keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Mustasukkaisuutta

Toistoa toisen perään on tämän sukkamallin  toteutus. Koko matkan toistetaan 20 kerroksen kuviota, varressa 13 kertaa ja kärjessä 3 kertaa. Kuvio on helppo ja muuttuu helpommaksi koko ajan, kun toistot etenevät. Toisaalta se on myös puuduttavaa neulottavaa, kun joutuu aloittamaan saman kuvion uudelleen ja uudelleen. 2 sukkaa tekee jo 32 mallikertaa. Musta lankakaan ei ole kaikkein otollisinta neulottavaa näin harmaina päivinä.


Nämä ovat ihan samanlaiset, kuin aiemmin harmaina neulomani versiot. Kokokin on aivan sama M -koko. Mittaa reilusti yli polven. Silti, jostain ihmeen syystä musta on raskaampaa 60g verran! Outoa. Langan on täytynyt olla hitusen paksumpaa, kun molemmat on tehty Nallesta. 
Punnitsemiseen käytän ihan tavallista keittiövaakaa. 
Kuvistakin jo näkyy, että en voi neuloa enää mitään, mikä ei olisi enemmän tai vähemmän kyllästetty kissankarvoilla. 


Sukkia piti olla kahdet samankokoiset  pukinkonttiin.  Eilen olisin aloittanut kolmansia vähän pienempänä versiona, mutta en löytänytkään enää sopivaa lankaa varastostani. Luulin harmaata vielä jääneen, mutta olikin mystisesti kadonnut. 


Työporukan Kässäklubi oli eilen kutistunut kahteen henkilöön. Se ei menoa haitannut, vaikka olisihan sitä voinut useammankin hengen voimin lankoja kulutella.  Tällä  kertaa tapasimme taas kahvilassa. Meillä on käsitöiden lomassa  tapana jutustella, juoda  kahvia ja nautiskella muitakin herkkuja. 😃 Joskus olemme pitäneet nyyttärikestit jonkun kotona.  
Kaverilla tässä valmistuu näinkin hienoa kirjoneuletta.  Itselläni aika meni pitkälti silmukoiden luomiseen moneen kertaan, kun en ollut tyytyväinen jäljelle jääneen langan pituuteen. 😏 Olin muutenkin asennoitunut aloittamaan uudet pitsipolvarit ja hämäännyin täysin, kun ei ollutkaan sopivaa lankaa. Tein sitten ihan perusnilkkasukkaa varren verran. 



Tässä yksi kaveri, jolla on ainakin lonkat kunnossa (ei kuitenkaan kässäklubilainen).  Yrittäkääpäs itse mennä samaan asentoon.😂


10 kommenttia:

  1. En todellkaan aio mennä samaan asenton kuin tuo valkoinen karvakerä - ellei kuvan katsomiseen sisälly maksuton pyyläys ylös lattialta ;)

    Mun täytyy näköjään lähteä tuon sukkaohjeen metsästykseen. Nuori rouva pyysi polvipitsisukkia 7 vuotta sitten. No en ol eihan vielä kerinnyt tehdä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta toi ohje oli aika helppo ja pituuttakin voi säädellä mielen mukaan, jos ei halua noin pitkiä. Ainoastaan ylälaidassa ei oo mitään resoria, mut voihan laittaa jonkun nauhan, tai pitää sitten rypyllä.
      Miä en tuommoseen asentoon ees pääse. Jalat irtoo.

      Poista
  2. Ehkä mustat sukat painaa vain karvan, tai useamman kissankarvan verran enemmän kuin harmaat. Jospa Merri on makoillut kutimen päällä enemmän kuin edellisten sukkien teon aikaan. Eikös olekin metkaa, kuinka voi ajatus seota, jos on suunnitellut jonkin käsityön aloittamisen ja sitten ei olekaan tykötarpeita siihen, sen jälkeen ei oikein osaa aloittaa muutakaan. Aikas rento asento kässäklubilaisen kaverilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siinähän se selitys onkin! Miä kun tosissaan ihmettelin tota langankulutusta ja pähkäilin, olenko kuitenkin tehny yhen mallikerran enempi toiseen. ;)
      Kyllä tulee tosiaan hönö olo ja jää vähän kun tyhjäkäynnille. Itekseni ihmettelin, eikö minul tosiaankaan ollu mitään varasuunnitelmaa. :)

      Poista
  3. Luettuani:) ,tekstin ajatukseeni tuli heti Merri,ominut päiväs aikaan mustat sukan tekeleet itelleen:)

    no ei yks Merrin karva komiassa sukassa virka mitään,lämpö-arvot vaan nousee,mit'ä enempi karvoja:))

    Mukava Kässäklubi,joka työ paikalle pakolliseksi:)))

    joo ei tuommoseen jooga asentoon äkkiseltään taivu,harjoittelun kautta...hah´´´hah´´´kuhan vitsailin:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisesti sanottuna Merri ei oikeastaan langoista välitä, vaikka käykin välil haistelemassa minun touhuja. Karvoja tuntuu olevan joka paikassa, vaikka ovatkin usein yksittäiskappaleita. Oisko varsinainen kasvanlähtöaika keväällä? Silloin voinee tehä karvatossuja ja -lapasia. :)
      Onneksi lähipiirissä on kaikilla muillakin kissoja, niin karvat ei neuleissa haittaa. :)

      Poista
  4. Onpas pitkät ja ihanat nuo sukkasi. Mietin, että mikäs parenpi pesä Merrille onkaan ollut aina kun sinun silmä välttää.

    Kyselit kirjastani. Laitoin juttuun jälkikirjoituksen: Jälkikirjoitus: Aloitin kirjan gessoamalla kannet puoli senttiä paksuiksi ja kirjan keskeltä aloitin gessolla liimaamaan aina neljä sivua yhteen keskiaukeaman molemmille puolille vuorotellen. Aina kun liimasin neljä sivua yhteen, revin kirjasta 2 sivua pois. Kirja oli sidottu eri tavalla kuin videossa, joten sivut eivät irronneet sidoksesta kuten videossa. Kirjastani meinasi tulla niin paksu, että se repesi vähän entisestä sidoksesta ja selkämyksestä, joten laadin kirjaani kokonaan uuden selkämyksen ("jeesusteippi on hyvä apu tässä) ja kuumaliima toinen hyvä apulainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloituskirja oli niin vaatimatonta kokoa, että tuntuu uskomattomalta, jos se on edelleenkin pohjana yksinään! Ajattelin, että olet liittäny useita kirjoja toisiinsa. Gesso on minulle vieras aine. Pitää visiin googletella.
      Kiitos vastauksesta. Kirjasi on mielettömän hieno!

      Poista
  5. Aivan ihanat sukat ja pituus on myös minun mieleen vaikka en omista yhtään tällaista sukkaparia . Pidän paljon hametta joten nämä olisivat aivan unelma sukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Hameen kanssa kävisivätkin varmaan hyvin.

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!