Kuin kissat ja koirat

MERRI:  Häh! Siis oikeasti!?  Koira tulossa  yökylään?? Ei oo totta!  Olisit voinut vähän varoittaa!  Ai olet jo viikon puhunut? No olisit voinut puhua, kun olen hereillä... 

RUUT: Saanko tulla, jos olen oikein kiltisti?  Minulla on oma lelukin mukana, en koske sinun leluihisi... 

Tykkäisin niiiiiin kovasti leikkiä sinun kanssasi!

MERRI: Pysyt sitten koko ajan näköpiirissä, että pystyn vahtimaan tekemisiäsi.  Olen mestari vakoilemaan... 

RUUT: Sinulla on muuten häntä näkyvissä... 

MERRI: Kyllä tämä vakoilukin työstä käy! 

RUUT:  Pää näkyvissä.....  

              Kuinka kauan aiot vielä jatkaa tätä salapoliisileikkiä? Minulle jää vähän huonosti rooleja tässä leikissä.

MERRI:  Mennään sitten ulos. Minä päätän mitä leikitään..  Istutaan nyt tässä ja katsellaan. Ohi voi lentää kärpäsiä, tai siipiveikkoja. Ole tarkkana! 

RUUT:  Minulla on paljon lyhyempi naru, kuin sinulla, vaikka olen isompi!  Mikä on siipiveikko? Sano heti, jos se tulee tähän suuntaan. 

RUUT:  Merri vaan tuijottelee silmät kiinni. Minä ainakin lepään vähän aikaa. Ei se varmaan edes huomaa...

RUUT: Ai tällainen tämä sinun Päämajasi on. Tosi hieno!

RUUT: Minä en mahtunut Merrin hiekkalaatikolle, joten tuo ihminen lähti näyttämään minulle vähän parempia asiointipaikkoja. Se käski sanomaan, että tuossa taustalla on tuo vanha Voikkaan silta, josta se on kertonut aiemmin TÄÄLLÄ. Me ollaan nyt tuon uuden sillan alla.

RUUT: Täällä on upeita maisemia ja ihan mahtavia hajuja! Aion pyytää kavereiksi kaikkia näitä koiria, jotka ovat jättäneet hajuviestin minulle! Tiedättehän, koirien Nosebookissa voi viestitellä kenen kanssa huvittaa!

RUUT: Sanoin tuolle ihmiselle, että avaapas nyt ne silmäsi oikein kunnolla. Et sinä enää niin uninen ole. Täällä luonnossa kulkiessa voi nähdä kaikenlaista.  Tuolla pulpahti ojaputkesta nuo kaksi sorsaa ja puussa hakkaa tikka (vaiko palokärki?).  Näitkö ihminen? Vai pitääkö lähteä näyttämään lähempää?

RUUT: Sekin on varmasti mielenkiintoinen... ainakin sinun mielestäsi, ihminen.... 

MERRI: Teepäs tilaa, kun talon omistaja tulee...

RUUT: Hyvin näkyy mahtuvan.... 

MERRI: Nyt olen piristynyt päiväunien jälkeen ja aion taas vakoilla sinua. Huomasin muuten, että olit käynyt lelulaatikollani! Mitä veit? 

RUUT: En vienyt mitään.  Vai luuletko, että jahtaan hiirilelua, tai hyppelen kalalelusi perässä?  Salli mun nauraa!  

MERRI:  Kuulin, kun kuorsasit yöllä! 

RUUT: Höpö höpö. Taisit nukahtaa heti, kun sait pään tyynyyn!  Minä kävin välillä katsomassakin, mutta nukuit, kuin tukki.  

MERRI: Pieni varoituksen sana: aion tulla haistamaan kuonoasi. Oletko kenties käynyt minun ruokakupillani?   

RUUT:  Kyllä minulla on ihan oikeat ruuat, eikä mitään kissannappuloita!  Kiusallanikaan en aio hengähtää sinuun päin, niin et haista mitään...

MERRI: Entäs tämä sitten? Onko varpaanvälit putsattu ja iltapesut tehty?

RUUT:  Minä en ole tuollainen hygieniaintoilija, kuin sinä. Kelpaan tällaisena, kuin olen. 

RUUT:  Minä lähden nyt kotiin. Omat ihmiset tulivat hakemaan minua. 

MERRI:  Hei sitten!  Tule sitten taas joskus... en minä ihan tosissani ole ollut. Ihan kivan näköinen häntä sinulla on joka tapauksessa.