keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Kylässä

 Olen varttunut tässä jo useita päiviä ja viikkojakin, mutta Merri ei näköjään tule käymään.  Kaikkea muuta kulkee tiellä ohitse ja meidän pihaankin, mutta ei Merri.  Aikaa on kulunut niin paljon, että välillä unohdan, mitä olin odottamassa. Siinä välissä voi vähän haukahtaa muillekin kulkijoille.   Aina kun haukun, niin emäntä sanoo, että ei se tänne tule, se on naapurin Kalle.  En minä sille viitsi haukkua.  Joskus olen ihmetellyt, että kuka se Kalle oikein on, kun en oikeastaan ole edes nähnyt sitä. 



Hei! Nyt keksin!  Lähdenkin itse Merriä katsomaan! 


Mahtavaa nähdä Merri! Mitä tehdään??? Juostaanko kilpaa?? Tarjoatko ruokaa??  Ollaanko hippaa?? Mitä tehdään!?? Sano jo!!!   Oletko piilossa siellä tuolilla, vai mitä?? Tarkoittaako tuo sitä, että olet tulossa leikkimään?? Oletko?? 

Huh, huh Arttu! Koitahan nyt pysyä nahoissasi!  Ei tässä elämässä noin hoppu ole mihinkään.  Minä olen sillä kannalla, että ensin katsellaan ja kuunnellaan, sitten vasta liikutaan. 
Ja ohimennen sanoen..... nappuloihini et sitten koske. Vettä voit juoda.  Eikä sitten tulla liian lähelle tai näytän, että minäkin osaan olla nopea tarvittaessa. 


Eikö me Merri voitais mennä tuonne yläkertaan??  Miksi sinä täällä rappusissa yksin makaat? 

Arttu, Arttu!  Oletko edes katsonut sitä elokuvaa, josta minäkin olen nimeni saanut, Merri, alias Meriadoc Rankkibuk.    Olen mukana siinä Taru Sormusten Herrasta elokuvassa.  Siinä on se velho, jos olet huomannut.   Sillä on yksi sanonta, joka pyörii kielen päällä nyt juuri! 


Sivistymätön koira! Ei olllut kuulemma nähnyt sitä elokuvaa ja kiipesi vauhdilla ohi ihan muina koirina!  Olen sanaton! 


Ai sanaton?? Minä en ole!  Mikä tämä on? Nukutko tässä?  Haisee ihan sinulle ainakin, ehkä myös muille kissoille, missä ne on? 

Älä mene sinne laatikkoon, Arttu! 


Entäs tämä? Mikä tämä on?  Onko tämä sinun piilopaikkasi?? Minulla mahtuu tänne vain pää. Täällä on myös vähän pimeää.....  Mahtavasti sisustettu, kylläkin! 


Nyt minun täytyy Merri lähteä kotiin!  Tulen sitten joku toinen kerta uudelleen! Oli kiva nähdä taas!  Menen katsomaan sitä naapurin Kallea, josko näkyisi.  Jää sinä katsomaan sitä  velhoa. 




Olen niiii....iiiiin väsynyt!   Kissojen taito on näyttää täysin rentoutuneelta koirien lähellä, mutta silti jokainen solu on täydessä valmiudessa!  Nyt on syytä vetää ainakin 4 tunnin päiväunet! 

Viihtyisää Euroviisuviikkoa, käski tuo mamma sanoa........









32 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kavereita jo muutaman vuoden takaa. Harvakseltaan nähtyinä alku on aina häsläystä :)

      Poista
  2. Ihana koirulikin kylässä...kyllä ne vieraat voi olla joskus rasittavia..varsinkin touhottajat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merrin kaverit tuntuu olevan aina aluksi vähän häsläreitä ;) Paitsi naapurin Gizmo. Se on kaukaa viisas ja kiertää Merrin aina hieman laajemmalla kaarella ;) Merriä kyllä kiinnostaisi, mutta kun aina pitää aluksi näyttää, kuka on kissa talossa ja kellä on paksuin häntä ;)

      Poista
  3. Hauska tarina ja oivat kuvat! Varsinkin se ensimmäinen kuva on ihan huippu!
    Viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on mainion näköinen vahdatessaan ikkunasta ulos. Tämä on ainoa asento, josta kunnolla näkee ;)

      Poista
  4. Voi miten hauska eläintarina taas, ja suloiset Arttu ja Merri:) Eka kuva on aivan ihana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat vähän tasaisempaa kokoluokkaa, kuin Ruut ja Merri aiemmin. Arttu on kyllä Merriä jykevämpi, joten leikkipaini ei ole Merrille kovin mieleen. Arttu luottaa Merrin ystävällisyyteen aivan liikaa, eikä osaa yhtään pitää etäisyyttä, vaan juoksee paikalle naamoineen saman tien. Kissojen kanssa on aina syytä olla ensin vähän varuillaan. Niillä taitaa olla aika kärsimätön luonne niin nopeaan lähestymistapaan ;)

      Poista
  5. hah hah så morsomt! men å søt en liten vovo vov!!! :)))

    Merri er såå søt også! :)))

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana postaus! <3 Teillä oli kyllä mukava jälleennäkeminen. :-) Mutta hyvä, Merri, että näytit Artulle, kuka on kissa talossa. Pus. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tämä alku aina vähän jännittävä, kun Arttu ei tajua, että voisi tulla vähän rauhallisemmin. Sillä on tassutkin heti ovella jo ihan lähtökuopissaan ja sitten lähdettiin. Minä usein katselen jostain ja ihmettelen, miten se ei edes näe minua tuolilta tai joltain tasolta, vaan höheltää ympäri taloa haistellen ja etsien. Siinä minä sitten vaan katselen ja annan sen etsiä...

      Poista
  7. Ihanat kuvat. Näkee, että Merrillä on luonnetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma koti kullan kallis! Vieraan olisi syytä pysyä nahoissaan! ;D

      Poista
  8. Voi vitsi näitä sun kuvia ja niihin liittyvää sanailuasi... päivälle paras alku - kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama hyvä otos edellyttää aika monta ei-niin-hyvää-otosta ;D Välillä jostain kuvasta tulee heti sellainen ajatus, että nuo näyttää puhuvan keskenään. Mitähän ne oikeasti miettii?

      Poista
  9. Merrillä on ihan selvästi jonkinsortin auktoriteettiongelma =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin näyttää olevan. Vaikka miten mahtipontisesti pomottaa, niin menee kuuroille korville.

      Poista
  10. Voi kiitos!
    Olipas hyvin kuvitettu ja tekstitetty.
    Eläimet osaa olla niin luonnollisia,hyvät ilmeet ja eleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinten ilmeet on merkillisiä. Parhaat ilmeet jää melkein aina kuvaamatta ;) Ehkä ne miettii myös, mitä tuo ihminen tuossa ilveilee ;D

      Poista
  11. Huomenta! Haastan sinut tekemään blogiisi postauksen lempiblogeistasi! Mieti mitä blogeja luet ja listaa niistä parhaimmat! Me tarvitsemme kesäksi luettavaa!🤍

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iltaa :) Minulla on tuo lista eniten lukemistani blogeista tuossa blogini sivussa. Lisäksi luen vielä monia, jotka ovat lukuluettelossani tuolla vain itselleni näkyvällä puolella. Minun on aina luettava päivittyneet blogit siinä järjestyksessä, kuin päivittyvät... ihan vaan, jotta olisin tasapuolinen ;D
      Pistetään kuitenkin ehdotus harkintaan :)

      Poista
  12. Ai miten tuo eka kuva vangitsi. Se on huippu. Mietin juuri, kuinka meillä on hieman samaa hommaa usein menossa. Tuli kiva fiilis. Sopii tullakin. Eilen meidän koirulista löytyi taas punkki, joita kammoan. Isomman koiran omistaja kertoi heiltä löytyneen 29. Olin sanaton. Viisut olivat nekin huisin jännät. Suomi ykkösenä kivan aikaa. Ei tullut uni silmään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisut oli taas oikein vuoden tapahtuma ja nyt on vähän tyhjä olo, kun seuraavat on vasta vuoden kuluttua... :( Onneksi vanhoja biisejä voi kuunnella vielä uudelleen ainakin netissä.
      Tuo punkkiasia on kammottava. Pelkään koko ajan, koska Merri kantaa turkissaan punkkeja meidän sänkyyn... 29 kuulostaa jo ihan hirveältä!

      Poista
  13. You shall not pass :-DDDDD
    Olenkin miettinyt, hyvä Merri, että oletko kaima eräälle puolituiselle. Hyvä, että asia selvisi! Olet kyllä söpömpi kuin se ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä olen! Olen myös kuullut, että nimeämiseni oli aika pitkällinen prosessi. Frodo kuulosti hankalalta, Gandalf mahtipontiselta pienelle pennulle, Gimlistä ja Legolasista syntyi väittelyä jne. Kaverini Sam on myös saanut nimensä elokuvasta :)

      Poista
  14. Voisko nyt joku hyvä ihminen sanoa sille naapurin Kallelle, että käy edes joskus tapaamassa Arttua. Ei sunkaan Merrikään joka paikkaan ehdi, sillä on kova työ tarkastaa valmistuvat neuleet ja vielä pitäisi Arttuakin käydä tervehtimässä, ettei sen ressukan selkä ihan väsy ikkunasta tuijottamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalle taitaa olla sellainen naapuri, josta kaikki vain kuulevat puhuttavan, mutta kukaan ei ole nähnyt!;D
      Merri taas on kotona rohkea, mutta Artun luo mentäessä se liimautuu sohvan alle aika ahkerasti ;D
      Arttu on kyllä tosi sisukas ikkunasta tuijottelija, jos se odottaa jotain ;D

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!