Käsityöturismia

Käytiin Nekun kanssa Tampereella Kädentaito -messuilla. Oli mukava vähän irtautua rutiineista ja lähteä turistiksi Tampereelle. 😊
Messuilla oli valtavasti kaikkea ihanaa!  Joulu on jo täyttä häkää tulossa ja se näkyi. Tämä oli niin kaunis asetelma,  että oli pakko kuvata, kun oli oikein lupakyltti vieressä.

Vähän hankalaa oli muutoin tunnelman kuvaaminen, kun oli ihmisiä jokapuolella. Tulikin sellainen olo ajoittain, että tämän jälkeen pitäisi olla viikko yksin kotona, että tasaantuisi. 😂 Väenpaljous ei olekaan messujen houkuttelevin asia, vaikka se näytteilleasettajien mielestä varmaan onkin.

Ensimmäisen kerran messuilujen jälkeen, vuosia sitten, sain sellaisen mielikuvan, että syömiset kannattaa syödä ennen messuilua, koska jokaiseen ruokaputiikkiin oli niin valtavat jonot. Nyt tämä asia näyttäisi parantuneen ja syötävää löytyikin useammasta paikasta. Päädyimme kuitenkin glögille ja smoothielle joululeivonnaisten kera. 

Aika pienillä ostoilla pääsin ulos.  Arkartelukuviot teksteineen pääsevät heti käyttöön. Pienet valosarjat taas olivat niin halpoja, että piti ostaa kun halvalla sai. 😊

Lankoja oli ihanissa väreissä ja niitä hiplailinkin. En kuitenkaan ostanut, kun kotona on niin monta neulomatonta kerää. Ne kai pitäisi ensin saada kulutettua. Taltutin sisäisen hamsterini..... kunnes tuli niitä kankaita. Silloin en enää pystynyt. Mukaan lähti ihastuttavat mustikka- ja sudenkorentoaiheiset kankaat. En pystynyt irrottamaan otettani niistä enää.  Nekku löysi panda-aiheista kangasta. 

Joulupakettiinkin löytyi laitettavaa. Tämä suloinen tonttu, joka kovassa pakkasessa, parta huurussa potkuttelee jäätä pitkin naapuriin viemään pakettia pienelle Sanni -tytölle. ... Ainakin minusta tuntui siltä, että sen se tekee! 

Vasta edellisenä iltana syntyi päätös jäädä Tampereelle yöksi ja pyöriä kaupungilla seuraavana päivänä.  Hotelli Tammer oli siisti ja hieno, historian havinoita kaikkialla.  Sisustuskin oli tehty uusvanhaksi. 

Monesti olemme olleet eräässä toisessa hotellissa, mutta nyt vaihdoimme ihan vaihtelun vuoksi. Sänky oli aivan erityisen pehmeä ja hyvä.  Aamupalakin oli hyvä. 

Hotellihuoneen varustukseen kuului myytävä lukko, jos olisi halunnut käydä kiinnittämässä omansakin tähän joukkoon. Eipä ollut nyt tarvetta sellaiselle. Aika vaikuttava on kyllä tämä lukkojen määrä. 

Tämä oli paras. Tässä on vielä mahdollisuus perua sitoumus, kun pitää numeroyhdistelmän muistissa. 😂😂

Kaupoilla kävelimme, kunnes jalat eivät enää tahtoneet kantaa. Mukaan tarttui nämä kaksi ihanaa mukia; The Gamekeeper ja The Fruit Picker. 

Ennestään kotoa löytyy The Petrolman ja The Night Watchman. 

Meillä on kotona pieni mukikriisi. Mies haluaisi samanlaisia mukeja, kun vieraitakin tulee. Itse tykkään valita kaikki mukit ihan tarkoituksella erilaisia.  Valintaprosessi on monesti tarkka. Yksin juodessani valitsen mukin tuntuman, koon ja fiiliksen mukaan. Vieraillekin on kiva valita persoonalliset mukit. Hienommissa juhlissa käytetään tietysti kahvikuppeja, jotka ovat yhteneväisiä. 

Löysin töihin kengät. Minulla on samaa merkkiä ollut kesäkäytössäkin. Nyt on suuret odotukset näitä talvisempia versioita kohtaan. Reilussa lumimäärässä eivät taida toimia, kun on niin lyhyt varsi.  Muutoin vaikuttavat hyvältä jalassa, nopeat laittaa jalkaan ja riisua, vettä hylkivä pinta.  Töissä elämä on yhtä sisältä ulos ramppaamista ja kenkäsuojien asettelua. 

En ole koskaan ollut innostunut aamutakista, mutta nyt sain herätyksen ja ostin sellaisen. Se on käytössä tälläkin hetkellä. 😊

Neuletyö oli tietysti mukana reisussa. Sukkaahan sieltä taas pukkaa. 

Tampere tuntuu ainakin turistin mielestä jotenkin aktiivisemmalta ja energisemmältä kaupungilta, kun omani. Joka kulmalla on pieniä kauppoja ja eri teemaisia kahviloita.  Joulu on vallannut katukuvan valojenkin muodossa.  Voihan olla, että turistina minun kaupunkiini eksyvä, voisi pitää tästäkin. Kyse voi olla näkökulmasta. Onhan näillä tietysti kokoeroakin ja asukasmäärä on erilainen. 

Tampereella on hyvä henki, mutta kyllä siellä on vähän outojakin asukkaita. Juttelin tälle partaniekallekin pitkän aikaa, eikä hän edes kääntynyt katsomaan! 

Hänellä olisi varmaan ollut asiaa, kun on tuota asennettakin, mutta milläs puhut, kun ei ole suuta?? 

Jouluisiin tunnelmiin! Terveisin Sartsa