Säkkikangas

 Palataanpa niihin kahvisäkkeihin, jotka saimme äidin kanssa taannoin makukahveja ostaessamme.  Säkit kutkuttivat mieltä päiväkausia. Mietin joka päivä, mihin niitä voisi käyttää. Johonkin halusin käyttää, koska olivat niin kivoja. 

Lopulta Merri otti ohjat käsiinsä. Säkit levitettiin pöydälle, jonne Merrikin sai suunnittelun takia poikkeuksellisesti kiivetä. Merrihän on aina mukana, kun tehdään jotain kankaista 😻 Mitään ei voi levittää mihinkään ilman Merrin osallistumista. 

Tämän projektin toinen osio on  kauan sitten virkkaamani  2 verhokappaa.  Ne ovat niin vanhoja, että olen jossain vaiheessa värjännytkin ne punaisiksi, niin sain niihin uutta puhtia.  Jouluverhoina olen käyttänyt sellaisenaan, tai niin, että joku toinen verho on ollut osittain tuossa päällä. 

 Tästä ajatuksesta lähti tämäkin projekti. 

Leikkasin säkkikangaspusseista sopivan kokoiset osiot tekstien ja kuvien osalta. Yhdestä pussista riitti hyvin yhteen kappaan.  Kangasta jäi vielä ylikin. Sen käyttö on edelleen mietinnässä 😄

Ikkunaa on kamalan vaikea kuvata.  Alempi ikkuna on hiukan kapeampi, joten verho jää vähän laineille.  

Verhot eivät ole kiinni toisissaan, vaan ainoastaan samalla klipsulla kiinni tangossa.  Ompelin vain saumoja kappaleisiin, en muuta.   Tykkään verhoista kovasti. Samanlaisia ei taatusti ole missään 😂 Kahvisäkeistä verhoiksi!  Aion jättää nämä ikkunoihin myös joulun ajaksi.  Käyvät oikein  hyvin myös jouluverhoiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että vielä ei jouluta.  Nämä ovat sellaiset neutraalit verhokapat, eli käyvät hyvin syksyynkin. 

Ilman Merriä hommasta ei tietenkään olisi tullut mitään.  Mittaus ja suunnittelu veivät oman aikansa. 

Äidin kanssa käytiin uusilla ostoksilla 😍  Ensimmäiset joulu-/ käsityömyyjäiset piti käydä katsastamassa.  Myynnissä oli kaikenlaisia käsitöihin liittyviä tuotteita, sekä niiden valmistamiseen tarvikkeita. Neuleita oli eniten, mutta sattuneista syistä niitä ei lähtenyt matkaan. 

Viime vuonna kävimme samoissa myyjäisissä ja ostin hiuskiinnikkeen, joka oli ympäriinsä kiedottu pöperölangalla. Olen viime aikoina käyttänyt sitä usein, kun hiukset ovat vihdoinkin kasvaneet riittävän pitkiksi. Sama myyjä oli taas paikalla. Ostin samanlaisen hiusklipsun, mutta sinisenä. Yllytyksestä ostin myös kaksi virkattua hiuslenkkiä. 

Lakkahillo on harvinaista herkkua, vai pitäisikö sanoa, että ostan sitä harvoin.  Itse en lakkoja keräile. Lapsena kyllä perheen kanssa kerättiin. 

Sytykekäpyset tulevat tarpeeseen. Meillä on 2 takkaa, joita lämmitetään sitä ahkerammin, mitä pitemmälle talvi etenee. 

Kankaat ovat suuri heikkouteni... ihan vain siksi ostin tuon hiirulaiskankaan. Sen vasemmassa ylänurkassa oleva siili näyttää kuuluvan kankaaseen, mutta se on oikeasti uudenlainen silityskuva. 

Juhlavat kuoret suklaalevyille piti myös ostaa. Näitä ostaessani ajattelin, että Repolainen varmaan sanoisi, että olisit tehnyt itse....  ehkä otankin näistä mallia 😜, tai sitten syön vain suklaat (joita ei siis ollut mukana, mutta ainahan ne voi ostaa, sovitella ja syödä itse). 

 Ilmat viilenevät. Yksinäinen arovuokko on lähtenyt toiselle kukintakierrokselle ja saanut vielä herhiläisenkin houkuteltua kukintoaan ihmettelemään. 

Pian lähtee viikkokin taas uudelle kierrokselle.  Jännä, miten ainakin minä ajattelen viikon olevan rinkula, jossa viikonloppu on ylhäällä ja lähtee siitä taas laskeutumaan maanantaita pitkin eteen päin 😃  Kuukaudet näen mielessäni kuin laskeutuvina portaina, josta noustaan hissillä joulukuusta suoraan takaisin tammikuuhun.   Miten sinä näet ajankulun?