torstai 6. lokakuuta 2022

Syksyn sävelet

 Syksy saapuu hiljalleen. Ei sittenkään! Sehän on jo täällä! 😀 Aika menee niin nopeasti, että sen kulua ei oikein edes huomaa.  

Merri on käynyt palvelijan kanssa ulkoilemassa joinain päivinä. Läheisen joenrannan laiturilla voi ihmetellä vaikka isoja paistilintuja, joutseneksikin nimettyjä. Liian pitkä uimamatka, Merri lie ajatellut. 

Täällä on pyörinyt ilves/ ilveksiä muutaman kilometrin päässä.  Siitä on napattu kuvia, joissa se istuu esim. tramboliinin alla keskellä päivää.  Onneksi kylmenevät ilmat ja vesisateet ovat selvästi laskeneet kissojen ulkoiluhaluja.  Merri on silti halukas aina lähtemään lenkille, jos siihen on mahdollisuus. Se lähtee pihasta häntä ja naru suorana ja vetää, kuin Arttu-koira konsanaan.  Voimaa on kuin pienessä kylässä!



Minä olin viime viikonloppuna taas juhlistamassa palokunnan olemassaoloa marssisoiton merkeissä.  Soittajat kiipeävät tikkaita pitkin kuorma-auton lavalle. Meitä olikin nyt aika paljon ja tilaa ei jäänyt yhtään yli. Jokaisella oli varusteena soittimen lisäksi nuottiteline (jalallinen, tai marssiteline), nuotit, kokoontaitettava tuoli ja lämmin vaatetus.  Onneksi sattui sateeton ilta.  Alkuvaiheessa valoa on aina riittämiin, mutta marssin loppua kohti alkaa olla jo aika hämärää.   Minulta unohtui nuottivalo kotiin, mutta näin takana istuvan otsalampun valossa ihan hyvin puhallella piccololla suht´koht oikeita ääniä 😅


Alla vielä pari kuvaa, jotka otin viime vuonna.   Marssin alkupäässä kulkee palopäällikön auto, jota sitten seuraavat soittajat autolla. Palomiehet kävelevät soihtuineen.  Vanhaakin kalustoa on liikenteessä. Tarkoitan tietenkin autoja ja muuta elotonta 😄


Tämä tapahtuma on ennen kuljettu jalan.  Marssi kestää liki tunnin. Reitti on melko pitkä.  Käveleminen ja puhaltaminen on aika raskasta hommaa. Lisäksi puhallinorkestereihin on vaikea saada  uutta nuorisoa mukaan, etenkään ns. paksuihin torviin, kuten tuubaan, pasuunaan, baritoniin jne.  Kuka lie keksinyt tämän kuorma-autovaihtoehdon.  Siellä sitä sitten istutaan. Kuljettaja ajoi varovasti montuissa ja suojatiekorotuksissa. 


Kirjoittelu on nyt jäänyt vähemmälle, ihan ajanpuutteen vuoksi.  Onnistuin viikonloppuna aiheuttamaan kunnon savut meidän olkkariin ja koko taloon, kun ulkona oli niin kova matalapaine, eikä takka vetänytkään.   Kyllä riitti taas naapureilla ihmettelemistä tässä metelöinnissä 😂
Sauhu hälveni, mutta jätti jälkeensä ikävän hajun.  Olen töistä päästyä siivonnut joka päivä yhden huoneen perusteellisesti ja kantanut kaiken irtoavan pihalle tuulettumaan. Ikkunat ja verhot pesty jne.  Ainoa hyvä puoli on ollut se, että olin jo pantannut siivousta ihan riittämiin.  Olisi harmittanut ihan tosissaan, jos olisin juuri siivonnut ja sitten haisutellut. 

Hoitajien lakkouhat saatiin viimein sopimukselliseen tilaan.  Saa nähdä, mitä tämä tuo tullessaan. Itse ainakin odotan nyt enimmäkseen sitä hoitajien tulvaa, jonka korotettu palkka tuo tullessaan.   Epäilen, että tilanne ei muutu vielä vähään aikaan mihinkään (jos ollenkaan). Pessimisti ei pety, vai miten se menikään...     Toisaalla on hyvinvointialueiden tarve elää nuukasti. Otetaanko niitä sijaisia ja uusia työntekijöitä, vaikka niitä olisi?  Tämä jää nähtäväksi.   Siihen asti juostaan kilpaa ajan kanssa.  On siinä se hyvä puoli, että  painokin alkaa hiljalleen tippua kesäisen "makaamisen" jäljiltä 😀

Tänään aion mennä tutustumaan kuntosalille, jonne minut on luvannut yksi ystävä viedä.   Kokeilen, josko siitä olisi apua selkävaivoille. Aloitus on tietenkin oltava hyvin loiva. Etenkin tänään, kun pitäisi vielä mennä iltavuoroon sen  jälkeen.  😏  Saattaa olla silkkaa itsemurhaa, mutta se ei pelaa, joka pelkää!

Syksyisin sävelin teitä tervehtii Sartsa ja kisut 💖

27 kommenttia:

  1. Meillä se puhaltajalapsi, joka olisi halunnut liittyä orkesteriin, meni sellaiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut opiskelijasoittokuntaa, ja muuhun ei halunnut mennä mukaan. Se lapsi, jolla olisi soittokunta, ei halua orkesteriin soittamaan. Syksy toisiaan tuntui syksyltä, kun nyt on ollut monta, toinen toistaan harmaampaa sadepäivää. Ensi viikolla saa varmaan jo haravoida ihan urakalla lehtiä. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi, jos kiinnostusta kuitenkin olisi. itse olen 9 vuotiaana mennyt ihan "aikuisten orkesteriin", hyvin vastaanotettuna. Samanaikaisesti kävin soittotunneilla ja istuin harjoituksissa huilu käsissä ja soitin ehkä yhden tahdin verran per kappale ;D Palaute oli kannustavaa. Pääsin keikallekin tällaisella meiningillä ;) Ekoilla vappumarsseilla sain rummun soittimeksi, kun ei huilu oikein vielä kävellessä taittunut sointiin.
      Oli meillä aikoinaan jonkinlainen oppilasorkesterikin, mutta kävin aina myös isommassa orkesterissa.
      Pitäisikö tyttäresi vaan mennä rohkeasti mukaan? Ainakin näissä harrastelijaorkestereissa on varmasti ihan tyytyväistä porukkaa, jos tulee uusia soittajia.

      Poista
    2. Yritin kannustaa ja ehdottaa, katsotaan, milloin klarinetti häviää täältä lapsuudenkodista. T Saukkis

      Poista
  2. Minustakin kiva kuvakulma :) Mitä lie mahtaa päässä liikkua, kun tarkkaan napittaa böödejä.

    VastaaPoista
  3. Voi kun tulee niin muistoja mieleen, vaikka en orkesterissa ole soittanutkaan, päässyt vain aina kukittamaan soittajat😅 Mutta siis laulamisen osalta sitten kaikenmaailman kokoonpanoissa lapsesta lähtien. Ja juuri tuo, että yleisö näkee ja kuulee vain upean soitannan, mutta taustalla on sitten vaikka minkälaista säätöä, että saa asiat onnistumaan😁 Ja nehän ne yleensä jää mieleen👍 T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kukituksesta tulee aina pientä kiistaa, jos vapaaehtoista ei löydy ;D Musiikki ja sen jakautuminen lähimmäisten kesken on iso asia. On jotain, mistä voi puhua ja toiset ymmärtää. Nää on just juttuja, jotka ei aukea ollenkaan muussa seurassa. Soittajien pikkujouluissa tms. istujaisissa on vähän orpoa, jos ei itse soita. Mies sanoo aina, että siellä te vaan puhutte, että kappaleen piti mennä paapappapaapaa, vaikka se sitten menikin pappappaapaa ;D
      Ja mikä tunne olla keskellä soittavaa (tai laulavaa) porukkaa ja tuntea musiikki itsessäsi.

      Poista
  4. Onpa teidän nurkilla rohkea ilves, kun on keskellä päivää saatu kuvattua. Yleensä niistä näkyy korkeintaan tassun jälkiä. Joskus hyvin kauan sitten tein uuniin valkeeta ja savua tuli sisälle ihan urakalla. Siinä sitten kovalla touhulla avasin ovia ja ikkunoita. Keskimmäinen lapsemme, silloin ehkä kolmen-neljän vanha, tuli kysymään meinaako pikku äiti hermostua. Vähän meinas pikku äiti hermostua ja lapsi mokoma tuli siihen vielä vinoileen. On sille jutulle sitten kyllä myöhemmin monesti naurettu. Hienot tuli viimeisistäkin hattivateista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä ilveshavaintoja on ollut nyt ihan tämän syksyn aikana enenevästi. Somen kautta vielä tieto leviää nopeasti.
      Olipas pikkumies/neiti tarkkana äidin toimista ;) Ei päivitellyt savua, vaan äidin hermoja. Jostain niitä lentäviä, ikimuistoisia lausahduksia nousee pintaan.
      Onneksi täällä on tuo savunhaju nyt hiljalleen laantunut siivouksen myötä. Sohvakaan ei imaissut mahdottomia savumääriä.

      Poista
  5. Mitenkäs Merrin uimataidon suhteen on tilanne? Jos päästäisi irti talutusremmistä, olisi mahdollista saada vesilintua paistiksi? :D

    Kyllä syksy tuntuu jo syksyltä, kun on sateet alkaneet. Kaipaan niitä ihanan aurinkoisia ruskapäiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on pitänyt taitonsa visusti salassa. Ilmeisesti ei vielä riittävän houkuttelevaa vesilintusaalista ole tullut vastaan. Pulahtihan se tosiaan pari vuotta sitten tuohon pihatynnyriin, mutta taisi olla vaan kuuma, kun pääsi aika nopeasti myös pois ;)
      Huomisellekin on vielä luvassa yllättävän lämmintä ja kai aurinkoistakin, vaikka kovaa tuulenpuuskaa myös. Minun pitäisi vielä viedä vaatteita ulos tuulettumaan, oisko se sitten huomenissa vaikka :) Sen tiedän, että ensi viikolla on jo runsaasti aurinkoa luvassa. Ainakin minulle :)

      Poista
  6. Soittaminen ei onnistu, lenkkeily ei onnistu, paistien kyttääminen onnistuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, että sinun osaamisalueesi on löytynyt ja paistien kyttääminen onnistuu :) Jos tuosta johdetaan ruuanlaittoon (kuten varmaan sen johdat), niin minulla se puoli on ollut jo pitkään aika tervaista hommaa :)

      Poista
  7. Voi ihanuus miten kaunis tuo eka kuva.
    Merri haikailee niin lintuja, niin "lähellä mutta niin kaukana"
    Sinulla on kiva tuo soitto harrastus.
    Niinpä syysaika mennyt aikas nopsaa ja lokakuu jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä mahtaa Merrin päässä liikkua ;) Olispa kiva kuulla ne ääneen.
      Tänään on upea, aurinkoinen ilma! Kannoin vaatehuoneen henkarivaatteet yms. pihalle tuulettumaan. Jos siivoaa yhden päivän vauhtia per huone, eikö vaatehuoneenkin voi laskea huoneeksi? :)

      Poista
  8. Ihanaa, että on tuollainen taito, jonka ansiosta pääsee soittamaan erilaisiin tapahtumiin. Nyt vain markkinointia kehiin, että nuorempaa polvea saadaan mukaan torvia puhaltamaan. Sama pätee hoitajapulaan. Olisiko apua Elossa 24h -tyyppisistä realityohjelmista? Voisivatko ne innostaa nuoria kiinnostumaan alasta? Onneksi sopu saatiin ja hoitoalalle ainakin toistaiseksi työrauha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soittamisen myötä olen päässyt/ joutunut mitä kummallisempiin paikkoihin, se on totta :)
      Minä odottelen kieli pitkällään, koska saadaan riittävästi työkavereita tämän palkankorotuksen myötä.... jos olisin mies, voisi parta kasvaa siinä ajassa jo aika pitkäksi ;) Viime aikoina on ollut taas aikamoista juoksemista :(
      Minä ainakin kiinnostuisin realitystä, jossa seurattaisiin joko hoitajia, tai harrastelijaorkestereita ;)

      Poista
  9. Kaikki sympatia tuohon savusiivoukseen.Touhulassa oli alkujaan monesti sitä ongelmaa ja välillä ovista ja ikkunoista tuprusi enemmän savua kuin piipusta.Naapuri tuli joksus katsomaan, että mitä lihaa palvaan sisällä :-).Nyt osaan jo aika hyvin vanhan hormin konstit.Savun haju on tosi tiukasti tarttuvaa mutta onneksi siivous ja aika auttaa.Tulipahan Sinulla suursiivous tehtyä.Joskus tapaa ihmisiä joista hetimmiten huomaa ominaistuoksusta että koti lämpiää puilla:-)

    Hienoa tuo soittohomma ! Itsekin olen jäänyt taas soittamisen "koukkuun ".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palvattua ihmislihaa, hui! ;) Oikeastaan vain pintapalvattua. Meillä on savunhaju jo aika hyvin kadonnut. Haluaisin silti saada siivottua koko huushollin, kun kerran alkuun pääsin. Minulla on kummallisia tapoja, joista yksi on se, että siivoan 1 huoneen per päivä (laiskan hommaa vissiin..). Olen tehnytkin nyt ihan perusteellista siivousta. Eilen kannoin vaatehuoneen sisällön pihalle tuulettumaan. Se oli siis eilispäivän "huone", tosin ennen töihinlähtöä.
      Huomenna menen nk leiripäivälle tulevaa konserttia varten. Ylimääräinen harjoituspäivä.

      Poista
  10. Upea tuo ensimmäinen kuva ♡ Tsemppiä kuntosalitreeniin. Itse käyn kolme-neljä kertaa viikossa. Yritän tehdä monipuolisesti erilaisia liikkeitä. Kauniita lokakuun päiviä sinulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Sinä käytkin usein. Tai ainakin minun näkökulmastani katsottuna ;) Minä aloitan hissukseen. Pääasia, että aloitan. Ehkä sitä innostuu vielä lisääkin, kun syksy etenee :) Ainakin minulla on nyt kaveri, joka minua vetää narusta perässään.

      Poista
  11. Merri 😻Haluaako Frodokin paljon ulos? Että ihan ilveksiä teillä❤️
    Hieno tuo marssitapahtuma, ja ei varmaankaan helppoa soittaa ja marssua samanaikaisesti. Huh, onneksi ei käynyt pahemmin, mutta savunnhaju on kamalan sitkeä, toivottavasti pahin jo poissa.
    Hyvä että sopimus saatiin hoitajille, ja toivottavasti sillä positiivisia seurauksia. Kaunista uutta viikkoa Sartsa❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ilveksiä nähnyt, enkä uutisissa mainittuja susia ja karhujakaan. Yksi yksittäinenkin rohkelikko saa aikaan somehuhut. Jossainhan ne tietysti elävät. Liian rohkeat pedot ovat tietysti vaaraksi pihapiireissä.
      Savunhajua ei enää tunnu, ainakaan, kun itse on paikalla. Ulkoa sisälle tultaessa yleensä tuntuu, jos jotain hajua on. Siivousoperaatio on ollut mittava, ainakin siinä mielessä, että se on minun kohdallani aina päättymätön ;D Inhoan siivoamista. Toistaiseksi lähes kaikki talossa siivottu.
      Kirkas päivä, lämpöä n.5 astetta aamusta ja loma.... Kivaa päivää sinullekin!

      Poista
  12. Hih, isoja paistilintuja. :-D

    Tsemppiä kuntosalille! Minäkin olen aloitellut varovaisesti treeniä pitkän tauon jälkeen, ja kyllä on tuntunut ihanalta. Tosin pienenkin kivun ilmentyessä meinaa aina iskeä paniikki, että tästäkö se kipukierre taas alkaa. No, ainakaan vielä toistaiseksi ei ole alkanut, eikä toivottavasti alakaan.

    Leppoisaa lokakuun jatkoa ja terkut karvaisille ystäville! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä tosiaan tarvitsen kaikin tavoin :) Tiedän, että pitää tehdä jotain, mutta jokin minussa aina vastustaa jopa ajatustakin. Selkä on ollut tosi hankala viime viikon aikana ja päätin napata ibuprofeenikuurin, kun en saa edes nukuttua kunnolla. Silti tunnen, että alaselkä on äärettömän kireä. Hyvin pienin liikkein toivon sen jollain lailla aukeavan kuntosalilla. Pystyasento on ihan ok, jos ei tarvi kumarrella, noin niin kuin normiarjessa.
      Toivottavasti sinun selkävaivat alkaa olla selätetty. Selvisikö ne lopulta ollenkaan, mikä ne aiheutti?
      Pian on karvakamuja taas roppakaupalla, kun Maia ja Sam ovat tulossa leireilemään tänne :)

      Poista
  13. Oh-hoh... vai on isommatkin "kissalemmikit" lähimaastoon tulleet. Minä olen nähnyt ilveksen vain eläintarhassa.
    Ihana tuo retro paloauto ja sinulla kyllä niin hieno harrastus.... vaiko osittain vapaaehtoisTYÖ?
    Niin ihana tuo kuva, jossa pyykkipojilla nuorit/sävelet kiinni!!
    Mites kuntosaleilu? Tehnytkö hyvää kipua, vaiko vain kipua?
    Tsemppiä omaan kehonhuoltoon.... mulla iskenut myös kova kuntokuuri hankkeen myötä...
    Lämmin kiitos osallistumisesta Kapuaan - ilhduin sydämeni sopukoita myöten!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan harrastuspuolella mennään soiton kanssa. Olen vakituisesti kahdessa harrastelijaorkesterissa ja kolmanteen lupasin mennä vain konserttiavustajaksi. Tämä harrastesoitanta toimii pääasiassa yya -sopimuksenomaisesti orkestereiden välillä. Soittamisen ilosta 🤗
      Kävin 1 kerran salilla ja tarkoitus on jatkaa. Kävin kuitenkin mielen rauhoittamiseksi MRI kuvauksessa ja selästä löytyikin erilaisia juttuja. Käyn vielä lääkärissä, ennen kun uskallan palata kuntoilemaan. Liike olisi varmasti lääke jokatapauksessa.
      Tsemppiä keruuseen 😊

      Poista
    2. Liike on tosiaan lääke. lääkäriltä kannattaa pyytää fyssarille lähete - hänen kanssaan saat turvalliset ohjeet miten lähteä liikkeelle niin, että se vie vain parempaan suuntaan... vahvistamaan niiden heikkojen alueiden ympärillä olevia lihaksia, jänteitä ym. ettei nekin vielä toimintakykyisinä pääse heikkenemään... ylläpitävää ja korjaavaa turvallista liikettä niin viikonloppuusi kuin tulevaan muutenkin! Hyvällä tiellä, kun olet lähtenyt tutkituttamaan ja saamaan täsmäapua!! Ja kiitso... tsempit tuntuu niin hyvältä - niitä tarvitaan!

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!