Onhan ne hajut mielenkiintoisia ja varmaan koko ulkoiluhetken suola ;D Merri pääsi narussa ulos miehen kanssa ja se hiippaili tapansa mukaan naru suorana taas porttia kohti. Viime hetkellä sen askel muuttui hiipiväksi ja saman tien oli suussa hiiri. Odottiko se hiiriparka siellä kohtaloaan, vai miksi oli niin näkyvissä ja kylmästä jumissa, vai mikä oli syynä näin helppoon saaliiseen, en tiedä.

      Poista
  3. Ihanat sukat😍
    Ja voi juku noita teidän kissoja, osaavat olla niin rennosti ja ovat niin kuvauksellisia.
    Meillä on kissanpentu kuume, mutta ollaan pohdittu kuinka sen "kuumeen" ottaa tuo meidän Lulu vanhus joka haluaa varmasti nauttia eläke päiviään rauhassa. Ehkä me nyt nautitaan hänen seurastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti on ollut iloa meidän Merrilläkin Frodosta, mutta vastapainona on tullut niin paljon harmiakin, että välillä oikein säälittää. Toisaalta Frodokin saa välillä kunnon körmytystä, kun Merri päättää ottaa ohjat tassuihin. Öiset herätykset ovat varmaan erityisen ikäviä.

      Poista
  4. Kauniit kettusukat! Minutki yllätti eka adventti, vaikken niitä oo erikoisemmin seurannukkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kiva malli ja mukava neuloa.
      Jotenkin puun takaa tuo adventti tuli ;) Ja arvaa mitä? Ensi sunnuntaina taitaa taas olla adventti, vaan nyt me osataan "varautua" ;)

      Poista
  5. Ihanat ketut! <3

    Jos olisin kissa (tai jos olisin ihminenkin :-D), minusta olisi aika kamalaa, jos saisi koko ajan pelätä, että joku hyökkää jostain kimppuun, eikä voisi koskaan rentoutua. Kissojen elämä on joskus aika rankkaa! Mahtaakohan Frodo päästä vielä joskus tuosta taipumuksestaan yli, vai kuuluukohan se hänen luonteeseensa...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Frodo vielä rauhoittuu. Pieni leikkisyys on paikallaan, mutta tuo jahtaaminen ja hyökkäily vie hermot Merriltä. Nukkuu kaikessa rauhassa, lämpimässä paikassa ja yht´äkkiä joku hyppää niskaan, eikä lähde murinasta ja läppäisystä huolimatta pois. Joudut itse väistymään ja sitten se hyväkäs ottaa sinun lämpimän paikkasi! Ei ole reilua peliä. Mitä lie Frodon päässä liikkuu. Ehkä sillä tulee Merriä ikävä, tai sitten se haikailee Merrin mahdollisuutta olla ihmisten lähellä nukkuessa (mahtuisi sinne toinenkin kissa). Frodo jää usein yläkertaan yksin, kun toiset menevät nukkumaan. Ei kai sekään kivaa ole. tosin hetken päästä voi kuulua hurjia ääniä ja töminää, juoksua edestakaisin, jopa kääntyminen makuuhuoneessa (tassut vinkuen ja kynnet lattiaa viistäen) ja sitten taas yläkertaan ;D
      On tuo pikkukissa jo vähän rauhoittunut siitä, mitä se oli pienenä. Se ei vielä ole Merrin kokoinen, enkä tiedä, miten monta vuotta kissat kasvavat ennen kuin lopullinen koko löytyy.

      Poista
  6. Hienot kettusukat! Musta tausta tekee yön tunnun. Kettu siinä vartioi mahdollista pimeydestä tulevaa vaaraa. Jännitystä on ilmassa. Sanoisin, että mielenkiintoisempi värivalinta kuin mallissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Näyttää ehkä kuvassa mustalta, mutta on tummansininen. Jännittävät sukat käyttää varmaan ;) Alkuperäisessä vaaleudessa on jotain riehakkaampaa?

      Poista
  7. Todella ihanat kettusukat pidän niistä todella paljon .Kettuteema on meillä vahvasti aina esillä aina lapsenlapsen kastajaisista lähtien se oli silloin teemana .Siksi minäkin olen kutonut muutamia pienelle tytölle kettuaiheisia neuleita . Kisut on ihania .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketut on aika veikeitä ja monessa sadussakin mainittuja otuksia. Varmasti lapsille(kin) mieluisa aihe. Lapselle minäkin nämä tein ;)

      Poista
  8. Toivottavasti Merri jaksaa ilman hermoromahdusta odottaa sitä hetkeä, kun Frodo vihdoin rauhoittuu.
    Jälleen kerran hienot kirjoneulesukat. Siirrän ja siirrän kirjoneulesukkien tekemistä. Olen laittanut talteen joitakin kirjoneulonnan vinkkejä, mutta silti tuotokseni ovat aina liian tiukkoja ja/tai epätasaista jälkeä. Puretuksi joutuvat. Kokeilin tikapuutekniikkaakin, mutta parin kokeilun perusteella tuntuu, että parempi olisi oppia kirjoneulonta ilman sitä. Olisiko siinä ideaa, että kokoaisit kirjoneulonnan perusteista postauksen? Olet taitava kutoja ja käsityöihminen. Sinulla on runsaasti kokemusta, joten saatat hyvinkin tietää aloittelijan sudenkuopat. Laita ehdotukseni mietintämyssyyn - ilman mitään paineita tai velvoitteita tietenkin.
    Uskon hyvin vuorotyön sekoittavan ihmisen oman rytmin ja pään. Mahtaako kaikki ihmiset siihen koskaan tottua laisinkaan? Aiheuttaako resurssipula sinulle vielä lisätöitä? Olen koko ajan asennoitunut, että jouluun on vielä aikaa. Kalenterin mukaan onkin, mutta joulukuu on monella tavoin rikkonainen ja menoja on vähän joka suuntaan. Alkaa hissukseen tuntua, että jostain päästä pitäisi aloittaa järjestelyt. Olisikohan ensi joulu mahdollista taas viettää jossain muualla loman merkeissä (kuten joulut 2018 ja 2019)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Frodo ei kovin usein innostu tulemaan sänkyyn edes pyörähtämään. Se haluaa elää öisin villinä ja vapaana. Mrroouuhhhh! Että siitä lähteekin hupaisat äänet ;D
      Minun ekat kirjoneuleet on ollut myös tosi kireitä. Hiljalleen siihen alkaa oma käsialatuntuma tottua. Isoin helpotus on ollut varmaan se, että otin aluksi vähän isommat puikot, kuin ohjeessa sanottiin. Sitten opin löysyttämään jo ohuemmillakin. Kierrän myös aina 2 silmukan päästä sen mukana kulkevan langan toisen ympärille, jos sille ei vielä ole käyttöä. Monessa ohjeessa neuvotaan kiertämään jopa 3-5 silmukan välein. Minulla ei ainakaan tule hyvää jälkeä niin pitkistä lenkeistä ja lenkitkin roikkuvat ikävästi sisäpuolella. Villapaidassa ehkä vielä menisi, mutta ei sukassa ja lapasessa. Sen takia en osaa sitä lankadominanssiakaan hyödyntää, kun langat menevät ilman muuta solmuun, vaikka ei muka pitäisi. tikapuutekniikkakin on vieras. Tutustuin siihen videolta vähän aikaa sitten. Ehkä sellaisessa tapauksessa, että yksiväriseen juttuun tulisi johonkin keskelle joku kuvio, eikä mitään muuta kirjoneulekuviointia siihen ympärille. Omien kätösten jäljissä sitä on aina jotenkin nöyrä (suomalaista mentaliteettia?), eikä pidä omaa juttua niin ihmeellisenä, että alkaisi muita opastamaan ;) Voihan tuon pistää harkintaan.
      Ylimääräisiä vuoroja en ole suostunut tekemään, vaikka moni niitä tekeekin. Päivittäin on yleiskyselyä, kuka tekisi illan siellä tai aamun täällä. Mikäli tekijöitä ei ole tarpeeksi, jaetaan työt kuitenkin niille, jotka ovat töissä ja lähes joka päivä on työkuorma liian suuri, jotta sen pystyisi asiallisesti ja työajan puitteissa tekemään. Ja nyt ei puhuta edes paperitöistä, vaan pelkistä asiakaskäynneistä. En ainakaan itse pysty jättämään käyntejä tekemättä, jos työaika loppuu, eikä halua siirrättää niitä iltavuorolaisellekaan, kun hänellä on jo oma lista täynnä. Illalla ei voi edes siirtää mihinkään, kun on yö käsillä. Yököillä on omat hommansa. Sitten vaan nätisti tekee (jos ei joku ihmeellinen työkaveri satu olemaan niin nopea, että pystyy auttamaan), kunnes kaikki on tehty. Jotenkin siihen on taas niin alistunut, vaikka harmittaakin. Ei ole kiva tehdä ylitöitä, jos ei kukaan ole edes kysynyt, haluatko jäädä ylitöihin. Oletuksena on vaan jaettu valtava setti käyntejä.
      Minusta on tullut varmaan työnkin myötä sellainen päivä kerrallaan elelijä, enkä meinaa jouluksikaan suunnitella mitään hirmuisia tempauksia. Matkustaminen ei onnistu, kun lomat on joulujen aikavälillä kielletty. En kyllä tiedä, lähtisinkö edes jouluna matkalle.
      Inspiroivaa päivää sinulle!

      Poista
    2. Ehkä minun on vain tartuttava itseäni niskasta ja ryhdyttävä systemaattisesti opettelemaan kirjoneuleita. Kenties työ tekijäänsä opettaa - vai miten sekin sanonta meni? En usko, että sinä hyödyt tikapuutekniikasta paljoakaan. Hallitset kirjoneuleen oikein hyvin ilman sitäkin. Tikapuutekniikan ideana lienee nimenomaan helpottaa kireyttä, kun lankoja kuljetetaan työssä vähän eri tavoin. Yksittäisten kuvioiden kohdalla silmukointi taasen lienee parempi vaihtoehto. Tiedä häntä, kirjoneuloja-noviisin neuvoja ei kannata ottaa tosissaan.
      Oikeastaan on aika surullista, että kotihoidossa työn teettäjät kaatavat päätöksen töistä selviämisestä niiden tekijöille. Sinulla on korkea työmoraali ja sydän paikallaan, kun et jätä asiakkaita pulaan, vaikka työpäivä on jo lopussa. Pitkän päälle lopputuloksena voi olla totaalinen uupuminen. Jätätkö ylimääräiset työtunnit kirjaamatta, vaikka ne eivät varsinaisia ylitöitä olisikaan? Millainen robotti mahtaa meikäläisen vanhuuden päivinä kotiin pyrähtää? Ehkä on aktivoiduttava sen syanidipillerin hommaamista hampaankoloon niitä vanhuuspäiviä varten.

      Poista
    3. Silmukointi unohtui täysin... ;) Ehkä siksi, kun inhoan sitä ;) Silmukoin äärimmäisen harvoin. Joskus on pakko, jos on vaikka 3 väriä mukana samaan aikaan. Silloin yleensä silmukoin sen kolmannen. Tai vaihdan toiseen neuleohjeeseen :)
      Kyllä laitan ylityöt aina ylös, kun niitä tulee. Harmittaa vaan, että voidaan teettää ylitöitä kysymättä, oletuksella, että kyllä se ne tekee. Meillä on muillakin ihan sama tilanne, en ole ollenkaan ainoa. Voisihan sitä olla ( ja onkin välillä) jotain menoa heti töiden jälkeen. Yleensä en arvaa edes varata työpäivän jälkeen mitään, mihin pitäisi mennä ajan kanssa.
      Pitäisi varmaan alkaa suunnitella kaikenlaisia omia kikkoja vanhuuden varalle ;) Ensimmäisenä tulee mieleen ne kaikki muistilaput ja vihkot, joihin voi kirjoittaa tärkeät asiat, että muistaa ne vielä 5 minuutin kuluttuakin. Albumiin kuva kaikista tärkeistä ihmisistä ja asioista ja lappu viereen.... :) Jostain syystä oletan, että minulle tulee muistisairaus. en kyllä yhtään ihmettelisi, kun aivot on niin ylikierroksilla töiden kanssa koko ajan. Nyt pitää vaan tehdä kaikkea ehkäisevää toimintaa, kuten käsitöitä ja musiikin harrastamista :)

      Poista
  9. Monena syksynä joulukuun alku ja adventtiaika on päässyt yllättämään minut, nyt joulukalemteriystävät pitivät huolen aikataulusta ja muistin jopa tiernapoikakilpailut. Tuo kettusukkamalli on ihana. Itse luin ohjeen väärin, ostin liian paksua lankaa ja sain ylisuuret sukat, jotka kuulemma ovat kuitenkin olleet kotikäytössä. Olisi pitänyt neuloa Nallesta ja minä hankin seve-paksuista lankaa. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sanoit, niin minäkin tajusin, että ei tuo minun ruskea ollutkaan Nallea, vaan en-tiedä-mitä-lankaa. Se oli aavistuksen paksumpaa, kuin Nallukka, mutta meni kuitenkin ketuissa. Mahtaisiko naisen kokoon riittää jopa Venla-paksuus, kun aloitussilmukoita on kuitenkin 17? Teen just miestensukkia Nallesta ja aloitus 16 x 4.
      Etenkin uutta sukkamallia tehdessä ei aina voi hahmottaa, millainen siitä tulee kooltaan (etenkin jos vaihtelee lankaa, kuten minä ;) ). Sitten kun tekee toisia, voi vähän muokkailla.
      Eipä ole minulla joulukalenteria ollenkaan. Ilmankos häröilen ;D

      Poista
  10. Niinpä juuri, Frodo tulee ”halaamaan” Merriä yöllä. Väkisinkin nauratti, kun ajattelin tuota tapahtumaa😅 Ihanat kettusukat ja tasaista käsialaa🤗
    Minäkään en tajunnut yhtään, että oli jo 1. Adventti. Kyselin kaikilta, että onko asia varmasti näin ja oli se kuulemma😁 No mutta, onneksi itse joulu on vielä kaukana👍😇t. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä, havahdutaanko jouluaattoon samalla tavalla ;D
      Kissoja katsellessa alkaa väkisinkin ajatella "samaan tapaan" monesta asiasta ;) Että miksi nyt mentiin sinne tai tehtiin tätä ;) Jotkut teot vaikuttavat olevan aivan ilmiselviä. Välillä näyttää, kuin ne haluaisivat minun katsovan jotain tai kertoisivat minulle jotain.
      Mistä tietää, että on ollut liikaa kissojen kanssa? Tällaisista jutuista..... ;D Ja VOIKO kissojen kanssa olla liikaa???

      Poista
    2. Niin, voiko kissojen kanssa olla liikaa😅 Meilläkin alkaa isännän kanssa olemaan jutut jo pelkästään kissoista; analysoidaan niitten tekemisiä ja mitä yrittävät kertoa milläkin toiminnalla😁 Meidän kissathan ovat aivan hulluina isäntään; tähän ainoaan ihmiseen, joka ei edes kissoja halunnut😂t. Irkku

      Poista
  11. Nuo ihanat kissat osaavat ottaa elämän juuri oikein. Lokoisasti ottaa päikkärit silloin kun huvittaa. Tätä taitoa olen nyt eläkeläisenä yrittänyt opetella vuoden ja ukko repesi äsken, kun pyysin hakemaan tiistain postin (perjantai kuulemma nyt) joten sekaisin kuin seinäkellö olaan täällä.
    Tuli näköjään uusi kirjahankinta listalle. Odottelen käsileikkauksen jälkeen hetkeä kun pääsen taas neulomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti neulonta alkaa hiljalleen sujua, vaikka edes kerros kerrallaan!
      Nämä sukat tais olla toiset tai kolmannet tästä kirjasta tehdyt.

      Poista
  12. Wow some cute kitty cats!i bet they like to cosy up now when it is cold outside🤗pretty socks too..Well done🤗🤗🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks you! Merri & Frodo are waving they tails for you ;) They are also waiting for summer... Frodo can´t understand where it went.
      Have a nice day You there!

      Poista
  13. Ihanat seuralaiset siellä, se on hyvä, ettei tarvitse yksin puuhastella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on usein mukana touhuissa katselijana, oli sitten kyseessä siivous, silitys tai muu hommeliini. Frodo ei niinkään välitä, se laistaa hommasta, kuin pahainen kakara. ;)

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!