keskiviikko 8. lokakuuta 2025

Koiraelämää

 Viime kuussa vietettiin Artun kanssa yhteistä aikaa vähän tavallista enemmän.  Äidillä oli pientä toimenpidettä, eikä koiran kanssa lenkkeily ollut oikein suotavaa.  Arttu oli aluksi aika hämmentynyt tilanteesta.  Yhteistyömme loputtua se kuulemma odotteli edelleen ovenpielessä, jos vaikka tulisin lenkkikaveriksi. 


Lähellä on kivoja polkuja, joita kiersimme useampana päivänä. 


Artulle reitti on tuttu.  Yritimme silti löytää vähän erilaisia reittejä, kuin sen tavanomaiset reitit. Teimme myös aika pitkiä lenkkejä ...ööö minun mittapuuni mukaan eli max 6km 😅 Ilmeisesti kuitenkin vähän pitempiä, kuin ne päivittäiset lenkit, joihin se on tottunut. 


Tuolloin oli vielä kauniita ja lämpimiä ilmojakin. Aurinko paistoi komeasti Kymijoen pintaan.  
Mitähän seikkailuja täältä polulta löytyy...? 


Arttu oli välillä vähän epätietoinen, voiko kyseiseen suuntaan mennä, vai ei.  Kerran valittiin sellainen reitti, että joka ikisessä talossa oli koiria pihalla. Minäkin välillä säikähdin, kun oli niin möreitä haukkuja.  Siinä me sitten Artun kanssa kiiruhdettiin eteen päin ja ajateltiin, että haukkukaa te vaan, me jatketaan matkaa! 


Yhden reitin varrelta löytyi hieno hyönteishotelli! Oikein isoille hyönteisille kai. 


Sähkökaappeja bongattiin useampi. Tässä komea riikinkukkomaalaus.


Uusia polkuja, uusia reittejä..... 


"Vanhoja" ennenkin blogissa näytettyjä muraaleja tehtaan taideruukin alueelta. 


Joka kerta yhtä komeita katsella! 


Artun olisi kovasti tehnyt mieli uimaan. En kuitenkaan uskaltanut laskea, kun sen iho välillä kutisee jokiveden jäljiltä. 


Vanhaa UPM:n tehdasaluettakin kiersimme useamman kerran.  


Kaukana häämöttää keskustaan vievä silta ja sen vieressä oleva suihkulähde.  Tuo siltakin tuli ylitettyä useita kertoja lenkkeillessä. 


Vielä uusi polkulöydös! 


Tämä ranta taitaa olla vanhan lossin pysähdyspaikka joen tällä  puolella.  


Kun koira ei ole oma, on oltava paljon tarkempi siitä, mitä tehdään ja mitä ei uskalleta tehdä. Kaikenlaisia uhkakuvia  tulee taluttajan mieleen.  Olin juuri ajatellut, että mitä tekisin, jos Arttu hyppäisi tuosta uimaan. Kiristin narua, että ei pääsisi ihan reunalle ja silloin se hävisi! Ai hitsin hitsi kun säikähdin!  Sieltä Arttu pomppasi katsomaan, että mikä minulla on hätänä. Tuossa reunan takana oli vielä yksi kivetysrappunen!  


Ai kun tulee ikävä noita syyskuun aurinkoisia ja lämpimiä ilmoja.   Nyt on jo niin viileää ja märkää ja ties mitä.  Ankiokin paistelee vain harvoin.  
Välillä voi käydä koiralenkillä, mutta olen silti tyytyväinen siitä, että meillä ei ole kotona koiraa. Tuollainen kävely ei ole minulle tervettä 😂 Mitenkäs se laulu menikään... " kun sitä ulkoiluttaa täytyy, on raitis ilma tärkeää!" .  Tyttöystävälläin koira on jne. Olisiko ollut Jussi Raittisen laulama ralli?
Arttu auttoi minua kuitenkin nostattamaan lopahtanutta liikuntaintoani tälle vuodelle. Saan edes jotain tavoitetta saavutettua. 
Äiti on jo taas kunnossa ja Arttu pääsee nyt esittelemään hänelle uusia, oppimiaan reittejä. 

29 kommenttia:

  1. Kuten totesitkin niin ikävä tulee tuollaisia ihania syyslenkkejä kun aurinko paistaa ja vielä kovin kaunista katseltavaa. Arttu on selkeästi innoissaan uudesta , mutta toisaalta tutusta lenkkikaveristaan. Meillä kun aikoinaan oli koira joka vaati paljon liikuntaa niin kyllä välillä vedettiin pitkää tikkua kuka sen kanssa aamulla lähtee ulos. Teinejä se ei kyllä yhtään huvittanut :-) ja kaupankäynti oli kovaa eli jos teet sen nyt niin.....eikä ne iltalenkit sen suositumpia olleet ;ainakaan koiran ilmalla.
    Kun on toisen lemmikin/lapsen/auton kanssa liikkeellä tulee kyllä supervarovaiseksi !:-).
    Ja nuo muraalit ON kyllä todella upeita .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella nuo pakkolenkkeilyhetket. Ei ole yhtään poikkeavaa varmaan tuo tv mainoksen mukainen kysymyskään, että käytkö koiran kanssa lenkillä, jos minä käyn kaupassa ;)
      Vastaantulevat koiratkin oli vähän arveluttavia. En olisi antanut haistella, mutta jotkut olivat selkeästi Artun tuttuja, vaikka minä en niitä tuntenutkaan. Niiden ulkoiluttajat tunnistivat Artun, vaikka eivät minua.

      Poista
  2. Kiitos kivasta ja aurinkoisesta aamulenkistä! Täällä tuulee niin, että on kiva olla kotona, jossa ikkunoista ei vedä enää!! "Kä-kä-kä-kävelemään.." ♫♪. tuttu kappale. Liisan koira -kappaleen esittäjäksi on merkitty Eero, Jussi & The Boys. Kivaa päivää! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle se oli yksi lenkki, meille Artun kanssa useampi lenkki kuvineen ;D
      Päivä muuttui ihan kivaksi tunti sitten, kun pääsin töistä. Jalat huutaa kyllä edelleen Hoosiannaa.

      Poista
  3. Onpa kivoja kuvia/reitekä. Lainakoira olisi kyllä kiva, kun omaan ei oikein riitä voimat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kun sanoin, niin välillä voi lenkittää, kunhan ei tarvi koko aikaa ;D Ihan hirveältä tuntuu ajatuskin siitä, että pitäisi aamulla ennen töihin lähtöä viedä koira pihalle. Ehkä se olisi vähemmän väkinäistä, jos kyseessä olisi oma koira.

      Poista
  4. Voi että tuo Arttu on niin suloinen! Paljon rapsutuksia hänelle. Ihanat lenkkeilyilmat teillä olikin. Mukava kuulla, että äitisi on toipunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti lenkittää jo Arttua taas ihan suvereenisti 3 kertaa päivässä ;) Minä olin vain tilapäisapu. Arttu ei kuulemma meinaa millään lähteä samoille reiteille äidin kanssa, kuin mitä oli minun kanssa.

      Poista
  5. Sinulla on upeat ja monipuoliset lenkkimaastot. Ehkä saat lainata Arttua aina välillä. Merri tai Frodo tuskin noin pitkälle lenkille lähtisivät. Hienoa, että rumia betoniseiniä ja metallisia sähkökaappeja koristellaan. Muraaleja katselee mielellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äidin kotoa on helppo lähteä noille reiteille. Muutenkin tuota Kymijoen rantaa on monin paikoin muutettu lenkkeilyreiteiksi ja luontopoluiksi. Mukava noita värikkäitä maalauksia on katsella, ennemmin, kuin mahdollisesti sprayattuja graffiteja.

      Poista
  6. Että onkin söpö pikku Arttu.
    Kiva kun vei sinut liikkumaan ja ulkoilemaan 🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on oikein pampula, kun turkki on pitempää. Sen pitää käydä "parturissa" aina tietyin välein, kun sen turkki kasvaa koko ajan. Arttu on sellainen sopivan kokoinen koira tällaiselle lenkkeilijälle.

      Poista
  7. Arttuhan poseerasi kuvisaa kuin konsanaan ammattimalli! 🥰 Ihanan pehmoisen näköinen turkki. Meillä on välillä myös lainakoira, kun vanhin lapsi puolisoineen tulee pienen city-koiransa kanssa käymään. 🐶

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän siinä aina muutama räpsy pitää ottaa, että saa eläimen katsomaan kameraan päin, ellei sitten vahingossa ;)

      Poista
  8. Arttu on kyllä niin söpö, että tuollaisen lenkkikaverin minäkin ottaisin. Itse asiassa musta tuntuu, että täällä meidän kulmilla on samaa rotua olevat Onni ja Oliver, jotka meidän vasta muuttoa tehdessämme toivat emäntänsä ja isäntänsä meitä tervehtimään 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on hupaisaa, että monella koiralla (ehkä muillakin eläimillä) on ihmisen nimiä nykyään. Toisaalta ihmisillä on nykyään aika erikoisiakin nimiä, kun katsoo vaikka kastettujen nimiä lehdestä.
      Arttu on sellainen sopivan kokoinen lenkkikaveri.

      Poista
    2. Mursun ja Pojan keskimmäinen nimi on Onni 😄, toinen nappisilmästä on siis kaima.
      Meillä oli Viljo-kissa ja ja äidillä ja Tunturiruipelolla Teemu-koira 🥰

      Poista
  9. Mainiot kuvat Artusta ja sen uusista ulkoilureiteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se taisi tykätä uusista reiteistä. Uudet hajut ja tutkimiskohteet :)

      Poista
  10. Arttu on suloinen pieni koira. Jaksaako noin pieni koira kävellä 6 kilometriä, kun se on minullekin maksimi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi lenkki oli kerran MELKEIN 6 kilsaa ;D Useimmiten 4. Hyvin se ainakin jaksoi. Eihän me mitään kuntolenkkiä vedetty, vaan pysähdyttiin välillä haistelemaan. Koti kun lähestyi, en meinannut perässä pysyä, niin oli kiire kertomaan, äipälle, missä on käyty ;D

      Poista
  11. Artulla on ihanat nappisilmät. Noin upeissa maisemissa on lenkkeilystä varmaan nauttinut molemmat ihan yhtä paljon. Kauniit syyspäivät on kuin tehtyjä ulkoiluun, ei tule hiki eikä hyttyset kiusaa. Tänään oli sateista. Yritin sanoa meidän koiralle, että ulkona on oikea koiran ilma, mutta sitä ei olisi huvittanut lähteä ulos, taisi kolottaa sen vanhoja luita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiki ehti tulla, mutta nyt kun mainitset, niin eihän niitä hyttysiä ollut! Se se vielä olisi puuttunut ;) Aurinko kimmelsi joen pinnalla hienosti. Arttu ei kuulemma halua ulkoilla vesisateella. Kukapa haluaisi ;D Kun mietin, että pitäisi käydä ulkona asioilla kaikilla säillä, alkaa jo itseäkin hytisyttää ;)

      Poista
  12. Arttu on todella söötti koira. ❤️ Minkä verran hänellä mahtaa olla ikää?

    Ajattelin juuri tänään yhtä koiranulkoiluttajaa katsellessani, että minulle tekisi tiukkaa ulkoiluttaa koiraa monta kertaa päivässä, oli ilma mikä tahansa. 🙈 Karhut ovat paljon helpompia otuksia. 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm. Pitää aloittaa laskeminen Merristä, joka tulee kohta 8, Arttu tulee muutamia kuukausia perästä. Aika menee tosi nopeasti. Muistan selvästi, kun haettiin Arttu pienenä rääpäleenä Hämeenlinnasta.
      Tuo lenkittelyn säännöllisyys tuskastuttaa minua jo ajatuksena ;D Kissatkin ovat helpompia, mutta karhut ovat kyllä helpoimpia. Ainakin reissukarhut ;D

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Arttu kiittää, kumartaa ja heiluttaa häntäänsä ja tuijottelee nappisilmillään :)

      Poista
  14. Onpa suloinen Arttu ja ihanat nuo teidän lenkkimaastot. Tuollainen hyönteishotelli pitäisi rakennella - olisi ihana seurata öttiäisiä.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallisilla teillä tuntuu tylsältä kävellä, kun on kivoja polkujakin. Toisaalta samat polut kyllästyttävät.
      Nyt ei näkynyt hyönteisiä. Pitäisi joskus kesällä käydä kurkkaamassa, toimiiko tuo hotelli :)

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!