tiistai 30. elokuuta 2022

Inspiraatioita tänne, kiitos!

 Töiden alkamisen myötä jonkinlainen aktiivisuuskäyrän alentuminen on seurannut kotioloissa. En voi kehuskella olevani ylen aktiivinen muulloinkaan, mutta pääosin lepäillessä on nyt mennyt.  Kaipaisin jonkinlaista inspiraatiota käsitöiden suhteen, mutta sellaista ei tule, eikä näin ollen mitään ihmeempää synnykään. Neulonut olen kuitenkin joka päivä.  Se on  niin perushuttua, että kaipaisin jotain uutta luovaa inspiraatiota.  Sitä odotellessa neulon. 


Terassilla kahvittelu on jatkunut edelleen, vaikka ilmat ovatkin hieman viilenneet.  Peittoa voi ottaa lämmikkeeksi. Frodokin tykkään peitosta.  Minulla oli valtava kesäkurpitsasato, peräti 2 kappaletta.   Taimet ovat olleet aika epäsäännöllisellä hoidolla, eikä enempää taida tullakaan. 


Frodo päätti grillata kesäkurpitsat. 


Lekottelu alkaa Merrilläkin lisääntyä.  Parhaimpia asentoja ja nukkumapaikkoja haetaan entistä aktiivisemmin. 


Frodolla ei ole aina ihan samat uniajat, kuin Merrillä. Se vakoilee Merriä ja osaa välillä olla hyökkäämättäkin.  Välillä iskee kuitenkin hirveä riivaus ja kissa painaa edestakaisin päästellen muhkeita mrouuuhh!! -ääniä. Ei uskoisi pienestä kissasta tuollaisia edes kuuluvan 😂


Välillä lepoa, mutta mistä noin mairea ilme?.......


...ahaa! Merrin häntä heilahtelee kiinnostavasti.  Tuollaisesta tilanteesta heräteltäessä Merri meinaa saada hermoromahduksen, kuten kuka tahansa tuolloin saisi.  Öisin on kaikkein pahin, kun Frodo tuntee olevansa liian nuori nukkumaan koko yötä yhtä soittoa. 


Koko ajan ei jaksa väijyä, vaan pitää nukkua itsekin.  Merrillä on kieli vähän ulkona, näkee varmaan unta hiiristä. 



Oho! Kukas siellä nyt hivottelee?!   Vahingossa varmaan ja katuu jälkeenpäin herättämästään innostuksesta. 


Merri sai pari päivää sitten riiviökohtauksen ja juoksi edestakaisin kauhealla rytinällä, päätyen maton alle odottelemaan hierontahetkeä maton läpi. Frodo meni ihan jumiin tuota menoa ihmnetellessä.  Mikä Merriä vaivaa?? 


Näitä kissajuttuja kirjoitellessa tulee väkisinkin mieleen, että tämähän varsinainen käsityöblogi on!    
Sen verran on ollut käsitöitä tässä jutussa, että olen istunut olohuoneessa neulomassa ja kissat ovat koisineet sohvalla 😉

Sain vihdoin vietyä saumurin huoltoon.  Siihen vaihdetaan myös hiilet kuumenevaan polkimeen. Toivottavasti kone taas toimii moitteettomasti sen jälkeen.  Saumurillani ei ole koteloa, joten vein sen sellaisessa isossa muovipussissa, joita nykyään myydään kaupoissa. Sellainen vähän kantikas, saumallinen.  Siinä oli hyvä viedä, kun oli niin iso, eikä konetta tarvinnut ahtaa sisään.  Korjaaja kuitenkin varoitti, että ei pitäisi koskaan kantaa saumuria minkäänlaisessa pussissa, koska siitä katkeaa hyvin herkästi se langanohjain! Niitä on kuulemma hankala korjata, tai löytää.   Aina oppii jotain uutta! 

Eläkäähän ihmisiksi, tai minun puolestani voitte elää myös eläimiksi, etenkin, jos satutte olemaan eläimiä.  Pian sukelletaan syyskuuhun.....

28 kommenttia:

  1. Ihanan reippaita veijareita molemmat! Ihanaa satoa, itsekasvatettuja kesäkurpitsoita. Ei se määrä, vaan se laatu ja MAKU.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku on tosiaan hyvä. Sekin kyllä yllätti minut, kun on itsekasvatetusta kyse :) Niin huolettomasti minä aina kasvattelen ja hoidan..
      Tänään on ihan oikeasti viileä. Erehdyin lähtemään asioille ilman takkia, virhe.

      Poista
  2. Käsityöblogi ja kissablogi sopivat hyvin yhteen, sillä käsitöitä ei voi kissakodissa tehdä ilman kissoja 😸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko tämä käänteisesti myös niin, että kissojen omistajan on tehtävä myös käsitöitä ? ;)
      Hämmästyttävän vähän näitä kisukoita kiinnostavat nuo langat. Meillä oli vuosia sitten kissa ja se oli aina lankojen kimpussa. Jouduin pitämään suihkepulloa aina lähellä, kun neuloin ;)

      Poista
  3. Hauska kissakertomus. Kahdesta kissasta on paljon iloa perheelle ja niille toisilleenkin. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hiljaista ja yksinäistäkin täällä olisi, jos ei olisi kissoja. Aina on joku kurkistelemassa jostain nurkalta tai makaamassa juuri siinä, missä vähiten odottaa. Entäs yöt... ei kukaan makaisi jalkojen päällä ;D

      Poista
  4. Aina kässäblogiin kissoja mahtuu. Ihanat Merri ja Frodo, terveisiä teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle meinasi iskeä totaalinen kirjoittelutyhjiö, kun käsitöissä ei tapahdu melkein mitään. Neulomuksiakaan ei jatkuvasti valmistu. Töiden alku varmaan latisti tuota käsityövireyttä ja inspiraatioita. Ei ehdi, eikä jaksa kaikkea ajatella, ikävä kyllä. Päästään taas siihen lausahdukseen, että työt haittaavat vapaa-aikaa ;)

      Poista
  5. Grillaava kissa olisi hyvä meidän huusholliin. Ja tiskaava myös 😆

    Veikeitä kissakuvia 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merri on kyllä ahkera siivouskaveri, joskin aina vain työnjohdollisissa tehtävissä. On se silti hauskaa, kun kesken siivouksen toteaa jonkun olevan niinkin lähellä henkisenä tukena ;)

      Poista
  6. Kätösillään, tassusillaan niin näppärää väkeä sun blogissa, kun grillauskin sujuu... ettei syytä huoleen!!
    Ja arvannet jo, mitä ehdoton inspiraatioksi, kun sulla on siellä vaikka kuinka kyllä materiaaliakin jo valmiina....
    eli ne albumit.... sun luovuudella niihin voi tulla mitä vain-juttuja, mietteitä ja koristelu kaikilla niillä ideoilla, napeilla, nauhaoilla ja langanpätkillä (+mitä muuta mahtaa kaapeistasi löytyä)
    Päätä tyhjäävää, nollaavaa on luovuus... kun vaan aloittaa jotain mistä ei aina itsekään tiedä mitä siitä tulee...
    Yksi, mitä on hauskaa tuunailla on vaatetagit, ne koko&hintatietolaput - jos nyt olet sattunut niitäkin jemmaamaan...
    Ja ellei, niin äkkiäkös leikkaa simmosen vaikka kauraryynilaatikosta - pikku tageja on kiva tuunata, kun valmistuvat nopsaan... jonkun luominen tuo aina hyvää mieltä ja energiaa... niitä voi sitten vaikka kiinnitellä kaffepaketin tai suklaapatukan kylkeen viemisinä... heh ja mitäs mä muuta vielä keksisin inspiraatioksi.... luonto luo kohta omat inspiksensä... alkaa jo väritellä lehtiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne albumit tuntuvat jotenkin tosi isolta hommalta aloitella. Pitäisi joku vähän olla vieressä kannustamassa ja ehdottelemassa :) Haudon luultavasti niitä tyhjiä albumeja ja jätän perinnöksi jälkipolville ;D
      Eilen katselin askarteluhuoneessa ympärilleni pää ihan tyhjänä ja totesin, että olisipa järkevää jo tehdä joulukortit valmiiksi. Se oli vain ohimenevä ajatus...
      Onhan minulla niitä tageja kerättynä ja käytinkin niitä hylsykirjojen sisällä. Mitäpä täältä ei löytyisi ;D Välillä pitää oikein ääneen sanoa, että ei Sartsa, et sinä nyt ota tätä asiaa talteen,vaan heität sen suosiolla pois!
      Minulla taitaa olla nyt tyhjäkäynti meneillään. Neulominen on tosiaan niin tavanomaista, että kaipaisin siihen rinnalle jotain muutakin touhua. Ehkä on paras odotella rauhassa, kunnes se idea ilmestyy. Yksi pieni juttu kyllä tuli eilen mieleen, mutta en saanut mitään aloitettua. Pitää varmaan ensin haudutella...

      Poista
  7. Inspiraatiota ei voi kalastella se iskee kun iskee ja sitten sitä mennään😊. Älä vain lopeta kissajuttujasi. Ne on ihan parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on :) Väkisin ei synny mitään, ei ainakaan sitä mitä oli tarkoitus. Kissoissa piilee asian ydin ;D

      Poista
  8. Jos löydät kadonneen inspiraation lähteen, kerro mullekin. Ihan on olo vetämätööööööööön......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain se nyt piileksii. Tuleekohan tuohon inspiraatioonkin sellainen riippuvuus? Aina vaan odottaa jotain uutta ilmaantuvaksi. Sinäkin olet järjestänyt vaikka millaisia koreografioita ja koristuksia kekkereihinne. Silti puuttuu inspiraatio. Onkohan sekin pahasta, jos sitä on liikaa? Kuluu loppuun? Täällä vaan syvällisiä mietiskelen.......

      Poista
  9. Nam! kesäkurpitsat ovat suurta herkkuani. Juuri söin täytettyjä kesäkurpitsoja lempi täytteelläni.
    Milloinkohan kyllästyny niihin heh!
    Voi, juku osaat niin kuvata kissa ystävät ja nuo tilanne kuvat niin parhaita.
    Kyllä ne inspikset alkavat käsityön suhteen heräillä,kun illat pimenevät ja kelit viilenevät ja tulee
    enemmän oltua sisällä.
    Lupsakkaa elokuun viimeistä päivää ja iloa syyskuun alkuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen vasta alkanut "hauduttelemaan" sitä ajatusta, että tekisin täytettyjä kesäkurpitsoja ;)
      Yksi juttu olisi siivota askarteluhuone, että sieltä alkaisi taas löytyäkin jotain. Pöytä alkaa olla aika lastattu ties millä. Kokonaisessa huoneessa on se huono puoli, että tavarat voi tosiaan jättää levälleen ja jatkaa toisella kertaa, mutta siinä ne sitten saattavatkin pysyä ikuisuuksia.
      Vähän haikein mielin katselen pihan vielä kukkivia kasveja ja suren niiden kuolemaa. Syksy on aina jollain tavalla ankeaa aikaa. On niin pitkä aika kevääseen.

      Poista
  10. Virkistävää lukea, että sinulla on käsitöissä inspiraation puute. Täältä käsin voisin kuvitella sinun olevan ehtymätön kyky taikoa kaikkea käsilläsi. Olen kutonut kesän aikana jokusen raitasukan vähentääkseni nöttösten määrää. Nyt ajattelin pureutua piirakkasukkaan. Moni käsityöihminen pitää sitä kuulemma inhokkina, kun on niin tavallinen.
    Luen kyllä näitä kissajuttujakin ilolla. Frodo ja Merri ovat mainiot kaverukset. Ymmärrän, jos Merri välillä tuskastuu teinikissan seuraan. Kaksi kissaa hoitaa sohvan täyttämisen ongelmitta.
    Minun kesäkurpitsasatoni ei paljon suurempi ollut. Yleensä kesäkurpitsaa kypsyy kesän aikana kyllästymiseen saakka. Nyt niin ei käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on aika usein tilanne, että olisi kiva tehdä jotain, mutta ei tiedä mitä, ja sitten vaan neuloo. ;) Uusien juttujen kehittely ja toteutus ovat kivoja vaiheita, kun on täysi into päällä, eikä selvää varmuutta lopputuloksesta ;)
      Eihän piirakkasukka ole mikään tavallinen, ainakaan minun mielestäni. Olen joskus tehnyt yhdet tai kahdet. Minusta mikään, missä on jotain väri- tai pitsikuviointia ei ole tavallinen.
      Merrillä meinasi äsken mennä kakkakin jumiin, kun juoksi heti ulospäästyä asioilleen. Frodo lähestyi saman tien katsomaan, mitä se Merri oikein taas tekee ja millaista kakkaa tulee ;D
      Ehkä minulla sittenkin oli hyvä kesäkurpitsasato :)

      Poista
  11. Teillä on kyllä hyvin koulutettuja kissoja, kun osaavat grillatakin. Vai ovatko he itseoppineita? :-D

    Ihania kissatouhuja taas! Äläkä murehdi: mitä laajempialaiset aiheet blogissa, sitä enemmän lukijoita. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä Frodo onkin oppinut grillaamisen minulta ;D Minä näin kuule untakin sen sinun grillausjutun jälkeen ;D Tiputin kaikki pihvit grillatessa sinne ritilöiden väliin, suoraan tuleen ;D

      Poista
  12. On hyvä olla välillä "aivot narikassa". Pää tekee liikaa töitä, eikä harrastaminen ja vapaa-ajan puurtaminen ole mikään pakko.
    Joutilaisuuseen on hyvä opetella.
    Tänä aikana minä järjestelen, siivoan, etsin ja nautin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi tuokin ihan opetella, eikä aina tohelletteva :) Tänään olin tosi iloinen, kun ehdin tehdä koko pitkän työlistan työajalla loppuun asti. Meillähän on nyt ylityökieltokin. Tuo vauhtikin jää aina vähän päälle, vaikka tulee kotiin.

      Poista
  13. Tykköön niin näistä kissajutuistasi❤️🐱🐈🐱🐈Toivottavasti saumuri toimii hyvin korjauksen jälkeen. Kaunista viikonloppua Sartsa❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saumuri taitaa olla aikakauan korjauksessa, kun on koulujen ja opistojen alku samaan aikaan. Onneksi ei ole kiire. Tosin tuossa yhtenä päivänä kuvittelin reippaasti ompelevani taas pari tyynyliinaa, kunnes yht´äkkiä tajusin, että ei ole saumuria. Reunat olen sillä siistinyt ja muuten ommellut ompelukoneella. Odotellaan...
      tänään oli aamusta vain 5,5 astetta lämmintä! Aikamoinen pudotus helteistä.

      Poista
  14. Sinun kurpitsasatosi on puolta parempi kuin minun omenasatoni. Pieni on kuulemma kaunista, mutta sen sanonnan keksijä ei tainnut puhua omenasadosta. Inspiraatio voi välillä olla hukassa, mutta silloin kannattaa ottaa löysin rantein, kyllä se inspiraatio sieltä sitten taas aikanaan tulee kohdalle, kun ensin aikansa hauduttelee. Hyvä sanonta eläkää ihmisiksi tai vaikka eläimiksi. Minä sanon väliin meidän koiralle, että oles nyt ihmisiksi siinä, mutta ei se ole, koiriksi vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on ollut sitten tosi pieni omenasato ;D Ei ollut hääppöinen tuo meidänkään omenasato. Omenapuutkin kuolevat aina ajoittain ja olen istuttanut uusia, joten aina aloitetaan pienistä ja hennoista, jotka eivät tee montaakaan omenaa.
      Jos olisin kissa, kiehnäisin jonkun jaloissa ja sylissä aina, kun haluaisin ruokaa, nukkuisin yöt jonkun jaloissa ja valtaisin puoli sänkyä, kyttäisin surutta naapurin pihalle ja söisin niiden hiiret, nukkuisin silloin kun huvittaa. En kyllä haluaisi pestä itseäni nuolemalla ;D

      Poista

Kiitos kommentoinnista! Iloa päivääsi!