lauantai 26. lokakuuta 2024

3 kuvaa lokakuulta

Kristiina K:n haaste 3 kuvaa kuluvalta kuukaudelta, aihe alkaen kuukauden ensimmäisellä kirjaimella.  Kuvia on tullut otettua kaiken maailman, mutta sopivia ei millään ole meinannut löytyä. Lopulta päädyin näihin, kun kuukausikin alkaa jo loppumaan. 

LÖYTÖ  
Etsin lankaa kässähuoneestani, kun käsiin osui keskeneräisenä tämä tiskirätti Ameriikan malliin, tai tiskikukka, miten vaan.  Se oli kyllä neulottu, mutta sauma yhdistämättä ja päättelemättä.   Keskiö vedetään umpeen ja ommellaan alkua ja loppua yhdistävät sivut yhteen. Ohje löytyy TÄÄLTÄ. 
Langankulutukseen merkitsen  12 grammaa. Näihin saa upotettua bambu- tai puuvillalanganjämiä. 


LÄHENTÄJÄ
Istuin pitkästä aikaa kuntosalin laitteessa, kun tuli tämä haaste jälleen mieleen.  Mistä sitä voisi ottaa kuvan, joka voi alkaa L -kirjaimella???   Siinä hetkessä silmäni osuivat edessä olevan laitteen nimeen 😃  En harrasta kuntosaliselfieitä, enkä juuri muitakaan  omakuvia, mutta tätä varten oli pakko kaivaa kamera esiin. Puhelimen kamera tietenkin. Eihän minulla mitään kameraa siellä ole mukana....  Kuuntelen äänikirjaa, tai jotain musiikkia. Viimeisin innostuksen aiheeni on klassinen musiikki.  Naurattaa, että mitä toiset ajattelisivat, jos tietäisivät minun kuuntelevan Toccata ja fuuga d-mollia 😂


Kolmas kuva-aihe on kaksiosainen. 

LAISKUUDEN LOPPU
Minun käsityöhuoneeni!!!  Sain sen siivottua ihan itsellenikin yllätyksenä. Olin ihan sekaisin päivien kulusta  ja työvuoroista.  Heräsin aikaisin ja katsoin puhelimesta, että taas on töissä vajausta. Mietin, että lähtisinkö iltavuoroon, vaikka en yleensä ylimääräisiä vuoroja teekään.  Onneksi mies kysyi, että etkö olekaan menossa naapurin rouvan kanssa konserttiin illalla? No totta kai olen!  Miten olin sen päässyt unohtamaan?  Nuppi sekoaa näistä vaihtuvista vuoroista. 
Oli kuin olisin saanut ylimääräisen vapaan, kun en luvannutkaan lähteä ylitöihin 😅
Sain käsittämättömän idean, että taidan sitten tarttua näihin kahteen yläkerran huoneeseen. Ne ovatkin hiertäneet mieltä jo pitempään, kun etenkin tämä kässähuone  tuntuu aina ihan mahdottomalta tehtävältä. Se on siivottava pienissä osissa, että saa taas tavarat paikoilleen.  Kaappien ja laatikoiden sisuksia en käynyt läpi, tai homma olisi levinnyt liikaa. Löysin silti melko paljon pois laitettavaa.  Näin isossa hommassa  on pidettävä useita taukoja ja huomasinkin yhdellä tauolla, että tänään on tavaroidenvaihtopäivä järjestetty keskustaan.  Siivouksen jälkeen kaappasin ison kasan tavaraa autoon ja kiikutin ne saman tien vaihtoon.  Mukaan lähti vaihdossa onneksi vain yksi pieni ovikoriste 😉


LEKOTTELIJA
Merri on maailman paras siivouskaveri. Se on aina kiinnostunut työstä ja tuloksesta.  Se tykkäsi silmin nähden siitä, että kuormattuna ollut pöytä olikin taas tyhjä. 


Kerron vielä lopuksi ihan toisenlaisen jutun, nimittäin päiväuneni. Se oli niin hauska, että tuntuu mukavalta muistella sitä toistuvasti.  Olin ihan väsynyt työpäivän  jälkeen ja kävin sohvalle makaamaan. Nukahdin heti. Jossain vaiheessa ajattelin, että pitäisi jo nousta, mutta nukahdin uudelleen. 
Näin unta, että olen meidän pihalla. Oli syksy, vaikka olikin kesä. Lehtiä oli pihalla paljon, mutta oli kuitenkin kesäisen lämmin. Kävelin nurmikolla ja minun oli vaikea pysyä pystyssä. Kaaduin useamman kerran ja nousin ylös. Lopulta kaaduin, enkä päässyt enää ylös. Ajattelin rauhallisesti, että olen sitten tässä,  kun on ihan hyvä maata tässä nurmikolla.  Unessa kuulin, kuinka Merri hyppäsi terassin keinusta ja tuli katsomaan, miksi en nouse ylös. Se tuli ihan kasvojeni viereen haistelemaan.   
Kas kummaa! Heräsin ja Merri olikin siinä ihan oikeasti. Se oli kävellyt päälläni ja tullut haistelemaan kasvoja. Sillä oli nälkä ja se ihmetteli, miksi täällä aina vaan nukutaan keskellä päivää 😂

Näistä haasteista tuli sellainenkin mieleen, että Kävelyllä -haaste voisi olla myös Unissakävelyllä.  Minä harrastan sitäkin joskus, nykyään kuitenkin huomattavasti vähemmän, kuin nuorempana. 

 

18 kommenttia:

  1. Loistavan hyviä L-aiheita! Varsinkin (tietenkin) lekottelija, jonka magneettinen katse herättelee katsojan näin aamutuimaan. (Uh, vieläkin on hämärää...)
    Sinulla on tilava työhuone. Ja kauniita asioita sieltä löytyykin!
    Minä en luultavasti koskaan ole oikeasti kävellyt unissani, mutta muuten unet ovat joskus hyvin todellisen tuntuisia. Voi kun saisikin kuvia niistä unien maisemista! Niillä olisi kiva osallistua haasteeseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unissa kävellessä on usein niin kiirus, että ei siinä edes ehtisi miettiä kuvaamista ;) Olisi kyllä mahtava saada nuo mielikuvat tallennettua. tosin kuvissa ei sitten varmaan näkyisi mitään ihmeellistä, kun ne kaikki ihmeellisyydet on siellä pään sisällä :)
      Kävin vielä illalla ihailemassa huonetta, joka oli paremmassa järjestyksessä ja pöytäkin ihan tyhjä! Hämmästyin uudelleen. Pitää kai kohta mennä taas ihailemaan ;D

      Poista
  2. (L)älläteltiin samoihin aikoihin lokakuun kuvat ja kuulumiset!😅
    Lähentäjä - loitontaja vahvistaa tärkeimpiä lihaksiamme! Hyvä sinä! Tehokkuutta tuntuu riittävän - laiskuus tosiaan loppu, kukahan siivois meillä, kun kumpikin tykätään enemmän sotkemisesta! Lokoisaa lauantaita lallatellen vaikka klassista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi tuo siivoustulos onkin hämmästyttävää, kun siivoaminen on yhtä rasittavaa minunkin mielestäni :)
      Työpäivän lähestyessä tunti tunnilta, pian jo minuutti minuutilta, alkaa tuntua ihan samalta, eli rasittavalta. Joskus töihin lähtö ja siellä oleminen on ihan tervaa. Ei tee yhtään mieli edes lällätellä. Ehkä klo 22 voi jo vähän lällätellä :)

      Poista
  3. Eikä olekin hassua, että ”yllättävät” vapaapäivät tai yllättäen lyhyemmät työpäivät ovat täynnä virtaa ja silloin saa aikaiseksi kotona vaikka mitä. Minullekin käy samalla tavalla, vaikka ei olekaan yhtä suloista piällysmiestä. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus käy näin, kun kaikki osiot kohtaavat :) Joskus aika vain valuu jonnekin. Lisäksi Homma sujuu paremmin, jos ei ole sitä viimeistä pakkoa vielä homman yllä. Sekin on tietysti usein omasta päästä kiinni :)

      Poista
  4. Niin hienot sanat. Lähentäjä oli kaikkein paras. Merrin kelpaa nyt loikoilla tuolla tyhjällä pöydällä. Hienoa kun käsityöihmisellä on oma kässähuone.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lähentäjä oli kerta kaikkiaan mahtava sattuma ;D
      Minustaki on mahtavaa, kun on kässähuone :) Se on jäänne siitä, että kaikki lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Lapsiperheessä ei ole koskaan tarpeeksi tilaa. Ihan mahtava tunne, kun yht´äkkiä sitä tilaa sittenkin on ja saa levittäytyä. Ihmeesti sekin silti täytyy ;D On tuolla kässähuoneessani muutakin, kuin kässätavaroita, se on myös osittain nk. varastona. Suurin osa on kuitenkin kässätavaroita.

      Poista
  5. Hauskoja lällällää sanoja ja kuvia sinullakin. Siivoamisesta saa aina hyvän mielen.
    Minä en tietääkseni ole koskaan kävellyt unissani, mutta Poika käveli pienenä.
    Kerran heräsin siihen, että kuulin jonkun koputtavan oveen. Herätin Mursun, joka oli ensin, että ei siellä ketään ole. Koputus toistui ja sai meidät ylös. Pojan huoneen ovi kiinni, ettei se herää, jos pitää joku päästää sisään. Minä kurkkimaan ikkunasta, onko siellä Äiti ja Sisko tai poliisi tai jotain ja Mursu avaamaan ovea. Oven takana oli.. Poika! Joka muina miehinä käveli Mursun ohi omaan huoneeseensa jatkamaan uniaan.
    Aamulla sitten asiasta puhuttiin ja kysyttiin, että mikset soittanut ovikelloa, olisi kuultu paremmin. Vastaus oli "No ettei kukaan herää siihen". Olihan se loogista, mutta... Oveen hankittiin samana päivänä turvaketju, varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta siivoamisesta saa hyvän mielen vain, jos pääsee loppuun asti ;D Muuten se on minulle silkkaa pakkopullaa.
      Minä en muista koskaan menneeni ulos asti, vaikka kaikenlaista hölmöyttä on tullutkin tehtyä öisin. Meilläkin poika oli menossa ulos, mutta huomasin onneksi ovella, kun en itse vielä ollut mennyt nukkumaan. Meidän suvussa tuo unissakävely taitaa olla verissä :)

      Poista
  6. Kässähuoneen siivous . Vau !!! Nyt tuli "ylimääräinen" vapaa hyvään käyttöön. Löysit varmaan paljon sellaistakin mitä et tiennyt olevankaan :-). niin minulle usein käy kun tartun tuumasta toimeen.
    Minä en tietääkseni ole koskaan kävellyt unissani, mutta viime kesänä Kari oli kävellyt ulos unissaan ja herännyt ulkona lukitun oven takaa. Ei halunnut herättää minua ja kiipesi sitten Artun tikkaita pitkin sisälle :-))))).Minä havahduin siihen jotenkin mutta kaikkein yllättynein oli Arttu :-).
    Mutta minä liikun kyllä unissani ties vaikka missä ulkomailla vieraissa ja oudoissa paikoissa. Ja useimmiten aina lopuksi yksyn jonnekin .-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D Meillä ei passaa jäädä lukon taakse, sillä en tule mahtumaan kissanluukusta sisään ;D Voin kuvitella, että kissa oli ihmeissään.
      Minusta tuntuu, että löysin paljon sellaista, jonka kyllä tiesin olevan ja ihmettelin, että miksi edelleen säilytän tätäkin. Tavaramäärään nähden pois heittämäni jutut olivat vain pisara meressä, mutta hyvä, että edes jotain lähti. Nuo laatikoiden ja kaappien sisustat ovat varmaan ihan mahdottomia asioita täynnä. Askartelussa voi "tarvita" mitä ihmeellisempiä asioita ja niitä sitten riittääkin ;D

      Poista
  7. Mukavasti keksit L-kuvat ja juttua niiden höystöksi. Aika hieno juttu, että kässähuone on siivottu, Merri antaa pisteet tehdystä työstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo siivous kävi niin yht´äkkisellä päätöksellä, että en ehtinyt alkaa perumaan, kun olin jo kantanut välineet yläkertaan. Taputtelen vieläkin itseäni hartioille ;)

      Poista
  8. Upeita kuvia olet lokakuulle ottanut. Tuosta liinasta tuli ihan anoppiani ikävä. Hän oli kova virkkaamaan ja varsinkin punaisia liinoja ilmestyi monen monta. Onpas sinulla upea työhuone ja varsinkin tuo ihana Merri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on näistä se ihanin ;) Lasten muutettua kotoa, tuli tilaa yllättäen reilusti lisää. Kaikki on täytetty, eli hyvin menee ;D

      Poista
  9. "Maataan sitten tässä, kun ei muuta voi" :D

    Uniin aina välillä sekoittuu jotain tosielämän tapahtumaa. Minä olen kerran nukkuessa lyönyt miestäni, kun unessa olin tappelussa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D Minunkin vieressä on ollut ajoittain vaarallista nukkua. Kerran minulta karkasi kaasuilmapallo ja yritin sitä napata kiinni. Se lähti oikealle yläviistoon ja pomppasin mieheni jaloille. Hän pelästyi hirveästi ja singahti istumaan. Selkä oli kipeä vielä pitkän aikaa.
      Viime yönä näin unta, että hiukseni olivat kasvaneet puoleen väliin selkää. Siihen on vielä matkaa aika lailla ;D

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!