tiistai 21. kesäkuuta 2022

Luontopolkupotpuri

 Korona on selätetty, jos ei pientä jälkiväsymystä oteta lukuun.  Useamman  päivän päivityskatkoskin on päihittetty, hankkimalla uusi läppäri. Vanha sanoi itsensä irti ihan yllättäin. Alle 3 vuotta vanhaa Lenovoa ei saanut enää korjaajakaan kuntoon.  Onneksi sai kuitenkin kuvat ja tiedostot otettua talteen.  Koneiden takuuaika on tietenkin vain 2 vuotta, joka oli ylittynyt.  

Kotona vietetyn ajan jälkeen piti lähteä vähän ajelemaan.  Kimolan kanavan kupeeseen oli  reititetty uusi luontopolku (ainakaan meillä ei ollut siitä aiemmin tietoa).  


Tässä opastetaulun tietoja ja kuvaa itse kanavan ja vesireitin kulusta.  Sulkuhan on melko tuore rakennelma ja mahdollistaa kulun kahden suuremman vesiväylän välillä.  Kirjoitinkin siitä jo viime vuonna TÄÄLLÄ


Auto jäi parkkipaikalle kanavan tälle puolelle ja luontopolku lähti tuolta kallion alta. 


Reitti oli merkitty hyvin kylteillä ja valkoisilla merkeillä. 


Tässä ensimmäinen nähtävyys! 😉


Alla itse luontopolun reitti.  Matkaa tuli kaikkine kiemuroineen 5 kilometriä autolta takaisin autolle.  Haastavaksikin mainittu reitti vähän mietitytti näin sairastelun jälkeen ja useamman pysähdyksen joutuikin tekemään etenkin ylämäkiä kulkiessa. Hetkeä kauempaa ei kuitenkaan malttanut paikoillaan olla, koska hyttysarmeija oli valmiusasemissa jokaisessa pysähdyspisteessä. Onneksi olin laittanut hupparin lämpimästä ilmasta huolimatta.  Huppu tiukasti päässä kuljin koko reitin, vaikka hiki virtasi.  


Mustikoita näyttää tulevan.  Luontopolun varrella on varmasti paljon sekä marja- että sienisatoa syksymmällä. Onko kukaan vielä löytänyt kanttarelleja? Ei varmaan. 


Polun varrella oli hyvin monipuolista luontomaisemaa. Välillä kuljettiin suon reunamilla. 


"Suopursu kukkii, rahkasammal peittää metsät, maat..." 


Sitten matka tyssäsi!  Vesi peitti reitin ja se oli suljettu. 


Hyvin oli merkitty tämäkin paikka ja kiertotie löytyi helposti. 



Ja millainen kiertotie!?  Juuri ja juuri päästiin kuivin kengin tuolta vasemmalta laidasta takaisin polulle.  Tulviva metsä oli vaikuttava näky kuivettuneine puunrunkoineen. 


Kauneutta jälleen kukkien muodossa. 


Olisiko tämä työmaa samaisen tulvan aiheuttajan työmaa?  Majavaveijaria ei näkynyt. 


Kuten sanottu, polku oli hyvin vaihtelevaa. Alkuopasteessakin sanottiin, että reitti on haastava.  Voimille se kävikin kaikkine ylä- ja alamäkineen.  
Kun on pitkään ollut yhdessä, on huumorintajukin samanlaista.  Keskustelu kulki tähän malliin:
-Täällä ei ole mitään esteetöntä kulkua, kuten monissa muissa luontopoluissa.
-Ei ainakaan pyörätuolilla kannata tänne tulla.
-Paitsi jos on vahva työntäjä! 
- Tai sähköpyörätuoli! 
Kuningasajatukset poukkoilivat jutusta toiseen.  Monessa luontopolussa on ihan oikeasti ollut jonkinlainen pyörätuolireitti. Täällä olisi päässyt uimaan, jos olisi päässyt rullailemaan tännekään asti. 
Polku kulki aivan vedenrajassa.  Oli puunjuurta ja kiviä, jopa kaatuneita puunrunkoja.  Ei tässä nyt itsekään mikään teini enää ole ja piti olla varuillaan, että jalka ei luista, eikä nilkka nyljähdä. 


Kallionkolot ja luolat ovat aina mielenkiintoisia.  Asuuko siellä ehkä metsänpeikko, vai luolaleijona?


Jyrkkää rinnettä välillä ylös, välillä alas. Mies viilettää tuolla  ylhäällä, kun minä vasta ryömin mäkeä ylös alhaalla 😂


Hienot näkymät metsälammelle. 
Nuotiopaikalla sauhusi vielä. Joku oli käynyt grillailemassa. Vähän ihmeteltiin nuotiopaikan sijaintia. Vesi on tuolla alhaalla, eikä nuotion vieressä ollut edes vesitynnyriä. 



Kaatuneesta kyltistä selvisi lammen nimikin. Valkialampi. 


 Loppumatka kulki hiekkatietä pitkin kanavalle johtavalle tielle.  Tätä jättikieloa ihmeteltiin. 
Itikat kulkivat oppaina loppuun asti. Hupparin ansiosta selvisin vähin vaurioin. 


Ison tien varresta lähtivät raput alas kanavalle.  Loppurutistus vielä reisi- ja pohjelihaksille 😁, jotka olivat yllättävän voimissaan vielä sairastelun jäljiltä.  Ehkä ne olivatkin vaan liikuntaa vailla (kuten aina...). 


Ei veneitä näkyvissä... 


Kanootilla tai vesijetillä kulkeville sulun läpi kulkeminen on varmasti jännittävämpää, kuin veneilijöille. 


Hiljaista on kumpaankin suuntaan.  Kylttien kohdalta läpimenoaika sulusta on n.30 minuuttia.  En tiedä, montako kulkupeliä sulkuun mahtuu yhtäaikaa. Varmaan riippuu koosta. 


Tämä luontopolku oli erilainen ja kaunis. Tällainen rakentamaton reitti on luonnonmukaisempi, kuin ne pitkospuut ja rappurakennelmat, mitä on tullut  vastaan muilla reiteillä.  

Auringonpaistetta ja valoa päiväänne! 

21 kommenttia:

  1. Wau! teillä on ollut upea kesäpäivä. Majavan työstämä puu on hauska.
    Kauniit maisemat, tuo grillauspaikkakin upealla paikalla.
    Muistan itse kun koronasta selvin, niin voimat olivat pari viikkoa kadoksissa.
    Onneksi sinä olet taudista selvinnyt.
    Aurinkoa ja iloa juhannusaikaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei porottanut taivaan täydeltä, kun oli muutenkin kuuma :) Nuotiopaikalla on varmaan mukava istuskella ja ihailla maisemia. Ensin luultiin, että ei ole edes mökkiä lammen rannalla, mutta olihan siellä sitten yksi.
      Kyllä tämä korona on pääosin nyt sairastettu. Niin kauan sitä yritti kaikin tavoin kierrellä, että nyt on jotenkin hämmentynyt olo, kun homma on ainakin tältä erää ohi.

      Poista
  2. Hieno reitti. Varmasti otti koronasta toipuvan voimille, kun on noin paljon korkeuseroja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se aika rankkaa, mutta seuraavana päivänä ei yllättäin ollutkaan jalat kipeät. Päiväunet piti kyllä lenkin jälkeen ottaa :)
      Tämä kommentti oli jostain syystä mennyt suoraan roskapostiin, enkä meinannut millään käsittää, miksi se ei näkynyt blogissa. Voihan se tietysti olla mennyt minultakin vahingossa, mutta ei ole mielikuvaa, että olisin tuolloin edes nähnyt sitä. Kommentit välillä oikuttelevat.

      Poista
  3. Hieno luontopolku ja komeita maisemia siellä, Oli mukavaa olla virtuaaliretkellä tuolla. Mustikoita pitää näköjään vielä odotella aika pitkään. Hyvä että sait koronan selätettyä, ja toivottavasti ei jäänyt mitään jälkioireita. Onnea myös uuden läppärin johdosta.Noinko vähän aikaa ne nykyään kestävät.... Minulla on pöytäkone, 11 vuotta vanha jo, pitäisi kyllä vaihtaa se uuteen mutta vielä tämä jotenkuten toimii, kun olen poistanut kaikki raskaat tiedostot ym, koneelta. Pieni läppärini joitakin vuosia sitten ei sekään kestänyt kuin muutaman vuoden.
    Oikein hyvää juhannuksen aikaa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli poikkeuksellisen kiva lenkki ja nähtävyys.
      Olin kyllä tosi pettynyt läppäristä, enkä meinannut millään uskoa, että rikki on. Tuota konetta aiemmin ollut läppäri kesti paljon kauemmin ja nyt hankinkin samaa merkkiä. Isot pöytäkoneet tuntuvat kestävän ikuisesti :)

      Poista
  4. Kaunis reitti ja aikamoinen rykäys toipilaalle, huh huh! Ihanan houkutteleva järvi, tekisi mieli pulahtaa uimaan. On teillä huumori kohdillaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli vähän pitempi, kuin luulin. Piti olla tuon 3,5km... Uiminen tuli minullekin heti mieleen, kun näin peilityynen lammen.
      Kumpikin on vähän oudolla huumorintasolla ;)

      Poista
  5. Kiitos retkikuvauksesta, upeita maisemia siellä näyttää olevan, ja oikea luontopolku! Hyvä, että olet toipumassa taudista, joka kyllä osaa viedä voimat. Minulla oli onneksi samoihin aikoihin sairastuneita työkavereita, joiden kanssa vertaistuettiin toisiamme. Jälkiväsymys kesti ja kesti, mutta meni lopulta ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntui luonnollisemmalta ja luonnonmukaisemmalta :) Jotenkin näytti myös siltä, että ei ole kovin kovassa käytössä, tai sitten on tosiaan vasta äskettäin avattu. Toisaalta polkuja ei muodostu ihan yht´äkkiä.
      Meilläkin on moni sairastanut ja asiakkaistakin osa. Toivottavasti ei tule uudestaan tuo tauti ihan heti. Nyt on sellainen tunne, että ei ehkä ihan heti sairastu uudelleen :)

      Poista
  6. No huhh! Todellinen luontopolku, oisin varmaan ollu aika naatti tuon jäläkeen ja sääsket vielä kiusana.
    Mukavaa Juhannuksen aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän lyhyemmäksi luulin... Pitää olla näköjään aina haasteita. Kukahan meidät sieltä metsästä olisi poiminut, jos oltais väsähdetty ;D

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan kaikista aiemmista luontopoluista paras. :)

      Poista
  8. Oih - ihanaa, arvaa vaan kuka jo googletti paikalle? No minä... ja vaikuttaa että olisi maastopyörin ihan kiva reitti??
    Mitä tuumit? Majava se osaa "teroittaa isommankin kynän" - ihana kuva!!
    Kiitos vielä luontopolku vinkistä - vastaavia ei muutoin löytäisi, ukko-kultani aina ihmetteleekin, että mistä minä näitä oikein löydän - siitä kiitos teille ihanille blogiystäville!! Ihanaa Minttumaarin aikaa - helteitäkin lupailee!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän olet sitten jo tavallaan käynyt paikanpäällä ;) Miten hankalissa paikoissa maastopyörällä pääsee? Aika haastavaa oli joissain kohdissa, esim. tuo kiertotie ja jyrkät nousut ja laskut, sekä ihan veden äärellä kallion rinteessä kulku? Onnistuuko? Minulla ei ole kokemusta, niin en voi suositella.
      Juhannusta sinnekin!

      Poista
  9. Teki varmaan lopulta ihan hyvää punnertaa tuollainen luontopolku läpi. Nimittäin taudin kannalta jos ei nyt muutenkin kulku metsässä on aina antoisaa.Itse huomaan että päivä Touhulassa tekee hyvää toipumiselle kun on periaatteessa koko päivän ulkosalla.Happi parantaa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin vastentahtoisesti lähdin kapuamaan, mutta yllättävää kyllä, jalat kesti loppuun asti! Ja vielä seuraavanakin päivänä kantoivat alla ;) Oli erilaista katseltavaakin ympärillä, kuin omassa pihassa. Paljon piti myös katsella jalkoihin, ettei olisi kaatunut ;)

      Poista
  10. Jännän näköinen paikka, joskin paikoitellen aika haastava. Hyvin selvisit noinkin pitkästä ja mäkisestä reitistä, vaikka olet vielä toipilas. Nyt voi sitten levätä ja keskittyä keskikesän juhlaan. Hyvää juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hissukseen kulkien, muttei pitkiä pysähdyksiä, ettei tullut kupatuksi ;)
      Juhannusta sinullekin!

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!